Tontilla ovat 1. asuinrakennus (1872/1934), 2. maakellari (1800-l), 3. sauna/lämpökeskus (1958) ja 4. varastorakennus. Rakennus on toiminut Akaan höyrysahan ja sen seuraajien paikallisjohtajien toimistona ja asuinrakennuksena 1870-luvulta aina 1980-luvulle. Nykyinen ulkoasu on 1930-luvulta, jolloin rakennusta korotettiin. Ulkopuoli (vuoraus, katto, ikkunat ja kuistit,) on säilynyt hyvin 1900-luvun alkupuolen asussa. Rakennuksella on keskeinen ja näkyvä sijainti vanhan raitin varrella osana Viialan kartanoa ympäröivää miljöötä. Tuomaralan tontti sijaitsee junaradan varrella. Eteläpuolella on Viialan kartanon pihapiiri, välissä on kevyen liikenteen väyläksi muutettu entinen maantie. Itäpuolella on tontin rajalla vanha käytöstä poistettu tielinja ja asuinrakennus 1900-luvun vaihteesta. Pohjoispuolella on autioitunut tontti. Suojaisaa pihapiiriä rajaa pääosin syreeniaita. Pihassa on nurmikkoa ja vanhoja pihapuita mm. vaahteraa ja lehmuksia. Pohjoisosassa on omenapuita ja marjapensaita.

1.Rakennus on rakennettu vuonna 1872 nykyisiin pohjamittoihin. Vuonna 1934 rakennusta korotettiin ja yläkertaan tehtiin huoneita. Nykyinen pääkuisti on tältä ajalta.

Rakennus, n. 11x23 metriä, on rakennettu karkeasti lohkotuista ja erikokoisista kivistä tehdylle kivijalalle. Koilliskulmalla rakennetta on vahvistettu valamalla betonista kuori kivijalan pintaan. Hirsirunko on vuorattu listoin erotetulla kolmiosaisella vuorauksella. Alhaalla on matala keilapontatusta vaakaludasta tehty kenttä. Sen yläpuolella on varsinainen seinävuoraus, joka on profiloitua peiterimaa. Seinän yläosa ja päätykolmiot ovat keilapontattua vaakalautaa. Vuorauksen väri on tummankeltainen. Aikaisempi väri on ollut mm. vihreä. Vaaka- ja nurkkalistat sekä räystäät ovat valkoisia. Ikkunat ovat peruskerroksessa vanhat T-karmilliset. Osassa on säilynyt vanhaa puhallettua tai vedettyä lasia. Ikkunan vuorilaudat ovat koristeelliset, leikkauksia ja konsolit. Ikkunoiden yläpuolella haukkaikkunat. Yläkerran ikkunat ovat 1930-luvulta, 2-ruutuiset, joihin on tehty alanurkkaan tuuletusikkuna. Satulakatto on katettu grafiitinharmaaksi maalatulla konesaumatulla pellillä, jalkarännit. Nurkissa olevat putousrännit ovat uusittu vanhantyylisillä pyöreillä ränneillä.

Katon molemmilla lappeilla on kookas satulakattoinen frontoni. Pihan puolella sen kautta pääsee kuistin päällä olevalle pienelle terassille. Avoterassia alunperin rajannut ristikkokoristeltu aita on rakenteilla.

Rakennuksen pihan puolella, eteläpuolella, on vuonna 1934 rakennettu umpikuisti, jossa on betonisokkeli. Rakennus on vuorattu samoin kuin rakennus vaakalauta/profiloitu peiterima. Rakennukseen kuuluu näyttävinä yksityiskohtina ajanmukainen koristeikkuna ja ruskea ulko-ovi.

Länsipäädyssä on matalalalle kivijalalle tehty pulpettikattoinen umpikuisti, jossa on pieni koristeikkuna 1900-luvun vaihteesta. Ulko-ovi nykyaikainen. Kuistin kattotuolien päät ovat näkyvissä ja profiloidut. Kuistilta on käynti keittiöön lyhyen käytävän kautta.

2. Maakummun peittämä kellari on tiili/kivirakenteinen. Kivet ovat lohkottu karkeasti. Oven kehys on tiiltä ja ylhäältä holvattu. Ulko-ovi on vinopaneloitu, väri on vihreä.

3. Rakennus on rakennettu vuonna 1958 ja siinä on sauna ja talon lämpökeskus. Rakennuksessa on betonisokkeli ja runko on vuorattu siniseksi maalatulla keilapontatulla vaakalaudoituksella. Ikkunat ovat alkuperäiset 2-ruutuiset, satulakatto on katettu huovalla jo kolmiorimalla. Ulko-ovi on ajalletyypillisesti paneloitu. Sisäänkäynti on nurkassa, jota suojaa katon pidennys, jota kannattavat valkoiseksi maalatut pyöreä pylväät. Katoksen alla on käytetty liuskekivieä. Rakennus on aikaansa hyvin edustava ja säilynyt.

4. pieni varastorakennus, ei vanha.

Tuomarlan tontti on ollut osa Akaan höyrysahan tonttia, joka erotettiin Viialan kartanon tilasta vuonna 1884. Tontin koko oli noin 24 hehtaaria. Höyrysaha osti kartanon vuonna 1881 ja myi sen eteenpäin saatuaan tontin sahalaitosta varten. Nykyinen tontti on muodostettu vuonna vuonna 1991, jolloin nykyinen omistaja UPM myi rakennuksen yksityiskäyttöön.

Nykyinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1872. Todennäköisesti paikkakunnalle vuonna 1873 perustettu saha käytti rakennusta tukikohtana. Aulis J. Alanen viittaa kirjassaan kartanon "lokaaliin", jossa saha piti tukikohtaansa. Sahan tontti, joka lohkottiin 1880-luvulla oli suorakaiteen muotoinen, lukuunottamatta lounaisnurkalla ollutta lisäkettä, jossa Tuomarla sijaitsi. 1860-luvulla Viialan kartanolla oli jo rakennus Tuomarlan tontilla. Ilmeisesti kysessä oli pienempi talousrakennus.

Rakennusta on remontoitu useasti. Nykyisen ulkoasun rakennus sai vuonna 1934 kun sitä korotettiin ja nykyinen pääkuisti rakennettiin. Avoterassin ovi on 1950-luvulta, samoin sisääntulon liuskekivellä vuoratut portinpylväät. Sisätiloissa remonttia on tehty vuosien varrella runsaasti remonttia. Keskuslämmityskattila rakenenttiin keittiöön 1930-luvulla, jonka jälkeen lämmitysuuneista luovuttiin. Vanhat patterit, valurakenteiset radiaattorit ovat säilyneet. Vuonna 1958 keskuslämmityspannu siirtyi uuteen ulkorakennukseen, jonka tieltä purettiin vanha suurikokoinen ulkorakennus. Sisätiloissa uudistukset ja tehtaan tuotteet näkyivät mm. seinien levytyksenä, johon käytettiin paksua, noin 3 cm vahvaa lastulevyä. Myös sisäovet vaihdettiin laakaoviin. Molemmat kuuluivat yrityksen uusiin tuotantolinjoihin sotien jälkeen. Nykyinen omistaja on vaihtanut laakaovet puusepällä tehtyihin peilioviin. Rakennusta on myös mahdollisesti muutettu 1900-luvun

Rakennus toimi yhtiön käytössä ja siinä asui Höyrysahan paikallisjohtajia. Viiala Oy:n (Akaan Höyrysaha) omistajksi ja toimitusjohtajksi tuli välirauhan aikana Arvi Kilpinen. Tämän jälkeen kiinteistöstä tuli johtajan asuinrakennus, johon muutti Kilpisen perhe sekä lastenhoitaja, palvelija ja keittiöemäntä. Tällöin rakennus tunnettiin Arvin linna -nimellä. Rakennus toimi perheen asuntona aina 1950-luvulle saakka, jonka jälkeen yrityksen omistajan vaihdos Schauman oy:lle toi rakennukseen uudet paikallisjohtajat asukkaiksi. Rakennus jäi tyhjilleen 1980-luvun lopulla. Uusi aika koitti 1990-luvun alkupuolella, jolloin myi rakennuksen ja erotutti tontint yksityiskäyttöön. Uusiksi omistajiksi tuli Pekka ja Riitta Veneskoski. Nykyiset omistajat ostivat kiinteistön vuonna 2001. Nykyinen tontti erotettiin noin 0,4 hehtaarin kokoiseksi vuonna 1991.

Tuomaralan tontti sijaitsee junaradan varrella. Eteläpuolella on Viialan kartanon pihapiiri, välissä on kevyen liikenteen väyläksi muuttettu entinen maantie. Itäpuolella on tontin rajalla vanha käytöstä poistettu tielinja ja asuinrakennus 1900-luvun vaihteesta. Pohjoisipuolella on autioitunut tontti. Tontti muodostaa suojaisan pihapiirin, jota rajaa pääosin syreeniaita. Pihassa on nurmikkoa ja vanhoja pihapuita mm. vaahteraa ja lehmuksia. Pohjoisosassa omenapuita ja marjapensaita.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006