Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Tampereen kaupungin tavoitteena on uusia Frenckellin alueen asemakaava ja laajentaa alueen käyttötarkoitusta. Frenckellin tehdasalueen rakennuksia koskee tällä hetkellä vuonna 2001 vahvistettu asemakaava. Tehdasalueen rakennuskanta on jaettu kolmelle kiinteistölle, eli konttori/johtajan asunto on oma kiinteistönsä ja nykyinen puistoalue sekä siellä sijaitseva pannuhuone piippuineen ovat oma kiinteistönsä. Nykyisen asemakaavan laatimisen yhteydessä alueelta on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Frenckell - Rakennushistoriallinen dokumentointi, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen 2001). Selvitys kattaa vain tehdassaleista koostuvan kiinteistön 837-102-7-8. Maakuntamuseon tietojen mukaan konttorin - johtajan asunnon ja pannuhuoneen kiinteistöistä ei ole olemassa asemakaavatasoista rakennetun ympäristön selvitystä. Mikäli asemakaavamuutos ulottuu koko Frenckellin alueelle, näiden kiinteistöjen osalta tulee laatia asianmukainen rakennusinventointi. Lisäksi olemassaoleva inventointi on syytä päivittää, koska kiinteistölle 837-102-7-8 on myönnetty lukuisia rakennuslupia selvityksen laatimisen jälkeen. Alueen nykyisessä asemakaavassa rakennuksille ja ympäristölle on annettu asianmukaiset suojelumerkinnät.

Koko Frenckellin alue on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, johon liittyy myös arkeologisia arvoja. Lisäksi Frenckell on osa Tammerkosken kansallismaisemaa, ja alueen ehdottamista maailmanperintökohteeksi on suunniteltu. Tammerkosken alue on keskeinen selvitysvaiheessa olevalle Tampereen kansalliselle kaupunkipuistolle. Frenckellin alueen suunnittelussa on kyse koko Tammerkoskeen rajautuvan teollisen maiseman suunnittelusta.

Frenckellin alueen käytön lähtökohtana tulee olla toiminnan ja muutoksen sopeuttaminen alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Teollinen toiminta alueella alkoi Tammerkosken ensimmäisten laitosten joukossa pian Tampereen kaupungin perustamisen jälkeen 1780-luvun alussa. 1840 Frenckellin tehtaalla käynnistyi Suomen ensimmäinen paperikone. Teollisesta toiminnasta on jäänyt jäljelle eri-ikäisiä rakennuksia sekä arkeologisia kohteita. Teollinen toiminta alueella loppui jo 1920-luvulla, jonka jälkeen alueesta on muodostunut Tampereelle ominaisen teollisuusrakennusten uudelleen käytön varhainen esimerkki. Tällä liki sata vuotta jatkuneella erilaisten julkisten ja puolijulkisten toimitilojen historialla on oma merkityksensä alueen arvoille. Tampereen tehdasalueista Frenckell on ollut pisimpään avoinna kaupunkilaisille. 

Frenckellin alue on valtakunnallisesti merkittävä teollisuushistoriallinen muistomerkki. Alueen suunnittelussa on tärkeää huomioida rakennusten teollisen luonteen säilyminen. Tämä rajoittaa asuinrakentamiselle ominaisten piirteiden kuten parvekkeiden sijoittamista erityisesti rakennuksen keskeisiin julkisivuihin. Monille tehdasalueille on tyypillistä tuotannon muutosten ja tarpeiden myötä rakentunut kerroksellisuus. Varhaisen teollisuuskäytön loppumisen vuoksi tämä piirre ei Freckellin alueella ole leimallinen, vaan tehdasrakennukset ovat Birger Federleyn uudistuksen jäljiltä ilmeeltään yhtenäisiä. Frenckell on Suomen ehjin kokonaisuutena säilynyt jugend-tyylinen teollisuuskiinteistö. Näin ollen uudisrakennusten ja rakennusten laajennusten lisääminen kokonaisuuteen on ongelmallisempaa kuin kerroksellisemmilla teollisuusalueilla. Kiinteistöllä on myös erityistä rakennusteknistä arvoa: Frenckellissä otettiin Klingendahlin ohella ensimmäisenä Suomessa käyttöön teräsbetoniin perustuva rakennejärjestelmä.

Frenckellin alueen kerrokselliset piirteet keskittyvät sen uusiokäyttöihin. Sisätiloja on jaettu ja yhdistetty niin, että niiden teollinen luonne on pääosin kadotettu. Lisäksi teollisuusrakennuskompleksin läpi on puhkottu kulkuaukkoja erilaisten liikenteellisten tarpeiden mukaan. Nämä ratkaisut eivät varsinaisesti kunnioita Frenckellin paperitehtaan kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta Satakunnankadun arkadikäytävästä, Frenckellin näyttämön sisäänkäynnistä ja Patosillan läpikulusta on aikaa myöten tullut osa rakennuskokonaisuutta. Alueen rakennusinventoinnin mukaan Frenckellin näyttämöön liittyvät muutostyöt ovat rakennuksen ensimmäinen, huolella suunniteltu ja tehdasrakennuksen ominaispiirteet huomioiva muutostyö. Uusien kulkuyhteyksien avaamista tulisi jatkossa harkita huolellisesti ja muistaa, että tehdasalueille on tyypillistä tietyllä lailla sulkeutunut luonne. Pääsääntöisesti tehdassalien muodostamaan kokonaisuuteen tulisi suunnitella toimintoja, joihin kuljetaan yhteisten pääovien kautta. Tehdasalueen vanhojen porttikongien merkitystä alueen keskeisinä kulkureitteinä on suositeltavaa korostaa. Tulevaisuudessa voitaisiin myös miettiä mahdollisuuksia avointen ja korkeiden tehdastilojen palauttamiseen. Rakennusten merkittävää korottamista tai uusien kattoikkunoiden avaamista laajoille aloille maakuntamuseo ei lähtökohtaisesti näe hyvinä ratkaisuina.

Pirkanmaan maakuntamuseolla käytettävissä olevat tiedot Frenckellin konttorin / johtajan asunnon ja Pannuhuoneen rakennushistoriasta ovat ylimalkaisia. Rakennukset ovat kuitenkin lähtökohtaisesti säilyttäneet alkuperäiset piirteensä. Pannuhuoneen ympäriltä on purettu tehdasrakennuksia, mutta Tampereen tärkeimpiin punatiilipiippuihin lukeutuva Frenckellin piippu on säilynyt kertomassa rakennuksen alkuperäisestä käytöstä. Konttorissa on tehty mm. erilaisia sisäänkäyntimuutoksia. Näiden rakennusten laajennuksia tai muita merkittäviä muutoksia ei lähtökohtaisesti voida pitää suotavina.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Frenckellin tehdasalueelle on leimallista toisaalta sen poikkeuksellinen yhtenäisyys ja tehdasrakennusten korkea ikä, toisaalta alueen uusiokäyttö. Maakuntamuseo ei lähtökohtaisesti sulje pois mitään uudiskäyttöjä, mutta korostaa, että suunnittelun on perustuttuva ensisijassa rakennusten ja alueen kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseen. Alueella on vahvoja ominaispiirteitä ja sen teollista, Tampereelle erityislaatuista ilmettä olisi mahdollista myös voimistaa erityisesti sisätilojen osalta. Rakennusten julkisivuihin mahdollisesti suunniteltavien muutosten tulee olla maltillisia ja rakennusten ominaispiirteitä tukevia.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta hankkeessa on otettava huomioon, että välittömästi kaavamuutosalueen itä- ja kaakkoispuolella sijiatsee Frenckellin paperitehtaan kiinteä muinaisjäännös (mj-tunnus 1000018817). Itse kaavamuutosalueella sijaitsee Frenckellin sisäpiha -niminen arkeologinen kohde, joka on todettu keskustan osayleiskaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa (2014, s. 82-84) ja liitetty alakohteena Frenckellin paperitehdas -kohteeseen. Teollisuusrakennuskompleksin sisäpihalla on sijainnut 1860-luvun paperikonesali, joka purettiin 1960-luvulla. Tällä alueella sekä rakennusten ja Kirjastonpuiston välisellä alueella saattaa sijaita maanalaisia teollisuushistoriallisten rakenteiden jäännöksiä, joiden huomioonottaminen maankäytössä on tärkeää. Tämän vuoksi em. inventoinitraportissa on esitetty Frenckellin sisäpiha -kohteen merkitsemistä kaavaan S-suojelumerkinnällä. Asemakaavaprosessin yhteydessä on syytä arvioida tarkemmin muutosalueen arkeologista potentiaalia vanhojen karttojen ja valokuvien sekä kenttähavaintojen perusteella; myös maatutkakartoituksen tekeminen siihen sopivilla alueilla on perusteltua. Suunnitelmien täsmentyessä on mahdollista tehdä myös koetutkimuksia, joiden tarvetta arvioidaan em. selvitysten perusteella.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Tampereen kaupungin tavoitteena on uusia Frenckellin alueen asemakaava ja laajentaa alueen käyttötarkoitusta. Frenckellin tehdasalueen rakennuksia koskee tällä hetkellä vuonna 2001 vahvistettu asemakaava. Tehdasalueen rakennuskanta on jaettu kolmelle kiinteistölle, eli konttori/johtajan asunto on oma kiinteistönsä ja nykyinen puistoalue sekä siellä sijaitseva pannuhuone piippuineen ovat oma kiinteistönsä. Nykyisen asemakaavan laatimisen yhteydessä alueelta on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Frenckell - Rakennushistoriallinen dokumentointi, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen 2001). Selvitys kattaa vain tehdassaleista koostuvan kiinteistön 837-102-7-8. Maakuntamuseon tietojen mukaan konttorin - johtajan asunnon ja pannuhuoneen kiinteistöistä ei ole olemassa asemakaavatasoista rakennetun ympäristön selvitystä. Mikäli asemakaavamuutos ulottuu koko Frenckellin alueelle, näiden kiinteistöjen osalta tulee laatia asianmukainen rakennusinventointi. Lisäksi olemassaoleva inventointi on syytä päivittää, koska kiinteistölle 837-102-7-8 on myönnetty lukuisia rakennuslupia selvityksen laatimisen jälkeen. Alueen nykyisessä asemakaavassa rakennuksille ja ympäristölle on annettu asianmukaiset suojelumerkinnät.Koko Frenckellin alue on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, johon liittyy myös arkeologisia arvoja. Lisäksi Frenckell on osa Tammerkosken kansallismaisemaa, ja alueen ehdottamista maailmanperintökohteeksi on suunniteltu. Tammerkosken alue on keskeinen selvitysvaiheessa olevalle Tampereen kansalliselle kaupunkipuistolle. Frenckellin alueen suunnittelussa on kyse koko Tammerkoskeen rajautuvan teollisen maiseman suunnittelusta.Frenckellin alueen käytön lähtökohtana tulee olla toiminnan ja muutoksen sopeuttaminen alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Teollinen toiminta alueella alkoi Tammerkosken ensimmäisten laitosten joukossa pian Tampereen kaupungin perustamisen jälkeen 1780-luvun alussa. 1840 Frenckellin tehtaalla käynnistyi Suomen ensimmäinen paperikone. Teollisesta toiminnasta on jäänyt jäljelle eri-ikäisiä rakennuksia sekä arkeologisia kohteita. Teollinen toiminta alueella loppui jo 1920-luvulla, jonka jälkeen alueesta on muodostunut Tampereelle ominaisen teollisuusrakennusten uudelleen käytön varhainen esimerkki. Tällä liki sata vuotta jatkuneella erilaisten julkisten ja puolijulkisten toimitilojen historialla on oma merkityksensä alueen arvoille. Tampereen tehdasalueista Frenckell on ollut pisimpään avoinna kaupunkilaisille. Frenckellin alue on valtakunnallisesti merkittävä teollisuushistoriallinen muistomerkki. Alueen suunnittelussa on tärkeää huomioida rakennusten teollisen luonteen säilyminen. Tämä rajoittaa asuinrakentamiselle ominaisten piirteiden kuten parvekkeiden sijoittamista erityisesti rakennuksen keskeisiin julkisivuihin. Monille tehdasalueille on tyypillistä tuotannon muutosten ja tarpeiden myötä rakentunut kerroksellisuus. Varhaisen teollisuuskäytön loppumisen vuoksi tämä piirre ei Freckellin alueella ole leimallinen, vaan tehdasrakennukset ovat Birger Federleyn uudistuksen jäljiltä ilmeeltään yhtenäisiä. Frenckell on Suomen ehjin kokonaisuutena säilynyt jugend-tyylinen teollisuuskiinteistö. Näin ollen uudisrakennusten ja rakennusten laajennusten lisääminen kokonaisuuteen on ongelmallisempaa kuin kerroksellisemmilla teollisuusalueilla. Kiinteistöllä on myös erityistä rakennusteknistä arvoa: Frenckellissä otettiin Klingendahlin ohella ensimmäisenä Suomessa käyttöön teräsbetoniin perustuva rakennejärjestelmä.Frenckellin alueen kerrokselliset piirteet keskittyvät sen uusiokäyttöihin. Sisätiloja on jaettu ja yhdistetty niin, että niiden teollinen luonne on pääosin kadotettu. Lisäksi teollisuusrakennuskompleksin läpi on puhkottu kulkuaukkoja erilaisten liikenteellisten tarpeiden mukaan. Nämä ratkaisut eivät varsinaisesti kunnioita Frenckellin paperitehtaan kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta Satakunnankadun arkadikäytävästä, Frenckellin näyttämön sisäänkäynnistä ja Patosillan läpikulusta on aikaa myöten tullut osa rakennuskokonaisuutta. Alueen rakennusinventoinnin mukaan Frenckellin näyttämöön liittyvät muutostyöt ovat rakennuksen ensimmäinen, huolella suunniteltu ja tehdasrakennuksen ominaispiirteet huomioiva muutostyö. Uusien kulkuyhteyksien avaamista tulisi jatkossa harkita huolellisesti ja muistaa, että tehdasalueille on tyypillistä tietyllä lailla sulkeutunut luonne. Pääsääntöisesti tehdassalien muodostamaan kokonaisuuteen tulisi suunnitella toimintoja, joihin kuljetaan yhteisten pääovien kautta. Tehdasalueen vanhojen porttikongien merkitystä alueen keskeisinä kulkureitteinä on suositeltavaa korostaa. Tulevaisuudessa voitaisiin myös miettiä mahdollisuuksia avointen ja korkeiden tehdastilojen palauttamiseen. Rakennusten merkittävää korottamista tai uusien kattoikkunoiden avaamista laajoille aloille maakuntamuseo ei lähtökohtaisesti näe hyvinä ratkaisuina.Pirkanmaan maakuntamuseolla käytettävissä olevat tiedot Frenckellin konttorin / johtajan asunnon ja Pannuhuoneen rakennushistoriasta ovat ylimalkaisia. Rakennukset ovat kuitenkin lähtökohtaisesti säilyttäneet alkuperäiset piirteensä. Pannuhuoneen ympäriltä on purettu tehdasrakennuksia, mutta Tampereen tärkeimpiin punatiilipiippuihin lukeutuva Frenckellin piippu on säilynyt kertomassa rakennuksen alkuperäisestä käytöstä. Konttorissa on tehty mm. erilaisia sisäänkäyntimuutoksia. Näiden rakennusten laajennuksia tai muita merkittäviä muutoksia ei lähtökohtaisesti voida pitää suotavina.Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Frenckellin tehdasalueelle on leimallista toisaalta sen poikkeuksellinen yhtenäisyys ja tehdasrakennusten korkea ikä, toisaalta alueen uusiokäyttö. Maakuntamuseo ei lähtökohtaisesti sulje pois mitään uudiskäyttöjä, mutta korostaa, että suunnittelun on perustuttuva ensisijassa rakennusten ja alueen kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseen. Alueella on vahvoja ominaispiirteitä ja sen teollista, Tampereelle erityislaatuista ilmettä olisi mahdollista myös voimistaa erityisesti sisätilojen osalta. Rakennusten julkisivuihin mahdollisesti suunniteltavien muutosten tulee olla maltillisia ja rakennusten ominaispiirteitä tukevia.Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta hankkeessa on otettava huomioon, että välittömästi kaavamuutosalueen itä- ja kaakkoispuolella sijiatsee Frenckellin paperitehtaan kiinteä muinaisjäännös (mj-tunnus 1000018817). Itse kaavamuutosalueella sijaitsee Frenckellin sisäpiha -niminen arkeologinen kohde, joka on todettu keskustan osayleiskaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa (2014, s. 82-84) ja liitetty alakohteena Frenckellin paperitehdas -kohteeseen. Teollisuusrakennuskompleksin sisäpihalla on sijainnut 1860-luvun paperikonesali, joka purettiin 1960-luvulla. Tällä alueella sekä rakennusten ja Kirjastonpuiston välisellä alueella saattaa sijaita maanalaisia teollisuushistoriallisten rakenteiden jäännöksiä, joiden huomioonottaminen maankäytössä on tärkeää. Tämän vuoksi em. inventoinitraportissa on esitetty Frenckellin sisäpiha -kohteen merkitsemistä kaavaan S-suojelumerkinnällä. Asemakaavaprosessin yhteydessä on syytä arvioida tarkemmin muutosalueen arkeologista potentiaalia vanhojen karttojen ja valokuvien sekä kenttähavaintojen perusteella; myös maatutkakartoituksen tekeminen siihen sopivilla alueilla on perusteltua. Suunnitelmien täsmentyessä on mahdollista tehdä myös koetutkimuksia, joiden tarvetta arvioidaan em. selvitysten perusteella.