Osa paikallisesti arvokasta kohdekokonaisuutta ja valtakunnallisesti arvokasta Kuhmoisten kirkonmäkeä.

Kanttorila on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus Kuhmoisten seurakunnan rakennuttamana asuinrakennuksena. Se liittyy läheisesti myös valtakunnallisesti arvokkaaseen kirkonmäen kulttuuriympäristöön, maisemallisesti ja historiallisesti. Kanttorila edustaa ulkoasultaan hyvin säilyneenä 1950-luvun asuinrakennuksia. Sen ajalleen tyypillisiä piirteitä ovat roiskerapattu vaalea julkisivu, tuuletusikkunalliset standardi-ikkunat, terassin metallikaide ja sisäänkäynnin tiilimuuraus.

Kanttorila on arkkitehti Tauno Niemiojan suunnittelama asuinrakennus Kirkonmäen alueella Kuhmoisten keskustassa. Tauno Niemioja toimi vuosina 1947-55 Lahden asemakaava-arkkitehtina ja on suunnitellut paljon erilaisia rekennuksia Lahden seudulle, mm. Läntisen siunauskappelin. Kanttorilan suunnitelmat on päivätty vuosille 1955-57, ja rakennus valmistui vuonna 1957 kirkonmäen etelärinteeseen. Sen ympärillä sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Kirkonmäen kulttuuriympäristö, ja myös siihen kuuluvia asuinrakennuksia eri vuosikymmeniltä.

Talo on kolmikerroksinen, suorakulmainen ja harjakattoinen asuinrakennus. Sen perustukset ja kellarikerros on tehty betonista, ja sen lounaisjulkisivussa on autotallin ovet. Sokkelissa on koristeena pystysuuntainen uritus, jollaista näkee myös keskustan seuraavan vuosikymmnen asuin- ja liikerakennuksissa. Rakennuksen julkisivu on roiskerapattu vaaleaksi. Katto on punaista peltiä. Takajulkisivussa on 1950-luvulle tyypillisin metallisin kaitein aidattu terassi. Talossa asuu nykyinen Kuhmoisten seurakunnan kirkkoherra ja kanttori. Alun perin rakennuksessa oli alakerrassa kanttorin asunto ja yläkerrassa diakonin asunto.

1920-luvulla Kuhmoisten seurakunnalla ei ollut tarjota kanttori-urkurille asuntoa. Luvun puolivälissä kanttori pyysi edelleen virkatalo, mutta sopivaa rakennusta ei ollut myynnissä. Kanttorin asuntopulmiin luvattiin palata sopivan tilaisuuden tullen. Vuonna 1926 seurakunta osti kirkonisäntä Kalle Heikkisen rakennuttaman rakennuksen, Lukkarilan. Kanttori vaimoineen muutti konttoristi Niilo Heikkiseltä ostettuihin rakennuksiin, jotka sijaitsivat kirkosa lounaaseen päin viettävässä rinteessä.

Sotien jälkeen seurakunnan päähuomio kohdistui kirkkoherran, kappalaisen ja kanttorin virkataloihin, jotka kaikki vaativat perusteellisempaa korjausta tai toisena vaihtoehtona uudisrakentamista. Kirkkoherran pappilan lisäksi toinen merkittävä uudisrakennus nousi kanttorille. 1950-luvun puolivälissä kanttorin virkatalo, Lukkarila, todettiin liian vanhaksi, kosteaksi ja se sijaitsi liian lähellä yleistä maantietä. Rakennuksen korjaus päätettiin yksimielisesti unohtaa taloudellisiin ja huonoon lopputulokseen vedoten. Piirustukset uutta rakennusta varten päätettiin pyytää heti, ja rakennukseen suunniteltiin kanttorin lisäksi sijoitettavan nuoriso-ohjaajan ja seurakuntasisaren asunnot.

Kanttorila valmistui vuonna 1957 vanhan Lukkarilan naapuriin, ylemmäs ja kuivempaan paikaan kirkonmäelle. Lukkarilan rakennukset purettiin tämän jälkeen, ja alue tasoitettiin kirkon paikoitusalueeksi. Vain maakellari ja kaivo jäivät Sirkka-Liisa Rannan mukaan kirkonrinteeseen muistoksi vanhasta Lukkarilasta.