1. Kirkko 1800-luvun alusta, tapuli 1889, lainajyvästö 1890, läpikäytävärakennus kirkkomaan aidassa 1916

2. Kirkkokadun ja raitin vanha puinen rakennuskanta

3. Kanan kantatila, päärakennus, runko vuodelta 1870, hyvin säilyneitä maatalouden ulkorakennuksia

4. Puisen kirkonkylän kauppa- ja asuinrakennukset vanhojen maanteiden varsilla

5. 50-60-lukujen liikerakennukset, enintään kolmikerroksisia mm. pankkien taloja

6. Sairaala 1958

7. Kansakoulu 1951, kansalaiskoulu 1969

8. Vanha kaupungintalo (paloasema) 1952

9. Viinikanojan maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema rajautuu tähän kohteeseen, sisältäen myös Kanan pihapiirin

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Parkanon kirkko, tapuli ja lainajyvästö. Parkanon puinen, tasavartisen ristin muotoon rakennettu kirkko valmistui vuonna 1800. Kirkon piirustukset laati todennäköisesti Salomon Köykkä (Köhlström), joka myös oli kirkon mestarina apunaan Simon Juveli. Kirkko ympäröivine hautausmaineen vihittiin käyttöönsä 1805. 1840-luvulla kirkon sisäseinät maalattiin draperiakoristein. Sisätilat uudistettiin vuonna 1889 lääninarkkitehti C.J. von Heidekenin piirustusten mukaan. Kirkon uusrenessanssisävyinen ulkovuoraus on vuodelta 1897, sen suunnitteli arkkitehti Helge Rancken. Vuonna 1928 iski kirkkoon salama kesken jumalanpalvelusta tuhoisin seurauksin. Kirkon korjauksen suunnitteli arkkitehti P.E. Blomstedt. Viimeinen suurempi korjaus on vuodelta 1961. Kirkon länsipäähän oli vuonna 1822 lisätty puinen kellotapuli. 1884 päätettiin tämä purkaa ja rakentaa kivestä erillinen tapuli. Arkkitehti Jac. Ahrenbergin piirtämä tapuli rakennettiin vuonna 1889 rakennusmestari D. Lönnrothin johdolla. Mittausvirheestä johtuen kiviä jäi valtavasti yli tarpeen ja näistä rakennettiin lainajyvästön makasiini vuonna 1890 sekä pitkälti kirkkomaan aitaa. Lainajyvästö on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1954. Kirkkomaan laidalla sijaitsee vuonna 1916 valmistunut puinen läpikäytävärakennus, jonka on suunnitellut taiteilija G. Paaer.

Kirkkokadun miljöö. Kirkon sivuitse johtava kirkkokatu on säilyttänyt varsin hyvin perinteisen ilmeensä. Kirkon, tapulin ja makasiinin ohella on mainittava leipuri Nummisen perinteiseen tyyliin rakennettu talo, joka lienee entisen kirkonkylän vanhin säilynyt asuinrakennus.

Kanan tila, Parkano. Ensimmäiset kirjalliset lähteet mainitsevat Kanan talon 1500-luvun puolivälissä. On kuitenkin todennäköisetä, että pysyvä asutus Parkanon kylässä on vanhempaakin. Nykyisen suvun hallussa on Kanan tila ollut varmuudella vuodesta 1621. Päärakennuksen runko on vuodelta 1870 ja 1930 rakennus korotettiin nykyiseen taitekattoiseen asuunsa. Pihapiiriä rajaa vanha väentupa, joka on sisustettu kotimuseoksei sekä suuri tallirakennus. Ulompana sijaitsee harmaakivinen karjarakennus ja vanha vilja-aitta. Talon itäpuolella laskeutuvat viljelykset Viinikanjoen rantaan. V. 1987 taloon on uusittu aaltopeltikatto ja ulkovuori sekä maalattu Museoviraston ohjeiden mukaan.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]