Arkeologinen kohde Taipale (Hinkka)

Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartalla

Perustiedot

  •  
    Kunta:
    Akaa
    Nimi:
    Taipale (Hinkka)
    Muinaisjäännöstunnus:
    1000044881
    (Museoviraston ylläpitämän valtakunnallisen muinaisjäännösrekisterin tunnus)
    Muinaisjäännöstyyppi:
    asuinpaikat
    Tyypin tarkenne:
    kylänpaikat
    Laji:
    mahdollinen muinaisjäännös
    Ajoitus:
    historiallinen
    Tutkimukset:
    Kalle Luoto/FCG 2011: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava. Selvitys muutosalueiden rakennetuista ja arkeologisista kulttuuriympäristöistä. Arkeologiset maastotarkastukset. (Huom! Ei tarkastettu maastossa!)

    tarkastus Kalle Luoto/FCG Oy 2011; arkistotutkimus Kauhanen, Riku & Luoto, Kalle 2021
    (Inv. = inventointi, tark. = tarkastus, kaiv. = kaivaus, koekaiv. = koekaivaus, valv. = valvonta)

    Aiemmat löydöt:

    (KM = Kansallismuseo, HM = Hämeen museo, SatM = Satakunnan museo)

Sijainti ja laajuus

  •  
    Koordinaatit:
        Keskipiste
    P1 (ETRS-TM35FIN) 6792574 P2 (ETRS-TM35FIN) 6792737 P 
    I1 (ETRS-TM35FIN) 326207 I2 (ETRS-TM35FIN) 326379 I 

Kuvaus, suojelu- ja lisätiedot

  •  
    Kohteen kuvaus:
    Taipaleen kylä sijaitsee nykyisen Akaan kunnan koilliskulmassa Lempäälän rajan tuntumassa. Kyläbon laajan peltoaukeaman keskellä, ja aukean itälaidalla sijaitsee Tolvilan kylä ja kartano (Heiskanen 2006, 79). Taipaleen kylän isäntäluettelot julkaistiin vuonna 2007 Vanhaa viialaa -teoksessa (Korkeamäki 2007, 22).

    Entisessä Viialassa sijainnut Taipale koostui Korkeamäen mukaan kolmesta kantatilasta: Hinkka, Hyrkäs ja Taikina (Korkeamäki 2007, 56). Kirsti Arajärven mukaan kylässä oli vuonna 1540 yhteensä neljä tilaa eli Hinkka, Hyrkäs ja kaksi Taikinan tilaa. Vuonna 1553 kylästä mainitaan uusi tila, Niilon tila ja toinen Hyrkäksen tila. Tämä toinen Hyrkäs katosi jo vuonna 1556. Vuonna 1600 tiloja oli Taipaleen kylässä viisi kappaletta (Arajärvi 1959, 41).

    Hinkan talon ensimmäisenä omistajana mainitaan vuonna 1540 Heikki Klemetinpoika (Höri). Hinkan tila oli ratsutila, jonka kantatilaan yhdistettiin yksi tila 1610–luvulla ja toinen 1630 luvulla. Laurilan tila (augmentti) yhdistettiin Hinkkaan 1860-luvulla. Tilalla ei ollut torppia 1700- tai 1800-luvuilla, mutta vuonna 1900 niitä oli kolme (Jutikkala & Nikander 1945, 157). Isonjaon aikaan vuonna 1773 kylässä oli Hyrkäs, Hinkka, Taikina ja neljäs, tunnistamaton tontti, joka on saattanut olla kahtia jaetun Hinkan toinen tontti. Hyrkäs siirtyi nykyiselle paikalleen isonjaon jälkeen mutta ennen 1860-lukua. Taikinan talo katosi kartoista 1800 luvun loppupuolella (Heiskanen 2006, 79).

    Vanhassa kyläkeskustassa on säilynyt Hinkan tilan rakennuskantaa, mutta myyt kylän tontit ovat autioituneet ja metsittyneet. Hinkkaan on liitetty naapurikylään Alkkulaan kuulunut Laurilan talo. Pääosan Hinkan vanhasta rakennuskannasta tuhoutui 1990-luvun vaihteessa. Rakennukset sijaitsevat vanhan kylätontin alueella, ja tontin lounaispuolen metsikössä sijaitsivat Hyrkkään ja Taikinan autioituneet talonpaikat. Toinen säilynyt talo, Hyrkäs, sijaitsee peltoaukean pohjoislaidalla. Vanhat kylätontit sijaitsivat Alkkulanlahden ja Riitiälänjärven välisellä matalalla harjanteella (Heiskanen 2006, 79, 81).

Alueet ja hankkeet

  •  
    Hankkeet:
    Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
    Avaa Akaan historiallisen ajan asuinpaikkojen arkistoinventointi Akaa
     
      Arkistoselvitys
     
    01.05.2021 31.05.2021
    Kohteen kuva 
    Avaa
    PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA -LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Selvitys muutosalueiden rakennetuista ja arkeologisista kulttuuriympäristöistä Kangasala
    Kihniö
    Lempäälä
    Nokia
    Orivesi
    Parkano
    Pirkkala
    Tampere
    Urjala
    Valkeakoski
    Ylöjärvi
    Akaa
    Mänttä-Vilppula
    Sastamala
     
      Rakennusinventointi
    Arkeologinen inventointi
    Kulttuuriympäristöinventointi
     
    01.01.2011 05.09.2011

Kartta