Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Suunnittelualue, noin 2 hehtaarin peltotontti 418-428-3-93 sijoittuu Lahden maakirjakylän länsipuolelle. Lahden kylässä oli 1540-luvulla viisi taloa, joista osa on säilynyt vanhalla kyläntontilla. Peltotontti on osa vesistöön laskevaa vanhaa kyläpeltoa. Peltotontilla on keskeisellä paikalla vanha, rankorakenteinen latorakennus, jonka katto on tehty pula-ajalle tyypillisesti oikomalla peltitynnyreitä. Peltoalue on osa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Aimala-Nurmen kulttuurimaisema).  Tontin ja peltoalueen reunaan, metsänrajaan sijoittuva rakennuspaikka muodostaisi tällä kohdalla uuden rajapinnan avoimeen maisemaan. Alueelta on käytettävissä kuntatasoinen selvitys, Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma (Eija Teivas 2006).

Alueella on voimassa yleiskaava vuodelta 1992. Yleiskaavassa peltotontti on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT-1). Tontin pohjoispuolella on kaavassa osoitettu Lahdenkyläntien vartta seuraava  AP-2 -alue.

Strategisessa yleiskaavassa (2019) Lahdenkylä on osoitettu kehittyväksi nauhataajamaksi sekä kulttuuriympäristön merkittäväksi arvoalueeksi. Molemmissa painotetaan kulttuuriympäristön huomioimista.   

Suunniteltu rakennuspaikka sijoittuu Lahden maakirjakylän länsipuolelle, sen vanhan kyläpellon reunaan. Kylätontilla on säilynyt vanhoja kantatiloja. Rakennuskanta on perinteistä ja edustaa hyvin rakennusaikaansa. Taajama-ajan omakotiasutus alkaa heti vanhan kyläastuksen reunasta ja seuraa vanhaa Lahdenkyläntietä. Perinteiset piirteet säilyttäneen kylätien varteen ja pellon reunaan on viime vuosina osoitettu omakotiasutusta.  Suunnittelutarvehakemuksessa esitetty paikka ei tältä osin muuta muuttaisi merkittävästi tilannetta. Tontin länsi-ja koillispuolelle sijoittuvat uudehkot ja nykyaikaa edustavat omakotitontit, samoin näkyvästi pellon reunaan.

Maakuntamuseo ei lähtökohtaisesti pidä poikkeamisluvalla myönnettäviä yksittäisiä tontteja hyvänä ratkaisuna. Asia tulisi ratkaista uudella yleiskaavalla tai asemakaavalla suojelumerkintöineen. Kaavatyön yhteydessä olisi hyvä tehdä rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys.

Suunnittelutarveratkaisuhakemuksessa luonnosteltu moderni, perinteisiä materiaaleja ja kattomuotoja suosiva rakennus- ja pihasuunnitelma on  mielenkiintoinen ja ansiokas. Rakennusryhmä sijottuu pellon ja metsäalueen rajapintaan, ja sitä on pyritty sulauttamaan maisemaan.  Pyrkimystä säästää peltomaisemaa tiiviisti rakennetulla, selkeästi peltoon rajatulla pihapiirillä, on pidettävä hyvänä ratkaisuna. Useisiin rakennuksiin jaettu ja tiiviisti rakennettu rakennusryhmä muodostaa entisaikojen mäkitupien ideaa seuraavan, modernin omakotitontin. 

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ympäristössä on jo tapahtunut merkittäviä maisemaan liittyviä muutoksia, ja ympäristöön on rakennettu taajamapiirteitä vahvistavia uusia omakotitaloja. Omakotitalon uutta esitettyä sijaintipaikkaa voidaan siten pitää kulttuuriympäristön näkökulmasta mahdollisena. 

Tontilla oleva latorakennus liittyy keskeisesti arvokkaaseen maisema-alueseen, ja se tulisi säilyttää maatalousmaisemaan kuuluvana rakennuksena ja kiintopisteenä. 

Rakennuspaikasta noin 200 metriä koilliseen sijaitsee Lahden historiallinen kylänpaikka, jonka yksi osa esiintyy muinaisjäännösrekisterissä mahdollisena muinaisjäännöksenä (kohdenimi Lahti Ollila, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000030433). Historiallisten karttojen, topografian ja alueen ilmakuvien perusteella rakennuspaikkaa voidaan pitää arkeologisesti potentiaalina eritoten rautakauden ja historiallisen ajan jäännöksiä ajatellen. Aluetta ei ole tarkastettu Lempäälän arkeologisten inventointien yhteydessä. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo tulee tekemään paikalla lumen ja roudan lähdettyä, viimeistään toukokuussa maastotarkastuksen. Maakuntamuseo arvioi rakennushankkeen toteutettavuutta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta tarkastuksen tuloksen perusteella. Mikäli poikkeamislupa myönnetään, tulee lupapäätös tehdä ehdollisena ja sen yhteyteen kirjata maininta tarvittavasta tarkastuksesta. Poikkeamislupapäätös tulee lähettää tiedoksi ja hanketta koskeva rakennuslupahakemus lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Suunnittelualue, noin 2 hehtaarin peltotontti 418-428-3-93 sijoittuu Lahden maakirjakylän länsipuolelle. Lahden kylässä oli 1540-luvulla viisi taloa, joista osa on säilynyt vanhalla kyläntontilla. Peltotontti on osa vesistöön laskevaa vanhaa kyläpeltoa. Peltotontilla on keskeisellä paikalla vanha, rankorakenteinen latorakennus, jonka katto on tehty pula-ajalle tyypillisesti oikomalla peltitynnyreitä. Peltoalue on osa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Aimala-Nurmen kulttuurimaisema).  Tontin ja peltoalueen reunaan, metsänrajaan sijoittuva rakennuspaikka muodostaisi tällä kohdalla uuden rajapinnan avoimeen maisemaan. Alueelta on käytettävissä kuntatasoinen selvitys, Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma (Eija Teivas 2006).

Alueella on voimassa yleiskaava vuodelta 1992. Yleiskaavassa peltotontti on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT-1). Tontin pohjoispuolella on kaavassa osoitettu Lahdenkyläntien vartta seuraava  AP-2 -alue.

Strategisessa yleiskaavassa (2019) Lahdenkylä on osoitettu kehittyväksi nauhataajamaksi sekä kulttuuriympäristön merkittäväksi arvoalueeksi. Molemmissa painotetaan kulttuuriympäristön huomioimista.   

Suunniteltu rakennuspaikka sijoittuu Lahden maakirjakylän länsipuolelle, sen vanhan kyläpellon reunaan. Kylätontilla on säilynyt vanhoja kantatiloja. Rakennuskanta on perinteistä ja edustaa hyvin rakennusaikaansa. Taajama-ajan omakotiasutus alkaa heti vanhan kyläastuksen reunasta ja seuraa vanhaa Lahdenkyläntietä. Perinteiset piirteet säilyttäneen kylätien varteen ja pellon reunaan on viime vuosina osoitettu omakotiasutusta.  Suunnittelutarvehakemuksessa esitetty paikka ei tältä osin muuta muuttaisi merkittävästi tilannetta. Tontin länsi-ja koillispuolelle sijoittuvat uudehkot ja nykyaikaa edustavat omakotitontit, samoin näkyvästi pellon reunaan.

Maakuntamuseo ei lähtökohtaisesti pidä poikkeamisluvalla myönnettäviä yksittäisiä tontteja hyvänä ratkaisuna. Asia tulisi ratkaista uudella yleiskaavalla tai asemakaavalla suojelumerkintöineen. Kaavatyön yhteydessä olisi hyvä tehdä rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys.

Suunnittelutarveratkaisuhakemuksessa luonnosteltu moderni, perinteisiä materiaaleja ja kattomuotoja suosiva rakennus- ja pihasuunnitelma on  mielenkiintoinen ja ansiokas. Rakennusryhmä sijottuu pellon ja metsäalueen rajapintaan, ja sitä on pyritty sulauttamaan maisemaan.  Pyrkimystä säästää peltomaisemaa tiiviisti rakennetulla, selkeästi peltoon rajatulla pihapiirillä, on pidettävä hyvänä ratkaisuna. Useisiin rakennuksiin jaettu ja tiiviisti rakennettu rakennusryhmä muodostaa entisaikojen mäkitupien ideaa seuraavan, modernin omakotitontin. 

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ympäristössä on jo tapahtunut merkittäviä maisemaan liittyviä muutoksia, ja ympäristöön on rakennettu taajamapiirteitä vahvistavia uusia omakotitaloja. Omakotitalon uutta esitettyä sijaintipaikkaa voidaan siten pitää kulttuuriympäristön näkökulmasta mahdollisena. 

Tontilla oleva latorakennus liittyy keskeisesti arvokkaaseen maisema-alueseen, ja se tulisi säilyttää maatalousmaisemaan kuuluvana rakennuksena ja kiintopisteenä. 

Rakennuspaikasta noin 200 metriä koilliseen sijaitsee Lahden historiallinen kylänpaikka, jonka yksi osa esiintyy muinaisjäännösrekisterissä mahdollisena muinaisjäännöksenä (kohdenimi Lahti Ollila, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000030433). Historiallisten karttojen, topografian ja alueen ilmakuvien perusteella rakennuspaikkaa voidaan pitää arkeologisesti potentiaalina eritoten rautakauden ja historiallisen ajan jäännöksiä ajatellen. Aluetta ei ole tarkastettu Lempäälän arkeologisten inventointien yhteydessä. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo tulee tekemään paikalla lumen ja roudan lähdettyä, viimeistään toukokuussa maastotarkastuksen. Maakuntamuseo arvioi rakennushankkeen toteutettavuutta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta tarkastuksen tuloksen perusteella. Mikäli poikkeamislupa myönnetään, tulee lupapäätös tehdä ehdollisena ja sen yhteyteen kirjata maininta tarvittavasta tarkastuksesta. Poikkeamislupapäätös tulee lähettää tiedoksi ja hanketta koskeva rakennuslupahakemus lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.