13. SUODENNIEMEN KULTTUURIMAISEMA

Uusi nimiehdotus: Suodenniemen kulttuurimaisema

Kunta: Sastamala

Maisemamaakunta: Lounaismaa, Pohjois-Satakunnan viljelyseutu

Maakunnallinen maisematyyppi: Lounainen viljelyseutu

Pinta-ala: 2 400 ha

Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Aikaisempi arvoluokka: maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö

MAISEMATYYPPI:

Suodenniemen kulttuurimaisema on ainoa Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan viljelyseudulla kokonaan oleva maisema- alue. Pohjois-Satakunnan viljelyseudulla Lounaismaa vaihettuu kohti Suomenselän karuja vedenjakaja-alueita. Maaperä ja maanpinnan muodot ovat melko vaihtelevia ja seudulla on kumpu- ja pohjamoreeni- sekä kalliomaita. Seudun verraten metsäistä yleisilmettä elävöittävät monet järvet, joista muutamat ovat melko isojakin. Koska savikoita on vain niukalti joidenkin pienehköjen jokien varsilla, eivät maanviljelyn edellytykset ole yhtä hyvät kuin muualla Lounaismaalla. Peltomaisemia elävöittää niiden sijainti järvien ja jokien rantamilla. Metsätalouteen liittyvät elinkeinot ovat tärkeitä. Verraten harva asutus on sijoittunut pääasiassa pienten jokien laaksojen tuntumaan. Myös torppariasutuksen ja pika-asutuksen vaikutus metsäkulmilla on nähtävissä. Maakunnallisessa maisematyyppijaossa Suodenniemen kulttuurimaisema sijoittuu Lounaiselle viljelyseudulle, jossa viljavat ja tasaiset pellot peittävät 1/5 maa-alasta. Veden osuus pinta-alasta on noin 10 %.

OMINAISPIIRTEET:

Suodenniemi on pinnanmuodoiltaan melko alavaa, kumpuilevaa maastoa. Hautavuori ja Kattilavuori kohoavat korkeina mäkinä Kourajärven takana. Maisemakuvaa hallitsee jääkauden synnyttämä luoteesta kaakkoon suuntautuva juovaisuus. Savi- ja hiesumaita Suodenniemellä on melko vähän. Runsaimmin niitä on keskusjärvien ja niihin laskevien jokien rannoilta. Harjuainesta on seudulla niukasti ja pääosa siitä löytyy maisema-alueen poikki kulkevasta Jyrmysharjusta. Metsä hallitsee pääosaa entisen Suodenniemen pitäjän alueesta ja nämä laajat metsäalueet reunustavat maisema-alueen peltoaukeita.

Suodenniemeltä löytyy useita kivikautisia asuinpaikkoja. Kivikausi näyttääkin olevan Suodenniemen parhaiten edustettu esihistorian ajanjakso. Suodenniemen eteläosan vanhimmat asuinpaikat ovat todennäköisesti Mäkitalo, Karimaa A, Äijölä, Pälä ja Kanni. Suodenniemen järvet ja joet ovat olleet tärkeitä länteen suuntautuvia eräreittejä Sastamalan asukkaille. Suodenniemi oli aikaisemmin osa Sastamalan suurpitäjää. Itsenäinen Suodenniemen kunta perustettiin vuonna 1868. Suodenniemi ehti toimia itsenäisenä kuntana 138 vuotta, kunnes se liittyi Mouhijärven ja Äetsän kanssa Vammalan kaupunkiin ja uudeksi nimeksi tuli seudun vanha, historiallinen nimi Sastamala.

Pysyvä asutus Suodenniemen kirkonseudulla juontaa juurensa ilmeisesti myöhäiskeskiajalta. Pitäjän vanhinta kiinteää asutusta on ollut Leppälammen ja Taipaleen varhaiskeskiaikaisissa kylissä. Kourajärven, Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven ympärillä oli vuonna 1540 seitsemän kylää. Vanhimmat talot ovat sijoittuneet savimaille, järvien rantamille, niemekkeille ja harjanteille. Kantatilat ovat sijoittuneet keskusvesistön varsille, peltoaukeiden keskelle ja talojen torpat etäälle kylien keskustoista. Vesistö on ollut keskeinen tekijä myös elinkeinoissa. Suodenniemen silmänkantamattomista metsistä myydyt puut uitettiin vesistöjä pitkin. 1950-luvulla siirryttiin kuljettamaan tukit autokuljetuksin.

Taipaleenjoessa oli kaksi kymmenen metrin pudotusta ja siinä on ollut useita myllyjä. Niistä on säilynyt ainoastaan Alamylly, jonka myllyosa on rakennettu vuosisadan vaihteessa ja myllyyn liittyvä asuintupa 1920-luvulla. Taipaleen alinen koski oli joen alajuoksulla, kylän kupeessa. Siihen rakennettiin 1900-luvun alussa saha, mylly ja vesilaitoksen turpiini.

Ensimmäisen saarnahuoneen Suodenniemi sai vuonna 1685. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1831 Intendenttikonttorissa laadittujen piirustusten mukaan (C. Bassi ja A.W. Arppe). Kirkon torni valmistui 1839 (piirustukset laati Intendenttikonttori/C. L. Engel ja A. W. Arppe). Vuonna 1918 kansalaissodan aikaan kirkon tornia käytettiin tulenjohtopaikkana ja se sai useita osumia.

Suodenniemen kirkonmäeltä avautuu kaunis näköala yli matalalahtisten Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven. Perinteistä rakennuskantaa on lähinnä Pohjakylässä kirkon ympärillä sekä Suodenniemen kylässä Veistolan, Pösön ja Einolan tiloilla. Vanhankirkonlahden rannalla on Suodenniemen vanhin hautausmaa, jonka keskellä on iäkäs paarihuone.

RAJAUS:

Rajaus pitää sisällään Taipaleen, Leppälammin, Pajuniemen, Pohjakylän, Jalkavalan ja Koivuniemen kylät ja niiden viljelysalueet sekä Suodenniemen kirkon ympäristön. Leppälampi-Taipale kulttuurimaisema ja Kirkkojärven kulttuurimaisema ovat RKY 1993 alueita. Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä: Leppälammen-Taipaleen-Kirkkojärven kulttuurimaisema (akm) ja Koppelo, Jalkavala (akm).

KUVAT:

Kumpuilevat peltoalueet ovat ympäröivään seutuun verrattuna poikkeuksellisen laajat.

Maatilojen laidunalueet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä.

Taustalla kohoavat metsäiset selänteet rajaavat maisemakuvaa.

LÄHDE: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

Kirkkojärven kulttuurimaisema. Pysyvä asutus Suodenniemen kirkonseudulla juontaa ilmeisesti myöhäiskeskiajalta. Kirkonmäeltä avautuu kaunis näköala yli matalalahtisten Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven. Perinteistä rakennuskantaa on lähinnä Pohjakylässä kirkon ympärillä sekä Suodenniemen kylässä Veistolan, Pösön ja Einolan tiloilla. Vanhankirkonlahden rannalla on Suodenniemen vanhin hautausmaa, jonka keskellä on iäkäs paarihuone.

Koppelo, Jalkavala. Koppelon tila on ollut samalla suvulla vuodesta 1637. Tilan rakennusryhmä sijaitsee keskellä kauneinta kulttuurimaisemaa. Kourajärven ja Paisjärven välisellä kannaksella. Perinteiseen tapaan rakennetut punamullatut rakennukset rajaavat pihaa neljältä sivulta. Päärakennus on vanhimmilta osin 1820-luvulta toisen asuinrakennuksen ollessa nuorempi. Luhti on vuodelta 1845 ja puinen karjarakennus vuosisadan vaihteesta.

Leppälampi-Taipale kulttuurimaisema. Leppälammen ja Taipaleen varhaiskeskiaikaiset kylät ovat todennäköisesti pitäjän vanhinta kiinteää asutusta. Sävijoen varsilta on löydetty lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja, jotka kuuluvat aiempaan asutuskauteen. Taipaleenjoki ja Sävijoki yhtyvät Leppälammen kohdalla Leppijoeksi, joka laskee edelleen koivuniemenjärveen.

- Taipaleenjoen myllyistä on säilynyt vain Alamylly, jonka myllyosa on rakennettu vuosisadan vaihteessa ja myllyyn liittyvä asuintupa 1920-luvulla.

- Erkkilän pitkä talonpoikainen päärakennus on rakennettu 1800-luvulla. Rakennusryhmään kuuluu kaksi vanhaa aittaa.

- Prusin tila on sukutila vuodesta 1540. Jugend-vaikutteinen päärakennus vuodelta 1925 sijaitsee hallitsevalla paikalla Taipaleen sillan vieressä. Pihapiirissä on kaksi komeaa aittaa 1800-luvulta.

- Turpan tila on sukutila vuodesta 1553. Talonpoikainen päärakennus on 1880-luvulta.