Vuoden 2009 maakuntakaavassa venetalaat merkittiin maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Kurjeluodon venetalaat muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden, joka edustava esimerkki vesiliikenteeseen liittyvistä, jo harvinaistuneista ranta-alueiden rakennuksista. Näitä löytyy Keski-Suomesta enää harvoista paikoista. Maakunnallisesti merkittävällä rakennetulla kulttuuriympäristöllä (2009) on kulttuurihistoriallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja.

Vuoden 1989 inventointitietojen mukaan Kirkonkylän rannassa sijaitsee useita venevajoja, joista edustavimman ryhmän muodostavat Papinsaaren sillan eteläpuolella sijaitsevat yksi iso ja neljä pienempää vajaa. Ranta kutsuu näitä vajoja Kurjenluodon venetalaiksi. Inventointiaineiston mukaan 1980-luvulla venevajat olivat kaikkialla Keski-Suomessa häviävää vesiliikenteen rakennuskantaa, koska vesiliikenne muuttui yhä enemmän toisen tyyppisiä rakennuksia vaativaksi.

Yksittäisten talojen omistamat talaat ovat perinteisiä lautarakenteisia ja harjakattoisia venevajoja. Talaita on yhteensä viisi ja vanhimmat niistä ovat 1920–30-luvuilta. Suurin, puupaalujen varaan rakennettu talas on 1940–1950-lukujen vaihteesta. Venetalaiden läheisyydessä sijaitsee myös entinen käsityöläisen asuinmökki pihapiireineen ja muita vanhoja rakennuksia.

Päijänteen rannoille ovat kyläläiset rakentaneet kalastusvälineitä ja veneitä varten nuotta- ja venesuojia eli talaita. Ne olivat 1920-luvulle saakka enimmäkseen hirsirakenteisia, loivaharjaisia, harvaseinäisiä ja ovettomia veden päälle rakennettuja suojakatoksia. Ennen sahan perustamista sataman alueella oli ainakin Nuuttilan, Jussilan ja Muurilan venetalaat. Sataman alueelle rakennettiin 1920–1930-lukujen vaihteessa ensimmäiset uudentyyppiset talaat. Uudet talaat tehtiin lautarakenteisiksi ja maalattiin punavalkoisiksi. Talaiden molemmat päät varustettiin suljettavilla kulkuaukoilla, joten ne olivat umpinaisempia kuin hirsirakenteiset nuottatalaat olivat olleet. Uudet talaat olivat enemmän vene- kuin nuottasuojiksi rakennettuja.

Rannan mukaan 1800-luvulla tapahtunut Päijänteen vedenpinnan alennus johti Rantalan, Marttilan ja Pukkalan talaiden siirron Papinsaaren läheisyydestä Kurjenluodolle Sepänniemeen, lähelle osuusmeijerin laituria. Nämä Kurjenluodon nuottatalaat uusittiin kokonaan 1920–1930-luvuilla. Meijerinsillan viereen rakennettiin 1920-luvulla kaksi lautarakenteista moottorivenetalasta. Vähäkankaan mukaan alue kuului Hiskalan talolle 1930-luvulla. Hiskalan talolla oli oma talas rannassa vuonna 1945 ja sen viereen rakennettiin vuonna 1947 iso talas. Rannan mukaan iso, puupaalujen varaan rakennettu talas olisi 1950-luvulta.