rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Jaakolassa on hyvin säilynyt pääosin 1900-luvun vaihteen pihapiiri, johon kuuluvat asuinrakennus, navetta, talousrakennus, pariaitta, riihi ja vilja-aitta. Jaakola on kantatalo ja tontti on ollut asuttu jo 1640-luvulla.

Jaakolan tiiviissä pihapiirissä ovat asuinrakennus (1800-l loppup.) navetta (1927) aitta (1800-l), maakellari (1900-l vaihde), talousrakennus/eläinsuoja (1900-l alkup.) suuli (1956) autotalli (1900-l loppupuoli). Lisäksi pihapiirin ulkopuolella, Heinijärventien varrella ovat riihi ja vilja-aitta 1900-luvun vaihteesta. Itäpuolella on pellolta raivatun kivikasan vieressä lautarakenteinen paja (1900-luvun alkupuoli)

Päärakennus (n.17 x 8) on pohjakaavaltaan ns. karoliininen. Rakennuksessa on matala kivijalka. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu peiterimavuorauksella. Alkuperäinen vaalea öljymaali on kuluut pois lukuunottamatta räystäiden alusia. Ikkunat ovat T-karmilliset. Vuorilaudat ovat ruskeaksi maalatut ja niiden otsalaudassa on koristelua. Pohjoispäädyn vintin ikkuna on koristeellinen. Satulakatto on katettu profiilipellillä.

Nurkkakiville rakennettu hirsirunkoinen otsallinen ja poskellinen pariaitta on maalattu punamullalla, listat ovat valkoiset. Lautaovet ovat koristeltu vinoruutukoristelulla., oven väri on keltainen. Rakennusta on laajennettu lautarakenteisella varasto-osalla 1900-luvulla. Satulakatto on katettu profiilipellillä.

Hirsirunkoinen, lyhytnurkkainen navetta on rakennettu kivijalalle. Vuoraamaton runko on maalattu punamullalla, samoin päätyjen lautavuoraus. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Ylisille vievän oven yläpuolella on mansardikatto. Ikkunoiden ja oven vuorilaudat ovat valkoiset ja nurkista ristissä.

Vilja-aitta on lyhytnurkkainen, vuoraamaton. Rakennuksessa on kivijalka ja se on väriltään punainen, nurkkalistat ovat valkoiset. Satulakatto on katettu profiilipellillä.

Riihi on rakennettu nurkkakiville. Pitkänurkkainen hirsirunko on maalamaton. Satulakatto on katettu profiilipellillä.

Jaakola on ollut nykyisellä paikalla jo 1640-luvulla. Karimäen kylään kuuluva yksinäistalo on tunnettu aikaisemmin myös nimellä Mulli. Suomen maatilakirjan mukaanNykyisellä suvulla tila on ollut 1880-luvulta, jolloin Jaakola muodostettiin useista tiloista. Antti Jaakola oli isäntänä 1880-1914(?)1900-luvulla pitkäaikainen isäntä oli Vilho Jaakola.

Jaakolalla on ollut kaksi torppaa. Perkoniemi on perustettu vuonna 1862 ja itsenäistyi vuonna 1920. Haavisto (Koivisto) perustettiin vuonna 1884 ja itsenäistyi vuonna 1930.

Jaakola sijaitsee pellolla olevalla harjanteella. Pohjoispuolella on lähellä Heinijärven laskuoja, johon pellot laskevat. Heinijärventie kulkee tilan ohitse, rakennuksista vilja-aitta ja riihi ovat tien varrella. Laskuojassa on kylän myllyn jäännökset. Pohjoispuolella on metsän laidassa asutusta 1900-luvun alkupuolelta. Eteläpuolella on kumpuilevan pellon takana Karimäen kylän Ylä-Kökkö ja Ritari.

Tiivis pihapiiri muodostuu asuinrakennuksesta, aitasta, navetasta, talousrakennuksesta ja maakellarin kummusta. Pihapiiri aukeaa etelään, jossa aikaisemmin oli tilan toinen asuinrakennus. Pihapiiri on enimmäkseen vanhaa heinäpihaa. Pihassa on myös pieni aitaus, jossa on kaksi lammasta. Asuinrakennuksen länsipuolella on pieni puutarha, jossa on mm. omenapuita. Pihapiirissä kasvaa muutama lehtipuu ja mänty.

Vanha rakennuskanta kokonaisuutena tulisi säilyttää. Erityisesti pitäisi huolehtia että asuinrakennus, navetta, aitta, hirsinen eläinsuoja, vilja-aitta ja riihi säilyvät. Rakennusten mahdollisissa korjaustoimenpiteissä pitää käyttä perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Myös ympäröivä peltomaisema pitäisi säilyttää avoimena. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee korostetun tarkkaan huomioida vanha pihapiirin ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

Kaavoittamaton

Suomen maatilat III, 1932. Selander Väinö, Torpparilaitos ja sen kehitys Karkussa, Tyrvään seudun museo ja kotiseutuyhdistyksen julk. VI, 1939.