Kaksikerroksinen ja muita taloja kapearunkoisempi lamellitalo/varastorakennus on sijoitettu Litukankadun etelälaitaan kadun linjauksen (itä-länsi) suuntaisesti kahden läntisimman pistetalon väliin. Tämän lisäksi Litukankadun itäpäässä sen eteläsivulla sijaitsevat asuinkiinteistön kolme nelikerroksista pistetaloa, joistä itäisin on Litukankadun ja Litukanojankadun kulmauksessa. Lisäksi Litukankadun varrella sen suuntaisesti sijaitsee yksikerroksinen autotalli/varastorakennus.

Pääväriltään yhteneväisiä asuinrakennuksia on erotettu toisistaan erilaisilla yksityiskohdilla. Pistetalojen sisäänkäynnit, suurine ikkunaryhmineen eroavat lamellitalojen vastaavista. Myös parvekkeiden pinnoituksella ja ikkunapuitteiden sekä parvekkeiden värityksellä on tehty rakennuksiin eroa. Asuinrakennuksista joka toinen ovat värityksiltään yhteneväiset.

Kiinteistö on ainoa kokonaisen korttelialueen muodostava yksittäinen kiinteistö Teiskontien pohjoispuolella. Sen rakennukset ovat tiilirunkoisia ja pinnoiltaan sileäksi rapattuja.

Kiinteistön rakentamisen oli tarkoitus valmistua vuonna 1952, mutta todellisuudessa rakentaminen päättyi vasta 1954. Rakennusvaihe pitkittyi lukuisien lakkojen, lämpö-, vesi- ja viemäriurakoitsijan konkurssin sekä lainoitusongelmien vuoksi. Kiinteistön kaksi ensimmäistä rakennusvaihetta toteutettiin rakentajien johdolla, mutta kolmannesta rakennusvaiheesta vastasivat jo As Oy Koskentien asukkaat itse. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin kolme lamellitaloa sekä huoltorakennus, toisessa vaiheessa neljä pistetaloa sekä liikesiipi. Kolmannessa vaiheessa kiinteistölle rakennettiin loput lamellitalot. Tontin viimeistelytyöt pihoineen tehtiin pääasiassa asukkaiden talkootöinä. Alkujaan rakennuksilla on ollut yhteinen lämpökeskus, jossa lämmön tuottamiseen käytettiin aluksi koksia ja jo viisikymmentäluvun alkuopuolelta öljyä.

Kiinteistön alue oli suunniteltu siten, että rakennukset rajasivat keskelle pihan, joka toimi paitsi lasten leikkialueena myös pyykinkuivatus- ja mattojen tamppaamispaikkana. Ilmarinkatu 47 liikesiipeen sijoitettiin asukkaille tarpeellisia palveluita kuten esimerkiksi: ruokatavarakauppa, lihakauppa, kahvio, parturi-kampaamo ja kirjakauppa. Kiinteistössä oli valmistuessaan asuntoja yhteensä 290, joissa asukkaita parhaimmillaan noin tuhat. Vaikka alue ei ollutkaan erityisen kaukana keskustan ja muun lähiseudun palveluista, ei asukkailla useinkaan ollut tarvetta asioida omaa kortteliaan kauempana. Etenkin alkuaikoina asunnoissa asui myös runsaasti alivuokralaisia, sillä varsinaisten asukkaiden taloudellinen tilanne oli tiukka ja usein tilan tarvekin vähäisempi kuin nykyään. Taloudellisesta tilanteesta ja niukkuudesta huolimatta As Oy Koskentien asunnot olivat monelle asukkaalle huomattava parannus aiempiin asuinoloihin. Esimerkiksi asuntojen standardivarusteista sähköhella ja vesivessa olivat monille uusinta uutta.

Kiinteistö myös työllisti, sillä sen rakennuksia ja piha-alueita hoitivat talonmies, kaksi aputalonmiestä sekä kirvesmies.

Lisäksi Ilmarinkadun varressa olevien lamellitalojen etelä- ja itäsivustoilla on asfaltoidut kulkuväylät sekä pienehköt parkkialueet. Lisäksi Ilmarinkatu 47 liikesiiven ja asuinrakennuksen pohjoissivulla kulkee asfaltoitu kulkuväylä.

Hakkarainen, Linda (2011), Rakennetun ympäristön inventointi - Tampereen Kaleva, Ympäristöteknologian koulutusohjelman opinnäytetyö, Lahden ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105269861

Hildén, Juhani (1996), Kaikkien aikojen Kaleva, Tampere-Seura ry, 79, Kirjapaino Hermes Oy, Tampere.