Tutkimushanke Kalevan RKY-alueen rakennetun ympäristön esitarkastelu

Takaisin

Perustiedot

  •  
    Kunta:
    Tampere
    Nimi:
    Kalevan RKY-alueen rakennetun ympäristön esitarkastelu
    Hankkeen tyyppi:
    Muu
    Hankkeen lyhyt kuvaus:
    Kalevan rky-alueen rakennetun ympäristön esitarkastelu.
    Vastuutaho/vastuuhenkilö:
    Tuomo Salonen, Pihla Tupamäki, Henrik Mattjus
    Hankkeen alkupvm:
    10.06.2013

Tekstitiedot

  •  
    Johdanto:
    Kalevan esitarkastelu

    Kalevan esitarkastelussa tarkastelimme Kalevan rky-alueen rakennuskantaa ja digitoimme sen Siiri-tietokantaan. Esitarkastelu toteutettiin kesällä 2013 Pirkanmaan Maakuntamuseon Kulttuuriympäristönyksikössä kolmen yksikön harjoittelijan voimin. Harjoittelijat olivat Tuomo Salonen, Henrik Mattjus ja Pihla Tupamäki. Jokainen harjoittelija tarkasteli yhtä osaa Kalevasta.

    Toteutimme esitarkastelun havainnoinnin ja kirjallisten lähteiden pohjalta. Digitoimme Siiri-tietokantaan rakennetun ympäristön kohteiden perustiedot, historian, valokuvia ja osalta alueelta kiinteistön kartan. Valokuvia talletettiin noin viisi kappaletta per kohde. Emme arvottaneet tai inventoineet rakennetun ympäristön kohteita. Lisäksi Tuomo Salonen tarkasteli lähemmin Kalevan sosiaalista ilmapiiriä ja nykytilaa, Pihla Tupamäki historiaa ja Henrik Mattjus arvioi aluetta kokonaisuutena.

    Kalevan alue on alueena mielenkiintoinen. Alue rakennettiin nopealla tahdilla sotien jälkeen ja tällä hetkellä on myös nähtävissä, että alueen julkisivuremontit etenevät yhtä nopealla tahdilla. Useissa taloissa julkisivuremontit on jo toteutettu. Varsinkin Nyyrikintien, Teiskontien ja Ilmarinkadun varsilla julkisivuremontteja on toteutettu paljon. Sammonkadun varren pohjoispuolen ja Kaskitien pohjoispuolen rakennuksissa julkisivuremontit ovat pääosin vielä toteuttamatta.

    Julkisivuremonttien jälkeen rakennuksien väritykset poikkeavat huomattavastikin toisistaan. rakennuksia on muun muassa vaaleanvihreän, vihreän, punaisen, vaaleankeltaisen ja monivärisen värisiä. Radikaalimmin katukuvasta erottuu Teiskontie 13 monivärinen talo, jossa on vihreää, persikanväristä, punaista ja keltaista. Olisikin tärkeää tarkastella minkälaisia julkisivun ominaispiirteitä on ollut Kalevan rakennuskannassa ja kuinka ne ovat säilyneet.

    Historia

    Tammelan itäpuoleisen alueen eli Tammelan vainioiden kaavoitustyö aloitettiin 1922, jolloin julistettiin alueelle kaavoituskilpailu. Ennen kaavoituksen aloittamista alueella oli ollut muun muassa Hippoksen ravirata, Venäläisen armeijan kasarmi, tiilitehtaita ja yleistä viljelysmaata. Tammelan vainioiden kaavoituskisassa ensimmäistä palkintoa ei jaettu vaan toisen sijan jakoivat Carolus Lindberg ja Birger Brunila. Työn suoritus annettiin Brunilalle. Brunila sai yleiskaavan valmiiksi 1924, mutta sitä ei koskaan vahvistettu. Brunilan suunnitelmassa oli kuitenkin paljon samansuuntaisia piirteitä kuin Kalevan nykyisessä asemakaavassa. Suunnitelmassa Kalevan alue muodostui kahden kokoavan katuakselin ympärille.

    Vahvistamattomaksi jäänyttä Birger Brunilan asemakaavaa alettiin parannella 1929, jolloin rakennustoimistoon perustettiin asemakaavaosasto ja asemakaava-arkkitehdin virka. Asemakaava-arkkitehti Elis Kaalamo keksikin avartaa Tammelan vainion korttelit. Asemakaavassa Tammelan vainiot koostuivat pääosin pohjois-eteläsuuntaisista lamellitaloista. Kaupinkatuun asti ulottuva asemakaava vahvistettiinkin vuonna. 1938.

    Tammelan vainioiden rakentamista hankaloitti toinen maailmansota, mutta rakentamisen vauhtiin kuitenkin päästiin. Tampereen sosiaaliset asuntotuotantoyhtiöt Tasa ja Haka aloittivat Tammelan vainioiden rakentamisen vuonna 1941. Rakennustyöt aloitettiin alueelta XX Nyyrikintien varresta. Tasa Oy rakensi Nyyrikintien varteen neljä kolmikerroksista harjakattoista lamellitaloa. Näin muodostui asuntoyhtiö Salhojankatu. Rakentaminen eteni tasaiseen tahtiin Nyyrikintiellä vaikka jatkosota keskeyttikin työt joksikin aikaan. Loput korttelin yhdestätoista suunnitellusta talosta saatiin valmiiksi 40- ja 50- lukujen taitteessa.

    Tampereen Haka puolestaan aloitti ensimmäisen rakennustyönsä Nyyrikintien ja Kaskitien välissä. Kortteliin numeroa 418 rakennettiin aluksi kolme nelikerroksista taloa. Kolmas näistä taloista saatiin valmiiksi 1946 ja taloista tuli As. Oy Kaskitie. Tasan ja Hakan lisäksi kenkätehdas Brender rakennutti Ilmarinkadulle kolme nelikerrosta rakennusta työntekijöilleen. Rakennukset valmistuivat 1942. Rakennuksia kutsuttiin pitkään vihreiksi taloiksi niiden värityksen vuoksi. Vihreän värityksen tarkoitus oli suojata asuntoja ilmapommituksilta.

    Tasan, Hakan ja Brenderin työväenasuntojen avulla saatiin Tammelan Vainion rakentaminen käyntiin. Sodan jälkeen asunnoista oli pulaa ja tähän ratkaisuksi keksittiin Kalevankankaantien varteen sijoitettavat pikatalot. Kaksikymmentä taloa tarjosi asuinpaikan kahdeksallesadalle henkilölle. Talot eivät kuitenkaan olleet nimityksensä mukaan pikataloja, koska viimeinen talo hävisi tuhopolton kautta vasta vuonna 1995 Tampereen kartalta, viisikymmentä vuotta rakentamisensa jälkeen.

    Sodan jälkeen Tampereen rakentamisen painopiste olikin Kalevan alueessa. Rakentamisen kiihtymisen pystyy huomaamaan Kalevassa asuinhuoneiden rakennusmäärässä. Vuosina 1946–1948 Kalevaan rakennettiin 184 asuinhuoneistoa. Rakentamisen tahti kiihtyikin 1950-luvulle saavuttaessa ja 1951–1956 välisenä aikana Kalevaan rakennettiin jopa 1 848 asuinhuoneistoa. Huoneistoja rakennettiin siis noin kolmesataa vuodessa. Ennen sotia Kalevan rakentaminen oli aloitettu Kaskitieltä. Sotien jälkeen Kalevan rakentaminen eteni Ilmarinkadun, Kalevan puistotien, Sammonkadun ja Teiskontien varsia pitkin. Ensimmäiseksi näistä saatiin rakennettua Ilmarinkatu ja Kalevan puistotie.

    Ilmarinkadulle rakennettiin muun muassa 1950-luvun alussa tornitalot, jotka nimettiin viereisten katujen mukaan Kalevan, Teiskon ja Ilmarin torneiksi. Tornitalot olivatkin yleisiä Liisankallion alueella ja alue oli 1960-luvulla Tampereen tiheimmin asuttuja alueita. Teiskontien rakentaminen aloitettiin 1940-luvun puolivälissä ja Sammonkadun rakentaminen tästä kymmenen vuotta myöhemmin. Suurinta huomiota Sammonkadun rakennustöissä sai Kalevan rinteelle valmistunut Kiinanmuuriksi kutsuttu rakennuskompleksi.

    Tammelan itäpuoleisella alueella ei ollut virallista nimeä vaan aluetta kutsuttiin 1940-luvulle asti Tammelan Vainioiksi. Tammerkoski-lehdessä toteutettiin vuonna 1948 nimikilpailu, jossa Tammelan vainioille haettiin nimeä. Viralliset nimitykset XX ja XIX eivät olleet tavallisen kansan käytössä. Tammerkoski-lehden kilpailun voitti Kaleva nimiehdotus. Kaleva- nimitystä pidettiin historiallisesti sopivana alueelle. Kaleva alueen katsottiin pitävän sisällään alueen joka alkoi Kalevan puistotiestä ja ulottui Hippokselle ja Hipposkylään asti. Toisella puolella Kalevan kaupunginosa rajat kulkivat Kalevantiestä Petsamoon, tarkemmin tarkasteltuna Vainiontiehen asti.

    1970-luvulla vanhanaikaisen kaupunkiosanumeroinnin lisäksi alueelle luotiin selkokieliset nimet. XIX alettiin kutsua Kalevanrinteen alueeksi, XX aluetta Liisankallioksi, XXI aluetta Petsamoksi ja Kalevankankaan hautausmaan aluetta XIIX aluetta Kalevanharjuksi. Kalevan alueellinen määritelmä on pysynyt suhteellisen saman rajojen luomisesta asti. Ainoastaan Kekkosentie selkeytti Kalevan rajat suhteessa Kissanmaahan ja Petsamoon.

    Kalevan esitarkastelu

    Kalevan alueen rakentamisesta on kulunut 2010-luvulle saavuttaessa jo yli viisikymmentä vuotta. Rakennusten ikääntymisen vuoksi alueella onkin toteutettu/ tullaan toteuttamaan huomattava määrä julkisivuja muuttavia remontteja. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että Kalevan ainutlaatuista rakennuskantaa tarkasteltaisiin ennen muutoksia.

    Esitarkastelussa tarkastelemme Kalevan rky-alueen rakennetun ympäristön kohteita. Dokumentoinnin päätarkoituksena on tuoda valokuvien ja tekstitietojen kautta selville Kalevan rakennetun ympäristön pääpiirteitä. Esitarkastelu on toteutettu kesällä 2013 Pirkanmaan Maakuntamuseon Kulttuuriympäristönyksikössä kolmen yksikön harjoittelijan voimin. Harjoittelijat olivat Tuomo Salonen, Henrik Mattjus ja Pihla Tupamäki.

    Hankealue:
    Hankealueena on Kalevan rky-alue. Rakennetun kulttuuriympäristönalue sijaitsee Kalevassa Kalevan, Liisankallion, Petsamon sekä Kalevanrinteen kaupunginosien alueella.
    Lähteet:
    Rasila, Viljo, Tampereen historia IV. Tammer-Paino Oy, 1992, Tampere.

    Hilden, Juhani, Kaikkien aikojen Kaleva. Hermen Oy Tampere, 1996

    Hilden, Juhani, Kaleva-Kirja. Kirjapaino Hermes Oy Tampere, 2003

Alueet

  •  
    Kunta
    Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Alueluokka Aluetyyppi
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
      Kaleva Hallinnollinen alue kaupunkikortteli
    kaupunginosa
     
    Avaa Tampere
     
      Kalevan esitarkastelun hankealue Muu hanke- tai tutkimusalue  
    Avaa Tampere
     
      Kalevan kirkko ja kaupunginosa Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö kaupunkikortteli
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
      XIX Kalevanrinne , Sammonkadun eteläpuoli Hallinnollinen alue kaupunkikortteli
    kaupunginosa
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
      XX Kaleva, Liisankallio Hallinnollinen alue kaupunkikortteli
    kaupunginosa
     

Rakennetun ympäristön kohteet

  • Tunnuskuva Kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Osoite Kohdetyyppi
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
    Asunto Oy Ilmarinkatu 19   XXI - Petsamo
     
    Ilmarinkatu 19 / Kalevan puistotie 17 asuinkiinteistö
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
    As. Oy. Ilmarinkatu 21, 23 ja 25   XXI - Petsamo
     
    Ilmarinkatu 21 / Ilmarinkatu 23 / Ilmarinkatu 25 / Petsamonkatu 10 asuinkiinteistö
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
    Asunto Oy Kalevan Tornit   XX - Kaleva - Liisankallio
     
    Ilmarinkatu 24 / Teiskontie 1 / Kalevan puistotie 19 / Kalevan puistotie 21 / Kalevan puistotie 23 asuinkiinteistö
    liike-elämä
    majoitus ja ravitsemus
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
    Ilmarin päiväkoti / Kalevan lastentalo   XXI - Petsamo
     
    Ilmarinkatu 25a / Petsamonkatu 9 opetus
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
    Pekola - Ilmarinkatu 27   XXI - Petsamo
     
    Ilmarinkatu 27 asuinkiinteistö
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
    As.oy. Ilmarin Tornit   XX - Kaleva - Liisankallio
     
    Ilmarinkatu 28 / Ilmarinkatu 30 / Ilmarinkatu 32 / Petsamonkatu 12 asuinkiinteistö
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
    Pekola - Ilmarinkatu 29   XXI - Petsamo
     
    Ilmarinkatu 29 asuinkiinteistö
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
    Pekola - Ilmarinkatu 31   XXI - Petsamo
     
    Ilmarinkatu 31 asuinkiinteistö
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
    Pekola - Ilmarinkatu 33   XXI - Petsamo
     
    Ilmarinkatu 33 asuinkiinteistö
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
    Asunto-osakeyhtiö Nelitalo   XX - Kaleva - Liisankallio
     
    Ilmarinkatu 34 / Ilmarinkatu 36 / Ilmarinkatu 38 / Ilmarinkatu 40 / Ilvestie 11 / Ilvestie 13 / Ilvestie 15 / Ilvestie 17 / Petsamonkatu 11 asuinkiinteistö