Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Asemakaavalla päivitetään Tampereen yliopiston Hervannan kampuksena toimivan alueen kaavamerkinnät vastaamaan nykyisiä tarpeita ja tilannetta, irrotetaan laajasta kampusalueesta uusia tontteja ja kohdistetaan käyttämätöntä rakennusoikeutta uudelleen. Tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen toiminta opetus-, tutkimus-, liike- ja palvelukäytössä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeesta OAS-vaiheessa aikaisemman lausunnon DIAR: 713/2019. Tämän jälkeen hankkeen tavoitteet ovat osin muuttuneet, kun niistä on poistettu asuminen ja tavoitellun lisärakentamisen määrä on vähentynyt. Maakuntamuseo on osallistunut 9.3.2022 kaavaa koskevaan työneuvotteluun Museoviraston, kaavoituksen, kiinteistön omistavan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Aihio Arkkitehtien edustajien kesken. Maakuntamuseo ja Museovirasto järjestivät lisäksi 22.3.2022 keskinäisen työneuvottelun, jossa keskusteltiin tarkemmin Konetalon suojelutavoitteista ja kaavamerkinnöistä. Maakuntamuseo antoi suojelutavoitteet sähköpostitse kaavoitukselle tiedoksi.

Aikaisempaan lausuntoonsa, hankkeen aineistoihin ja käytyihin neuvotteluihin viitaten maakuntamuseo toteaa yhteenvetona seuraavaa. Konetalolla on rakennushistoriaselvityksessä (Heidi Sumkin/Tampereen kaupunki 2019) todettuja kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, jotka on syytä turvata kaavalla. Kyseessä on kampuksen vanhin rakennus ja yksi koko Hervannan varhaisimmista rakennuskohteista. Rakennuksen aikaisempi asema Hervannan kampuksen päärakennuksena näkyy pääjulkisivujen ja sisäänkäynnin juhlavissa ja monumentaalisissa järjestelyissä. Arkkitehti Harry W. Schreckin arkkitehtuurin säilyttämistä on pidettävä tärkeänä, etenkin kun sitä on muuten katoamassa Hervannasta. Maakuntamuseo on esittänyt Konetalolle sr-merkintää, jonka päämääränä olisi ulkoarkkitehtuurin suojeleminen. Sisätilat ovat uudistuneet jo moneen kertaan ja mahdollisuutta muokata niitä voidaan pitää rakennuksen tulevan käytön kannalta tärkeänä.

Erityisen tärkeäksi on määritelty arkkitehtonisen kokonaissommittelun kannalta rakennuksen päämassan sekä siihen pohjoisen puolella liittyvien matalampien, päämassaa maastoon ankkuroivien rakennusosien (auditoriosiipi ja ruokalasiipi) säilyttäminen. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös sisäänkäynnin portaikot ja terassit. Tavoitteena tulisi olla säilyttää myös rakennuksen julkisivujen hyvin säilyneet ominaispiirteet, kuten sisäänvedetty arkadi, nauhaikkunat ja paljas betonipinta. Niiltä osin kuin ulkoväristystä on muutettu, alkuperäinen väritys on mahdollista ja toivottavaa palauttaa (esim. ilmastointikoneistojen koteloinnit katolla). Konetalon pohjoispuolen pihasommitelma ja sen liittyminen keskusaukioon tulisi turvata kaavassa.

Konehallien suhteen maakuntamuseon näkemys on, että niiden säilyminen käytössä mahdollisimman pitkään on toivottavaa. Mikäli ne jäävät tulevaisuudessa tyhjilleen, eivätkä ole muokattavissa uutta käyttöä vastaaviksi, tulee eteläpäädyn mahdollisen uudisrakentamisen massoittelun sopia kokonaisuuteen. Uudisrakennusosien tulee olla alisteisia Konetalon massoittelulle.

Asemakaavaluonnoksessa on hyvin huomioitu maakuntamuseon ennakkokommentit. Konetalolle on konehalleja lukuun ottamatta osoitettu suojelumerkintä sr-7: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Portaikolle ja tasanteille on osoitettu merkintä sr/r-1: Historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakenne. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakenne on pyrittävä korjaamaan entistäen. Lisäksi Konetalon rakennusala on suojellussa osassa rajattu suurimmalta osin nykyisen rakennusmassan mukaan. Konehallien kohdalle on merkitty maltillinen määrä lisärakennusoikeutta, jolla kerrosluvuksi on merkitty VI, eli sama kuin suojellussa rakennusosassa. Maakuntamuseo katsoo, että kaava tarjoaa erinomaiset edellytykset Konetalon arvojen säilymiselle.

Hervannan valtaväylän varteen rajautuva keskusaukio säilyttää asemansa asemakaavan muutoksessa. Sille on osoitettu merkintä sj-23: Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä alue, jonka luonne avoimena keskuspuistona tulee säilyttää. Merkintää koskeva määräys puuttuu kaavakartalta, joka kaipaa tältä osin täydentämistä. Keskuspuiston ja Hervannan valtaväylän varrella sijaitsevien rakennusten julkisivut on puiston ja kadun varrella määritetty kaupunkikuvan kannalta merkittäviksi julkisivuiksi merkinnällä mju. Maakuntamuseo katsoo, että aukion kaupunkikuvallinen asema on riittävällä tavalla turvattu. Kampusareenan ja Päätalon välissä sijaitsevalle aukiolle, joka on osa kampuksen vanhaa rakennetta, on osoitettu merkintä tym-4: Torimainen alueen osa, joka on toteutettava korkealaatuisesti ja ympäristöön sovittaen. Alueen ominaisluonteen säilyttämiseen tähtääviä merkintöjä ovat myös s-1: Luonnonmukaisena säilytettävä tontin osa, jota on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu, s-43: Kallio, joka tulee säilyttää osana maisemaa sekä oja-s2: Luonnontilaisena säilytettävä vesiuoma. Yleismääräysten mukaan julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Nykyisten yliopistorakennusten korttelialueille tulee toteuttaa identiteettiä luova taideteos tai -teoksia. Maakuntamuseo pitää myönteisenä sitä, että alueen korkeatasoinen suunnittelu ja toteuttaminen sekä alueelle identiteettiä luovien elementtien säilyttäminen on huomioitu kaavassa huolellisesti.

Kaavaselostuksen osalta maakuntamuseo toteaa seuraavaa. Kappaleessa 2.3.1. Korttelialueet on kuvattu tonttikohtaisesti aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset. Kappaleen sisältöä olisi helpompi hahmottaa, jos tonttinumeroiden lisäksi mainittaisiin myös tonteilla sijaitsevien rakennusten nimet. Vaikutustenarviointi on vielä melko suppeaa. Sen yhteydessä ei ole käsitelty uudisrakentamisen vaikutuksia tai esimerkiksi sitä, millaisia ratkaisuja kaava Sähkötalon osalta mahdollistaa. Vaikutustenarviointia on syytä näiltä osin täydentää.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Asemakaavalla päivitetään Tampereen yliopiston Hervannan kampuksena toimivan alueen kaavamerkinnät vastaamaan nykyisiä tarpeita ja tilannetta, irrotetaan laajasta kampusalueesta uusia tontteja ja kohdistetaan käyttämätöntä rakennusoikeutta uudelleen. Tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen toiminta opetus-, tutkimus-, liike- ja palvelukäytössä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeesta OAS-vaiheessa aikaisemman lausunnon DIAR: 713/2019. Tämän jälkeen hankkeen tavoitteet ovat osin muuttuneet, kun niistä on poistettu asuminen ja tavoitellun lisärakentamisen määrä on vähentynyt. Maakuntamuseo on osallistunut 9.3.2022 kaavaa koskevaan työneuvotteluun Museoviraston, kaavoituksen, kiinteistön omistavan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Aihio Arkkitehtien edustajien kesken. Maakuntamuseo ja Museovirasto järjestivät lisäksi 22.3.2022 keskinäisen työneuvottelun, jossa keskusteltiin tarkemmin Konetalon suojelutavoitteista ja kaavamerkinnöistä. Maakuntamuseo antoi suojelutavoitteet sähköpostitse kaavoitukselle tiedoksi.

Aikaisempaan lausuntoonsa, hankkeen aineistoihin ja käytyihin neuvotteluihin viitaten maakuntamuseo toteaa yhteenvetona seuraavaa. Konetalolla on rakennushistoriaselvityksessä (Heidi Sumkin/Tampereen kaupunki 2019) todettuja kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, jotka on syytä turvata kaavalla. Kyseessä on kampuksen vanhin rakennus ja yksi koko Hervannan varhaisimmista rakennuskohteista. Rakennuksen aikaisempi asema Hervannan kampuksen päärakennuksena näkyy pääjulkisivujen ja sisäänkäynnin juhlavissa ja monumentaalisissa järjestelyissä. Arkkitehti Harry W. Schreckin arkkitehtuurin säilyttämistä on pidettävä tärkeänä, etenkin kun sitä on muuten katoamassa Hervannasta. Maakuntamuseo on esittänyt Konetalolle sr-merkintää, jonka päämääränä olisi ulkoarkkitehtuurin suojeleminen. Sisätilat ovat uudistuneet jo moneen kertaan ja mahdollisuutta muokata niitä voidaan pitää rakennuksen tulevan käytön kannalta tärkeänä.

Erityisen tärkeäksi on määritelty arkkitehtonisen kokonaissommittelun kannalta rakennuksen päämassan sekä siihen pohjoisen puolella liittyvien matalampien, päämassaa maastoon ankkuroivien rakennusosien (auditoriosiipi ja ruokalasiipi) säilyttäminen. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös sisäänkäynnin portaikot ja terassit. Tavoitteena tulisi olla säilyttää myös rakennuksen julkisivujen hyvin säilyneet ominaispiirteet, kuten sisäänvedetty arkadi, nauhaikkunat ja paljas betonipinta. Niiltä osin kuin ulkoväristystä on muutettu, alkuperäinen väritys on mahdollista ja toivottavaa palauttaa (esim. ilmastointikoneistojen koteloinnit katolla). Konetalon pohjoispuolen pihasommitelma ja sen liittyminen keskusaukioon tulisi turvata kaavassa.

Konehallien suhteen maakuntamuseon näkemys on, että niiden säilyminen käytössä mahdollisimman pitkään on toivottavaa. Mikäli ne jäävät tulevaisuudessa tyhjilleen, eivätkä ole muokattavissa uutta käyttöä vastaaviksi, tulee eteläpäädyn mahdollisen uudisrakentamisen massoittelun sopia kokonaisuuteen. Uudisrakennusosien tulee olla alisteisia Konetalon massoittelulle.

Asemakaavaluonnoksessa on hyvin huomioitu maakuntamuseon ennakkokommentit. Konetalolle on konehalleja lukuun ottamatta osoitettu suojelumerkintä sr-7: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Portaikolle ja tasanteille on osoitettu merkintä sr/r-1: Historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakenne. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakenne on pyrittävä korjaamaan entistäen. Lisäksi Konetalon rakennusala on suojellussa osassa rajattu suurimmalta osin nykyisen rakennusmassan mukaan. Konehallien kohdalle on merkitty maltillinen määrä lisärakennusoikeutta, jolla kerrosluvuksi on merkitty VI, eli sama kuin suojellussa rakennusosassa. Maakuntamuseo katsoo, että kaava tarjoaa erinomaiset edellytykset Konetalon arvojen säilymiselle.

Hervannan valtaväylän varteen rajautuva keskusaukio säilyttää asemansa asemakaavan muutoksessa. Sille on osoitettu merkintä sj-23: Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä alue, jonka luonne avoimena keskuspuistona tulee säilyttää. Merkintää koskeva määräys puuttuu kaavakartalta, joka kaipaa tältä osin täydentämistä. Keskuspuiston ja Hervannan valtaväylän varrella sijaitsevien rakennusten julkisivut on puiston ja kadun varrella määritetty kaupunkikuvan kannalta merkittäviksi julkisivuiksi merkinnällä mju. Maakuntamuseo katsoo, että aukion kaupunkikuvallinen asema on riittävällä tavalla turvattu. Kampusareenan ja Päätalon välissä sijaitsevalle aukiolle, joka on osa kampuksen vanhaa rakennetta, on osoitettu merkintä tym-4: Torimainen alueen osa, joka on toteutettava korkealaatuisesti ja ympäristöön sovittaen. Alueen ominaisluonteen säilyttämiseen tähtääviä merkintöjä ovat myös s-1: Luonnonmukaisena säilytettävä tontin osa, jota on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu, s-43: Kallio, joka tulee säilyttää osana maisemaa sekä oja-s2: Luonnontilaisena säilytettävä vesiuoma. Yleismääräysten mukaan julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Nykyisten yliopistorakennusten korttelialueille tulee toteuttaa identiteettiä luova taideteos tai -teoksia. Maakuntamuseo pitää myönteisenä sitä, että alueen korkeatasoinen suunnittelu ja toteuttaminen sekä alueelle identiteettiä luovien elementtien säilyttäminen on huomioitu kaavassa huolellisesti.

Kaavaselostuksen osalta maakuntamuseo toteaa seuraavaa. Kappaleessa 2.3.1. Korttelialueet on kuvattu tonttikohtaisesti aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset. Kappaleen sisältöä olisi helpompi hahmottaa, jos tonttinumeroiden lisäksi mainittaisiin myös tonteilla sijaitsevien rakennusten nimet. Vaikutustenarviointi on vielä melko suppeaa. Sen yhteydessä ei ole käsitelty uudisrakentamisen vaikutuksia tai esimerkiksi sitä, millaisia ratkaisuja kaava Sähkötalon osalta mahdollistaa. Vaikutustenarviointia on syytä näiltä osin täydentää.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.