Matalalla harjanteella ovat asuinrakennus (1800-l loppup.) vilja-aitta (1800-luvun alkupuoli), navetta (1917), riihi (1800-l loppup.), heinäsuuli (1937) ja varastorakennus (1920-l). Lisäksi Heinijärventien pohjoispuolella on talon riihi, joka aikaisemmin on kuulunut Kökön taloon. Riihen takaseinässä on vuosiluku 1858.

Asuinrakennus on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Rakennusta on jatkettu myöhemmin länsipäästä poikkipäädyllä. Nykyinen ulkoasu on syntynyt 1970-luvun korjaustöissä. betonisokkeli, ulkovuoraus, ikkunat. Rakennuksen alla on kiviseinäinen maakellari.

Pieni, noin 4x4 metriä, vilja-aitta on rakennettu hirsirakenteiselle jalalle. Pitkänurkkainen, poskellinen hirsirakennus on maalattu punamullalla, nrukat ovat suojattu valkoiseksi maalatuilla laudoilla. Ovi on ruskeaksi maalattua vaakapanelia. Posket pitenevät konsoleiksi oven yläpuolella, muodostaen pienen katoksen oven yläpuolelle. Satulakatto on kattu muutama vuosi sitten päreillä.

Navetta on rakennettu kivijalalle. Rakennuksessa on punaiseksi maalattu hirsirunko. Nurkka- ja ikkunalistat ovat valkoiset. Paneliovet ovat ruskeaksi maalatut. Osa pieniruutuisista ikkunoista on vaihdettu 1-ruutuisiin.

Ritari on Karimäen kylän vanha kantatalo. Ritarin vanha asuintontti sijaitsi nykyisen Ollilan länsipuolella. Nykyiselle paikalle Ritari on siirretty 1840-luvun jälkeen. Nykyisen suvun hallussa talo on ollut 1800-luvun alkupuolelta. Isäntiä 1800-luvun lopulta. Antti Ritari - Kalle Ritari- 1910-l Oskari Ritari- 1962-l Eero Ritari

Heinijärventien varrella oleva Hakanpää on ollut talon mäkitupa.

Ritarin pihapiiri on peltojen ympäröimällä koillinen-lounas suuntaisella harjanteella. Maisema on kumpuilevaa peltomaisemaa, jota mäkiset metsäalueet rajaavat. Peltoalueen halki, Ritarin pohjoispuolella on Heinijärventie. Pihaa suojaa pohjoissuunnalta 1930-luvulla istutettu kuusiaita.

Vanha rakennuskanta tulisi säilyttää, erityisesti vilja-aitan säilyminen tulee turvata. Rakennusten mahdollisissa korjaustoimenpiteissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Tilakeskusta ympäröivä peltomaisema pitäisi säilyttää avoimena. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

Kaavoittamaton

Suuri Maatilakirja II, Kuopio 1964.

Eero Ritari, haastattelu heinäkuussa 2003