rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Haro on kylän vanhoja kantataloja. Vanhan postitien varteen tila siirrettiin ehkä jo 1700-luvun lopulla. Pihapiirissä on säilynyt 1700-luvun lopulta oleva luhtiaitta, jonka seinässä on merkintöjä ja vuosilukuja 1700-luvun lopulta. Pihassa on vanhaa kasvillisuutta, omenapuita ja marjapensaita. Vanhaa rakennuskantaa ovat myös asuinrakennus, navetta ja sauna, joskin niiden ulkoasu on uudistunut. Maisemallisesti keskeinen sijainti.

Haron tilakeskuksessa ovat 1. asuinrakennus (1800-l/1948), 2. luhtiaitta (1700-l) 3. navetta (n.1900/1937/1952) 4. sauna (n. 1900) 5. uusi sauna (1949) 6. maakellari, 7 liiteri/kuivuri (1940-l/1970-l) 8. puimasuuli (1920), 9. leikkimökki (1970-l)

Asuinrakennus on rakennettu matalalle luonnonkivisokkelille. Hirsirunko on vuorattu vaaleaksi maalatulla peiterimavuorauksella. Ikkunat 2- ja 3-ruutuisia, pystyjaolla. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Umpikuisti on pulpettikattoinen ja sen yläpuolella on katolla pulpettikattoinen frontoni. Nykyinen ulkoasu, vuoraus, kuisti, ikkunat ja yläkerran huoneet on syntynyt vuoden 1948 korjauksessa, jossa mm. rakennuksen kattoa korotettiin

2. Luhtiaitta on rakennettu nurkkakiville. Pitkänurkkainen hirsirunko, sulkanurkat, on vuoraamaton ja harmaantunut. Luhtiosan nurkkakannattajassa on veistetty koristekuvio. Lattia haljaspuolikkaista, joista osa muodostaa oven eteen kynnyksen. Rakennuksessa on satulakatto, joka on katettu betonitiilellä. Pohjoispuolen seinässä on kolme kaiverrusta. Ensimmäisen peittää osin porrasrakennelma. Nähtävissä ovat sanat "...ais . consel aboens 1793" Tämän alla on "Mats Woival in Aboens 1792/93". Näiden oikealla puolella on lisäksi "Mickh Hartman Aboens 1785/86" Rakennuksessa ei näy siirtomerkintöjä, toisaalta isännän muistitiedon mukaan rakennusta olisi siirretty.

Rakennus on ikäisekseen hyväkuntoinen. Rungossa on nähtävi pieniä lahovaurioita ja eteläpuolen seinä on auringon kuluttama. Rakennusta olisi hyvä nostaa hieman ja eteläpuolen seinän voisi suojata laudoituksella. Myös katto vaatisi puhdistusta.

Haro on Kallialan kylän kantataloja. Vanha kylätontti sijaitsi nykyisen Pyhän Olavin kirkon vieressä sijaitsevassa ryhmäkylässä. Nykyiselle paikalle talo on siirretty 1770-luvulla pidetyn isojaon jälkeen. Mahdollista ajoitusta voi tarjota pihapiirissä olevan luhtiaitta, jonka seinässä on kaiverruksia 1780- ja 90-luvulta. Rakennuksen ulkoseinissä ei näy siirtomerkintöjä. Haron tila siirreettiin vanhan postitien varteen, jonka historia ulottuu aina keskiajalle saakka.

Nykyisin Haro toimii viljelytilana. Pellot ovat pääosin Vaunusuolla. Lisäksi on sivutila Karkun puolella.

Haron pihapiiri sijaitsee Sastamalankadun (ent. vanha postitie) varrella, osittain rinteessä. Rakennusten väliin jäävä piha on nurmikkopintainen ja sillä kasvaa runsaasti vanhoja omenapuita ja marjapensaita. Lisäksi on kookas sembramänty. Navetan nurkalla lyhyt kuusirivi. Länsipuolella piha rajoittuu kuusivaltaiseen mäenkumpareeseen. Pohjoispuolella on kaksi 1950-luvulta olevaa asuinrakennusta ja niiden takana entiselle peltoaukealle 1990-luvulla kohonnut omakotialue. Eteläpuolella on käytöstä pois jäänyt vanha peltoaukea. Itäpuolella on Sastamalankatu ja sen rinnalla vanhan tien linjaus ja kivinen kilometritolppa. Tien varressa on myös entinen Harosta lohkottu tontti, jonka vanha kaupparakennus on muutettu asuinkäyttöön.

Alueen omakotitalo rakentaminen on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maisema, harjanteet ja niiden välissä olevat peltoalueet ovat muuttumassa taajamaksi. Vanhempi asutus, kantatalot ja pienet asuintontit, keskittynyt harjanteille, uudempi asutus pelloille.

Vanha rakennuskanta tulisi säilyttää kokonaisuutena. Erityisesti pitäisi huolehtia, että luhtiaitta ja asuinrakennus. Rakennusten mahdollisissa korjaustoimenpiteissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja tekniikoita. Tilakeskusta rajaava lounaasta rajaava peltoalue pitäisi säilyttää avoimena. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida vanha pihapiirin ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

Mäkelä Juha, Vammalan keskustataajaman maisemaselvitys 2000, Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus.1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat.

Laurila Pekka, haastattelu marraskuussa 2004