asutushistoria

Suurin piirtein isojaon aikaisella paikallaan vanhalla kylätontilla sijaitsevana kantatalona Eerola-Hutilalla on merktiystä kylän asutushistorian kannalta, huolimatta siitä, että kiinteistön rakennuskanta on osin uusiutunut, osin menettänyt alkuperäistä ilmettään.

Kiinteistöön kuuluvat 1910-luvulla rakennetut päärakennus ja maakellari, pakari ja savusauna (1923), 1930-luvulla rakennettu puimala sekä vuonna 1947 rakennettu navetta. Maakellari on ollut lohkokivirakenteinen ja siinä on ollut päreillä katettu satulakatto. Nykyisin siinä on sementtivalu, maakatto ja maapohja.

Lautarakenteinen puimala on rakennettu 1930-luvulla vanhan puimalan tuhouduttua palossa. Sen perustuksena on osin luonnonkivi. Satulakatto on katettu aaltopellillä. Nykyisin käyttämätön navetta on muurattu punatiilestä vuonna 1947. Sen satulakatto on katettu päreillä. Vanha navetta on ollut kulmittain nykyiseen nähden sen koillispuolella. Sitä ennen navetta on sijainnut joen vieressä päärakennuksen länsipuolella.

Päärakennuksen suuntaisesti sen kaakkoispuolella on ollut aittarivi, jossa on ollut jauho-, mankeli- ja vaateaitta. Riviaitta on purettu tilan jaossa ennen vuotta 1958. Muita purettuja rakennuksia ovat navetan päässä sijainnut jyväaitta sekä rannassa sijainneet kuivaaja, pärehöylä ja tiiliuuni. Pakarin länsipuolella on ollut paja.

Hutilan kantatalo jaettiin kahtia joko vuonna 1733 tai 1833 isäntä Matti Simonpojan ja hänen veljensä Erkki eli Eero Simonpojan kesken. Ensimmäisestä isännästään uusi osatalo sai Eerolan nimen. Eerola on ollut saman suvun hallussa perustamisestaan lähtien. Eerolan rakennukset paloivat Sappeen kylässä lokakuussa 1831 riehuneessa tulipalossa. Palo sai alkunsa Eerolan pakarituvasta ja levisi sieltä toisiin rakennuksiin. Hutila-Eerola on jaettu ennen vuotta 1958, jolloin syntyi sen pohjoispuolella sijaitseva Vanhakylän kiinteistö.

Kiinteistö sijaitsee suurin piirtein isojaon aikaisella paikallaan vanhalla kylätontilla. Länsipuolella on Sappeenjärvestä Jouttesselkään laskeva joki, jonka rannalla on tervalepikköä. Kiinteistön itäpuolella sen ja Sappeentien väliin jäävällä alueella on peltoa. Pohjoispuolella on Hutila-Eerolasta erotettu Vanhakylän kiinteistö.

Osayleiskaava tekeillä vuonna 2002, mutta edelleen voimassa ainoastaan maakuntakaava.

Koukkula, Tuomo 1991: Vanha Sappeen kylä Pälkäneellä. Teoksessa Karuvuori, Kaisu 1991: Pälkäneen Terva-suku. Erkki Matinpoika. Forssan Kirjapaino Oy.

Oja, Aulis 1991: Suvun esipolvien talot. Teoksessa Karuvuori, Kaisu 1991: Pälkäneen Terva-suku. Erkki Matinpoika. Forssan Kirjapaino Oy.