rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1925 ja laajennettu 2000-luvulla. Asuinrakennus on säilyttänyt kohtalaisesti alkuperäisen kapean runkomuotonsa sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja -materiaaleja, kuten saumapeltikatettu mansardikatto, mansardikattoinen kuisti, listoitus- ja laudoitustapa ja T-malliset ikkunat (uusitut). Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Saunasaarenkadun varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti katulinjaan rakennetulla asuinrakennuksella on suurehko maisemallinen merkitys.

Saunasaarenkadun itäpuolella sijaitseva, loivasti etelään laskeva tontti, jolla 1925 rakennettu ja 2000-luvulla laajennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus sekä 2000-luvulla rakennetut leikkimökki ja pihavaja.

Ilmakuvien, 1930 asemakartan ja aiemman inventoinnin perusteella tontin asuinrakennus on rakennettu 1920-luvun puolivälissä, todennäköisesti 1925. Lähitonteilla, Saunasaarenkatu 3 ja 4, on sijainnut lähes samanlaiset asuinrakennukset. Taloilla on saattanut olla sama suunnittelija ja rakentaja. Saunasaarenkatu 4 on purettu ja tontti uudisrakennettu.

Tonttirajat ovat säilyneet muuttumattomina 1930-luvulta. Pihan koilliskulmassa on sijainnut 1920-luvulla rakennettu neliöpohjainen pieni piharakennus, joka on sittemmin purettu. Vielä 2002 asuinrakennuksen itäpuolella oli toinen suorakaiteen muotoinen piharakennus, 1940-50-luvuilla rakennettu pihasauna. Se on purettu hiljattain asuinrakennuksen laajennuksen tieltä. Asuinrakennus on peruskorjattu ja laajennettu 2000-luvulla. Ilmeisesti samoihin aikoihin on pihaa täydennetty pienellä keltaiseksi maalatulla leikkimökillä ja pulpettikattoisella pihavajalla. Leikkimökkiä ja pihavajaa ei ole inventoitu erikseen niiden vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Välittömässä lähiympäristössä on vaihtelevaa rakennuskantaa: alueen perinteistä 1900-luvun alun rakentamista edustavia yksittäispientaloja ja pikkutaloja, yksi 1950-luvun lopun paritalo sekä 1970-2000-lukujen omakotitaloja ja paritaloja.

Kulku pihaan on Saunasaarenkadulta, asuinrakennuksen eteläpuolelta. Asuinrakennuksen edustalle on tasoitettu laajahko sorapintainen alue, pääoven edustalla on muutamia betonilaattoja, muutoin piha on nurmella. Rinnettä on pengerretty pulterikivillä, uuden avokuistin edessä on kestopuuterassi. Piha on rajattu verkko- ja pystylauta-aidoilla. Siellä kasvaa mm. kirsikka- ja omenapuita, marjapensaita ja kukkaistutuksia. Pihalla on myös hiekkalaatikko ja asuinrakennuksen eteläpuolella kaivo. Pihan yleisilme ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen puutarhamaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 18.4.2002. 2002 inventoinnin kohdenumero 124.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).