arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Tontin 1950-luvun alussa rakennetun puurakenteisen pienkerrostalotyyppisen asuinrakennuksen on työntekijöilleen asunnoiksi rakennuttanut Pirkanmaan Nahka Oy ja suunnitellut arkkitehti Paavo Tiitola. Asuinrakennuksen arkkitehtuuri, tyyli, muoto ja rakennusmateriaalit ovat säilyneet erinomaisesti alkuperäistä vastaavina. Kohde ei edusta perinteistä pispalalaista rakentamisen tapaa, vaan alueella harvinaista jälleenrakennuskauden rakentamista. Vierekkäiset kiinteistöt Pyynikintie 60 ja 62 samanlaisine asuinrakennuksineen muodostavat kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti yhteen liittyvän parin.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Avoin tontti ja kookas asuinrakennus sijaitsevat näkyvällä paikalla vilkkaasti liikennöidyn Pyynikintien varressa.

Pyynikintien varressa sijaitseva tieltä itään nouseva rinnetontti, jonka perällä 1950-luvun alun puurakenteinen pienkerrostalo. Eteläpuolisella naapuritontilla on toinen samanlainen rakennus. Kiinteistöt ja niiden asuinrakennukset muodostavat kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti yhteen liittyvän parin.

Tontti ei näy 1930 piirretyssä Pohjois-Pirkkalan asemakartassa, sillä se sijaitsi Tampereen kaupungin puolella. Vuoden 1946 ilmakuvan perusteella Pyynikintien (ent. Tahmelanmutkan) itäpuolella sijaitsevalla tontilla on ollut rakentamatonta mäntyvaltaista metsää.

1950 tontille ja sen eteläpuoliselle naapuritontille on haettu uudisrakennuslupaa kahdelle Paavo Tiitolan suunnittelemalle usean asunnon asuinrakennukselle. Rakennukset tunnetaan "Nahkatehtaan taloina", sillä niiden rakennuttajana toimi Pirkanmaan Nahka Oy. Talot rakennettiin tehtaan työntekijöiden asunnoiksi. Tontit vuokrattiin Tampereen kaupungilta. Molemmissa taloissa oli neljä 2h+k asuntoa.

Aiemman inventoinnin tietojen mukaan:

Tampereen kaupunki vuokrasi kiinteistön tontin Pirkanmaan Nahka Oy:lle perustettavan osakeyhtiön lukuun 1.5.1950. Ensimmäisen vuoden vuosivuokra oli 8100 silloista markkaa. Vuokrasopimuksen ehtona oli muun muassa se, että olemassa olevien piirustusten mukaisten rakennusten tuli valmistua kahden vuoden kuluessa ja siitä kolmen vuoden sisällä myös pihan istutusten piti olla valmiina. Istutussuunnitelmat piti hyväksyttää kaupungilla. 28.10.1951, vahvistettiin asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys. Perustajajäseninä olivat Väinö Rönkä (osakenumerot 1-5), Jorma Korkalainen (nrot 6-10), Toivo Välimaa (nrot 11-15) sekä Viljo Kivikari (nrot 16-20). Yhtiöjärjestyksessä mainittiin joka huoneistoon kuuluvaksi myös kellari, puusuoja ja ullakko-osuus. Tämän lisäksi rakennuksessa oli asukkaiden käytössä sauna, pesu- ja pukuhuone sekä askarteluhuone. Taloyhtiön perustajajäsenistä Rönkä oli ammatiltaan ohentaja, Välimaa naulaaja, Kivikari koneoikoja ja Korkalainen työnjohtaja. Miehet työskentelivät siis ilmeisesti Pirkanmaan Nahka Oy:n tehtaassa.

Pyynikintie 62 tontin perällä, aivan rajalla on ollut kaksi pientä piharakennusta. Rankorakenteiset, maalatuin vaneri- tai kovalevyin vuoratut, matalat piharakennukset ovat mahdollisesti aivan asuintalon rakentamisen ajoilta. Toinen piharakennuksista on purettu 2000-luvulla, jäljellä on satulakattoinen pihavaja (mahdollisesti alkujaan autosuoja) tontin koilliskulmassa. Pihavajaa ei ole inventoitu erikseen sen vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon perusteella.

Kiinteistössä ei ole tehty laajaa peruskorjausta, mutta 1956 asennettiin öljylämmitys, 1980 luvulla uusittiin huopakate ja 1990-luvulla järjestettiin piha-alueelle autopaikat sekä uusittiin öljykattila, sähköt ja putket ja remontoitiin saunatilat. Lisäksi kellarikerrokseen on tehty viides asuinhuoneisto.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on vain yksi toinen asuinrakennus, eteläpuoleisen naapuritontin samanlainen 1950-luvun alun pienkerrostalo. Itäpuolella on Pyynikin luonnonsuojelualueen metsät ja länsipuolella Pyynikintien toisella puolella kapea luonnontilainen metsäalue, jossa on kulkenut Tampereen ja Pohjois-Pirkkalan välinen kaupunginraja. Raja-aidan alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus (arvoalue 2012/A0004).

Kiinteistön editse kulkeva Pyynikintie on melko vilkas läpikulkutie ja rinteessä sijaitseva avoin tontti ja asuinrakennus näkyvät hyvin tielle. Tien laidassa on aroniapensailla rajattu 1990-luvulla tasattu neljän auton sorapintainen pieni parkkialue lämmitystolppineen. Pääovelle vie hiekkapintainen polku. Asuinrakennuksen edustalla on liuskekivilaatoitusta. Rinnettä on pengerretty luonnonkivillä ja sokkelin tuntumassa on vanhoja betonisia ja luonnonkivisiä sadevettä ohjaavia rakenteita. Etu- ja takapiha ovat nurmella. Tontin eteläosassa on kalliota. Pihassa kasvaa kookkaita mäntyjä ja muutamia pihlajia.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1950-luvulle ominaisen kokonaisuuden säilyminen.

Asuinrakennuksen arkkitehtonisten ratkaisujen, kuten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Alueen tonteille luonteenomaisen kallion säilyminen pihassa.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Vierekkäisten kiinteistöjen samanlaisten asuinrakennusten muodostaman kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti yhteenliittyvän rakennusparin säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 10.6.2003.

2003 inventoinnin kohdenumero 331.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).