Saunominen on ollut oleellinen osa teekkarikulttuuria. Tampereen keskustasta osoitteesta Savilinnankatu 10 oli vuokrattu viiden vuoden ajaksi sauna, josta kuitenkin jouduttiin luopumaan Wapun aikaan vuonna 1989. Vuokrasopimusta ei voitu uusia eikä saunaa ollut järkevää ostaa. Saunan olemassaoloon oli kuitenkin jo totuttu, joten sauna oli pakko etsiä muualta. Harri Oesch ja Juha Soini istuivat ylioppilaskunnan hallituksessa, kun sauna-asiaa mietittiin. – Jos ei saunaa muuten saada aikaiseksi, niin me tehdään se, tuli kaksikko kerran lausuneeksi ääneen. Tuosta poikamaisesti leuhkaisusta miehet joutuivat myöhemmin tilille, kun heidät nimitettiin saunaryhmään vetämään rakennusprojektia. Kolmanneksi jäseneksi saunaryhmään palkattiin myöhemmin Veli Saarilampi, joka oli paitsi teekkari myös ammattirakentaja. Sama poikamainen innokkuus säilyi läpi rakennusprojektin.

Ylioppilaskunta julisti joulukuussa 1990 Teekkarisaunan Suunnittelukilpailun. Voittajaksi valittiin 34 ehdotuksen joukosta arkkitehtiopiskelija Juha Mäki-Jyllilän työ Mörrimöykky. Nimi juontaa juurensa toisaalta tontin sijainnista korpikuusen kätkössä ja toisaalta terassin sammalkatosta, joka muistuttaa menninkäisen karvaista turkkia. Arvosteluraati luonnehti Mörrimöykkyä erittäin hallituksi kokonaisuudeksi. Mörrimöykky koostuu 3 osasta: L-muotoisesta päämassasta, turvekattoisesta saunaosastosta ja näiden kainaloon asettuvasta atriumpihasta, johon sisätilat avautuvat. Materiaaleiksi oli valittu puu, pelti ja teräs.

TTKY oli vuokrannut tontin Tampereen kaupungilta aivan korkeakoulun vierestä, osoitteesta Tekniikankatu 9. Kolmihenkinen saunaryhmä alkoi ideoida urbaanin erämaasaunan toteutusta. Harri Oeschin vastuulla oli avustusten hankkiminen, Juha Soini huolehti projektin hallinnasta ja Veli Saarilampi toimi työmaajohtajana.

* * *

Saunarakennuksesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehti yo. Juha Mäki-Jyllilä. Mäki-Jyllilä aloitti arkkitehdin opinnot Tampereella vuonna 1986. Teekkarisauna on Mäki-Jyllilän ensimmäinen toteutunut kohde.

Teekkarisaunan suunnittelukilpailu järjestettiin ylioppilaskunnan toimesta vuonna 1990, jolloin Mäki-Jyllilä oli 4. vuoden opiskelija. ”Aikakauteen kuului, että opiskelijat tekivät paljon kotimaisia ja kansainvälisiä kilpailuja, ja niihin kannustettiin vahvasti korkeakoulun henkilökunnankin toimesta.”, kertoo Mäki-Jyllilä.

Suunnittelukilpailun kilpailuohjelmassa kerrottiin alustava tilaohjelma, jota tuli noudattaa vertailukelpoisten ehdotusten saamiseksi. Ehdotukset jätettiin nimimerkillä. Koskessa kastetut -teoksessa kerrotaan tuomariston pitäneen Mäki-Jyllilän ehdotusta hallittuna kokonaisuutena. Mäki-Jyllilä itse kertoo suunnitelman teemana olleen erämaamökki, jossa on intiimi saunaosasto ja erillinen julkisempi tila. Saunan ympäristö oli nykyiseen verrattuna paljon metsäisempi eikä lähistöllä ollut paljoakaan rakennuksia. Niin nimimerkki Mörrimöykky kuin idea perinteisestä turvekatostakin kumpusi juuri tästä luonnonläheisyydestä. Käyttötarkoituksensa takia rakennuksessa on suljettu ulkokuori, mutta sisätilat aukeavat heti pääsisäänkäynniltä omalle sisäpihalle. Alun perin pääsalissa oli parkettilattia ja sisustuksen väreiksi valittiin sen ajan trendisävyt sinivihreä ja punertavan ruskea. ”Sellaista luomuhenkeä”, Mäki-Jyllilä sanoo. Löylyhuoneessa oli jääkaappi. ”Se tuntui kyllä olevan tärkein asia koko suunnittelussa”, hän naurahtaa. Löylyhuoneen jääkaappi on Savilinnankadulla olleen ensimmäisen teekkarisaunan peruja, mutta Mörrimöykystä jääkaappi poistettiin ilmeisesti epäkäytännöllisenä jo vuosia sitten.

Teekkarisaunan rakentaminen oli kunnianhimoinen projekti ja sillä riitti epäilijöitä ihan teekkarienkin keskuudessa. Varainhankinta onnistui kuitenkin hyvin ja Mäki-Jyllilän kilpailuehdotus pystyttiin toteuttamaan lähes sellaisenaan. 90-luvun ilmapiiri auttoi varainhankinnassa, sillä laman jälkeen yrityksissä kulttuuri muuttui varovaisemmaksi.

https://tampereenteekkarit.fi/ (luettu 14.12.2021)