Utukka kuuluu Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksen Sorilan ja Palon arvokkaaseen kulttuuriympäristökokonaisuuteen. Selvitys löytyy täältä: http://www.tampere.fi/liitteet/t/IEUd3RzVU/TAKU_nettiin.pdf ja Utukkaa koskeva osuus alkaa sivulta 254. Tarkemmin Utukka on inventoitu osana Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuria (selvityksen sivu oli myynti-ilmoituksen liitteenä) ja tietoja on syvennetty kaavoitusta varten Aitolahden kulttuuriympäristöinventoinnissa: http://www.tampere.fi/liitteet/n/unnamed_7414/osa_II_kulttuuriymparistokohteet.pdf , s. 78-. Alue on myös maakunnallisesti arvokas, ja Utukan pihapiiri kuuluun arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin (raportti: https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/A_osa_Kulttuurimaisemat_korj_15032017.pdf; Tampereen kohteet:  https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Tampere_1.pdf )

 

 Alueella on voimassa Nurmi-Sorilan osayleiskaava (http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/voimassa-olevat-yleiskaavat/nurmisorila.html), jonka mukaan Utukka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kaavamääräyksen mukaan ”rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti /kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Samalla tulee huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten pihapiirin inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennusten säilyttämisestä. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa.” Lähtökohtaisesti rakennusten kunnostaminen on siis erittäin suositeltavaa ja niihin voidaan sallia myös niiden luonteen säilyttäviä maltillisia muutoksia. Katsoisin, että lähtökohtaisesti ainakin päärakennus, navetta ja saunapirtti tulisi säilyttää - toki minulla ei ole käytettävissä tietoja rakennusten tämänhetkisestä kunnosta. Mahdollisten pihapiirin suunniteltavien uudisrakennusten tulisi sopeutua mittakaavaltaan ja ulkoasultaan ympäristöönsä ja sijoittua peltoalueiden ulkopuolelle.  Kohteen arvot on huomioitu myös hyväksytyssä Pohjois-Tampereen strategisessa yleiskaavassa, joka ei ole vielä valituksen vuoksi lainvoimainen.

Paikalla sijaitsee arkeologinen kohde, historiallinen asuinpaikka - yksi Palon (Palhon) historiallisen kylän tonttimaista. Alla mainitun arkeologisen inventointiraportin kartan perusteella suurin osa pihapiiristä kuuluu siihen. Ensimmäinen maininta Palon kylään liittyen on vuodelta 1433, ja 1500-luvulla siihen kuului 7 taloa/tilaa. Aluetta koskevista rakennushankkeista ja muista suuremmista suunnitelmista sekä isommista kaivutöistä on neuvoteltava hyvissä ajoin maakuntamuseon kanssa. Arkeologisia koe-, kaivaus- tai valvontatutkimuksia tullaan todennäköisesti edellyttämään uudisrakennushankkeiden ja muiden isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä. Silloin kun kyse on pienestä yksityisestä työhankkeesta (esim. omaan käyttöön tulevasta pientalosta), tarvittavat tutkimukset tehdään Museoviraston tai maakuntamuseon virkatyönä valtion rahoituksella. Maan alta mahdollisesti löytyvät asutus- ja elinkeinohistorialliset rakenteet on pyrittävä säilyttämään. Tämän vuoksi tutkimusten tulokset voivat vaikuttaa suunnitelmiin. Kylänpaikan rajaus on alustava ja perustuu 1700-luvun karttoihin. Merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä saattaa siis löytyä myös rajauksen ulkopuolelta. Esimerkiksi rakentamisen suunnittelu nykyisen talon pohjoispuolelle, kumpareelle vaatii arkeologin maastokäyntiä, josta voi sopia alueesta vastaavan arkeologin, Kirsi Luodon kanssa (lomalla 5.7. saakka).

Mikäli siis alueelle suunnitellaan muutoksia, olisi varmasti hyvä sopia heti alkuvaiheessa maastokäynnistä maakuntamuseon kanssa. Tilanteesta riippuen käynti voisi koskea sekä maakuntamuseon rakennustutkijaa, arkeologia että perinnerakennusmestaria. Maastokäynti voidaan järjestään kiinteistön omistajan pyynnöstä.

Utukka kuuluu Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksen Sorilan ja Palon arvokkaaseen kulttuuriympäristökokonaisuuteen. Selvitys löytyy täältä: http://www.tampere.fi/liitteet/t/IEUd3RzVU/TAKU_nettiin.pdf ja Utukkaa koskeva osuus alkaa sivulta 254. Tarkemmin Utukka on inventoitu osana Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuria (selvityksen sivu oli myynti-ilmoituksen liitteenä) ja tietoja on syvennetty kaavoitusta varten Aitolahden kulttuuriympäristöinventoinnissa: http://www.tampere.fi/liitteet/n/unnamed_7414/osa_II_kulttuuriymparistokohteet.pdf , s. 78-. Alue on myös maakunnallisesti arvokas, ja Utukan pihapiiri kuuluun arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin (raportti: https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/A_osa_Kulttuurimaisemat_korj_15032017.pdf; Tampereen kohteet:  https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Tampere_1.pdf )  Alueella on voimassa Nurmi-Sorilan osayleiskaava (http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/voimassa-olevat-yleiskaavat/nurmisorila.html), jonka mukaan Utukka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kaavamääräyksen mukaan ”rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti /kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Samalla tulee huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten pihapiirin inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennusten säilyttämisestä. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa.” Lähtökohtaisesti rakennusten kunnostaminen on siis erittäin suositeltavaa ja niihin voidaan sallia myös niiden luonteen säilyttäviä maltillisia muutoksia. Katsoisin, että lähtökohtaisesti ainakin päärakennus, navetta ja saunapirtti tulisi säilyttää - toki minulla ei ole käytettävissä tietoja rakennusten tämänhetkisestä kunnosta. Mahdollisten pihapiirin suunniteltavien uudisrakennusten tulisi sopeutua mittakaavaltaan ja ulkoasultaan ympäristöönsä ja sijoittua peltoalueiden ulkopuolelle.  Kohteen arvot on huomioitu myös hyväksytyssä Pohjois-Tampereen strategisessa yleiskaavassa, joka ei ole vielä valituksen vuoksi lainvoimainen.Paikalla sijaitsee arkeologinen kohde, historiallinen asuinpaikka - yksi Palon (Palhon) historiallisen kylän tonttimaista. Alla mainitun arkeologisen inventointiraportin kartan perusteella suurin osa pihapiiristä kuuluu siihen. Ensimmäinen maininta Palon kylään liittyen on vuodelta 1433, ja 1500-luvulla siihen kuului 7 taloa/tilaa. Aluetta koskevista rakennushankkeista ja muista suuremmista suunnitelmista sekä isommista kaivutöistä on neuvoteltava hyvissä ajoin maakuntamuseon kanssa. Arkeologisia koe-, kaivaus- tai valvontatutkimuksia tullaan todennäköisesti edellyttämään uudisrakennushankkeiden ja muiden isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä. Silloin kun kyse on pienestä yksityisestä työhankkeesta (esim. omaan käyttöön tulevasta pientalosta), tarvittavat tutkimukset tehdään Museoviraston tai maakuntamuseon virkatyönä valtion rahoituksella. Maan alta mahdollisesti löytyvät asutus- ja elinkeinohistorialliset rakenteet on pyrittävä säilyttämään. Tämän vuoksi tutkimusten tulokset voivat vaikuttaa suunnitelmiin. Kylänpaikan rajaus on alustava ja perustuu 1700-luvun karttoihin. Merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä saattaa siis löytyä myös rajauksen ulkopuolelta. Esimerkiksi rakentamisen suunnittelu nykyisen talon pohjoispuolelle, kumpareelle vaatii arkeologin maastokäyntiä, josta voi sopia alueesta vastaavan arkeologin, Kirsi Luodon kanssa (lomalla 5.7. saakka).Mikäli siis alueelle suunnitellaan muutoksia, olisi varmasti hyvä sopia heti alkuvaiheessa maastokäynnistä maakuntamuseon kanssa. Tilanteesta riippuen käynti voisi koskea sekä maakuntamuseon rakennustutkijaa, arkeologia että perinnerakennusmestaria. Maastokäynti voidaan järjestään kiinteistön omistajan pyynnöstä.