rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihapiiri edustaa erinomaisesti Ansionkallion 1900-luvun alun työväenasuinrakentamista. Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja kaksi puurunkoista piharakennusta on rakennettu 1910-luvulla. Asuinrakennuksessa on 1950-luvun peruskorjauksesta huolimatta säilynyt nähtävissä alkuperäinen runkomuoto ja julkisivujen aukotus. Vaatimattomat piharakennukset ovat pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksissa, on säilynyt.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Torpankadun varressa jyrkässä rinteessä sijaitsevalla tontilla ja sen asuinrakennuksella suurempikokoisella piharakennuksella 002 on suurehko merkitys katumaisemassa sekä Ansionkallion pohjoisrinteen maisemassa.

Torpankadun varressa sijaitseva kadulta jyrkästi lounaaseen nouseva rinnetontti, jolla 1910-luvulla rakennetut yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja kaksi puurunkoista piharakennusta.

Pihapiiri kuluu Tahmelan 1900-luvun alussa rakennettuihin työväenasumuksiin. Tonttimaa on kuulunut alkujaan Provastin perintötilan tilan maihin ja ollut mitä ilmeisemmin aluksi vuokralla. Tontti on 1928 lohkottu ja lunastettu omaksi. Asuin- ja piharakennukset on asukkaan kertoman mukaan rakennettu 1914. Rakentajaja oli puuseppä Kalle Kallio. Toinen omistaja oli nimeltään William Kallio. Kiinteistö on säilynyt samalla suvulla. Asuinrakennuksessa on ollut kaksi asuinhuoneistoa ja sitä on peruskorjattu 1950-luvulla ja 1970-luvulla.

Pihapiiriä ympäröivillä tonteilla on muita 1900-luvun alun asuinrakennuksia, yksi 1950-60-lukujen vaihteen omakotitalo sekä uudehkot kookkaat omakotitalot.

Rinnepihaan noustaan Torpankadulta betoniportaita. Piha on aidattu metalliverkkoaidalla. Myös pihassa on betoniportaita ja rinnettä on pengerretty paikoin luonnonkivillä ja pulterimuureilla. Tontilta avautuu laajat näkymät Tahmelaan ja Pispalanharjulle. Tontin maamerkkinä on asuinrakennuksen päädyssä nouseva mänty. Länsikulman kuistin edustalla on liuskekivilaatoitusta. Muutoin nurmipintaisessa pihassa kasvaa mm. sireeniä, marjapensaita ja angervoja. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen ja piharakennusten, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen ja kahden piharakennuksen muodostavan ajallisesti yhteenliittyvän rakennusryhmän säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean ja useista materiaaleista koostuvan kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Tontin tasoerojen säilyminen.

Pihan ja rakennusten aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 18.6.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 350.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön asukas