Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmin ottanut kantaa hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lausunnossa diar. 653/2022. Tutustuttuaan sille nyt toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Asemakaavamuutoksen tavoitteina on alueen käyttötarkoitusmerkintöjen muutos vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita, tonttijaon muuttaminen tähän liittyen, täydennysrakentamisen mahdollistaminen ja rakennusoikeuksien lisääminen sekä liikennejärjestelyjen parantaminen. Lisäksi tavoitteena on osoittaa kaavaan arkeologisen inventoinnin mukaiset muinaisjäännösalueet, huomioida kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet sekä alueen puistomaisuus ja liittyminen Reikontien omakotitalojen maisemalliseen kokonaisuuteen.

Uusi kaava korvaisi alueella voimassa olevat asemakaavat vuosilta 1967, 1983 ja 1998. Alueella on voimassa Urjalan keskusta-alueen (Laukeela-Huhti) oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2012), jossa alueelle on osoitettu alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Asemakaava-alueen eteläpuolelle on Reikontien varteen osoitettu kulttuuriympäristön arvoalue (ka 21: Kirkonkylän ja Huhdin pientaloaleuita, Hiukkamäen ja Pakanamäen tieympäristöt: Reikontie). Sen aluetta koskee kaavamääräys: Alueen kehityshistorian näkyminen maisemassa sekä kohteiden arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaus- ja uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen vanhaan rakentamistapaan ja ympäristöä hoitaa alueen kulttuuriympäristöarvoja kunnioittaen.

Maakuntakaavassa hankealue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on kaavamääräysten mukaan sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Salmentien eteläpuolella sijaitsee maakunnallisesti merkittävä Laukeelan kulttuurimaisema.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon (DIAR: 653/2020). Lausunnossaan maakuntamuseo edellytti, että selvitysaineistoa täydennetään asemakaavatasoisella rakennetun ympäristön selvityksellä, jossa huomioidaan koko suunnittelualueen rakennuskanta ja sen arvot. Lisäksi edellytettiin, että selvityksessä tarkastellaan suunnittelualueeseen rajautuvien asuinalueiden, erityisesti Reikontien eteläpuolen pientalorivistön sekä Rivitien ympäristön kerros- ja rivitaloryhmän maisemallista merkitystä. Laadittu selvitys Urjalan koulun alueen asemakaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys (Väisänen, Helena/Urjalan kunta 2021) on toteutetuilta osin hyvin tehty ja riittävä asemakaavan valmistelun, vaikutustenarvioinnin ja suojelutavoitteiden määrittelyn pohjaksi. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että Urjalantien ja Vanhainkodintien kulmatontilla sijaitsevaa liikerakennusta sekä sen eteläpuolisilla tonteilla sijaitsevia omakotitaloja ei ole inventoitu, vaikka ne kuuluvat kaava-alueeseen. Näiltä osin selvitystä ja kaavaselostusta on syytä täydentää. Myös liittyminen Reikontien pientaloalueeseen on käsitelty melko suppeasti.

Urjalan koulun ja vanhainkodin korttelien alue on kehittynyt 1870-luvulta lähtien vanhustenhoidon ja koulun alueeksi. 1800-luvun rakennuskanta on pääsääntöisesti tuhoutunut tai purettu. Vanhaan kansakouluun ja vaivaistaloon liittyneistä rakennuksista on jäljellä ruokailuhuone/sauna ja aitta. Alue on yli 140-vuotisen historiansa aikana kehittynyt kunnan tärkeimmäksi vanhustenhoidon alueeksi, jolla sijaitsee erityisen kattavasti vanhustenhoidon rakennuksia 1950-luvulta 2020-luvulle saakka. Kokonaisuuden vanhin osa on vuonna 1954 valmistunut entinen vanhainkotirakennus. Sen pohjoispuolella sijaitsevat Iltalan vanhustentalokorttelin rivitalot vuosilta 1974, 1977, 1986 ja 2021. Koulun eteläpuolella sijaitsee lisäksi vuonna 2000 valmistunut hoivakoti Reikonlinnan rakennus. Kukin rakennusvaihe edustaa ajalleen tyypillisiä ihanteita ja käytäntöjä vanhustenhoidossa. Alueen eteläosan muu rakennuskanta muodostuu Urjalan talot Oy:n vuokra-asunnoiksi rakennetuista kerros- ja rivitaloista, jotka eivät ole osa koulun tai vanhustenhoidon rakennuskokonaisuutta.

Selvityksen mukaan alueen kulttuurihistorialliset arvot liittyvät ennen kaikkea alueen sivistys- ja sosiaalihistoriaan. Arkkitehtuuriltaan yhtenäisiä alueita ovat Iltalan rivitalot, Reikontien varren kerrostalot ja Vanhainkodintien rivitalot vanhainkodin eteläpuolella. Maisemallisesti merkittävinä on mainittu Urjalantien puolella uusi yhtenäiskoulu ja Salmentien puolella 1950-luvun vanhainkoti puistomaisessa ympäristössään.

Vanhasta rakennuskannasta suojeltaviksi kohteiksi on kaavaluonnoksessa osoitettu edellä mainitut keittola ja aitta merkinnällä sr: Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen korjaus- ja muutostöissä on säilytettävä rakennuksen julkisivun ja vesikaton materiaalit sekä väritys. Rakennusalat on lisäksi rajattu rakennusten mukaisiksi. Maakuntamuseo pitää ko. kaavamerkintöjä asianmukaisina.

Vanhustenhoidon kokonaisuuden vanhin säilynyt osa on vuoden 1954 vanhainkotirakennus. Se on säilynyt melko hyvin rakennusajankohtaansa vastaavassa asussa, joskin rakennusten nivelkohtaan on päätyyn rakennettu kookas parveke- ja luiskakokonaisuus. Rakennus on edelleen vaivatta tunnistettavissa 1950-luvun laitosrakennukseksi. Kaavaluonnoksessa rakennusala noudattelee enimmäkseen olemassa olevaa rakennusta, mutta kerroskorkeudeksi on merkitty nykyisen kahden sijasta IV. Kaavamääräyksen mukaan rakennuksissa tulee olla harja- tai pulpettikatto, tiilenpunainen vesikatto ja vaaleat julkisivut. Rakennuksen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen perusteella maakuntamuseo esittää rakennukselle merkintää /s, jolla turvattaisiin rakennuksen tärkeimmät ominaispiirteet, kuten nivelletty rakennusmassa, kattomuoto, jälleenrakennuskaudelle tyypillinen aukotus sekä materiaali- ja värimaailma. Näin rakennus olisi jatkossakin tunnistettavissa 1950-luvun laitosrakennukseksi. Samalla määräyksellä esitetään säilytettäväksi rakennuksen puistomainen ympäristö. Tähän liittyen museo esittää myös, että vanhainkodin pihassa merkittäisiin istutettavaksi/puustoisena säilytettäväksi alueen osaksi myös rakennuksen, Vanhainkodintien ja Iltalankujan väliin jäävä alue niiltä osin, kuin sitä ei ole osoitettu parkkipaikoiksi tai rakennusalaksi.

Uusia rakennuspaikkoja on muodostettu vanhainkodin piha-alueelle Vanhainkodintien varteen, AR-1 -alueelle Vanhanrannantien päähän, sekä YS-alueelle Reikonlinnan eteläpuolelle. Maakuntamuseo toteaa, että lisärakentaminen kyseisillä paikoilla on mahdollista ja kaavassa on ohjattu rakennuksia sopeutumaan riittävästi olemassa olevaan rakennuskantaan.

Kaavalla mahdollistetaan olemassa olevien rivi- ja kerrostalojen korottaminen tai purkaminen ja uudelleenrakentaminen AL-, AK1- ja AR2-tonteilla Urjalantien, Reikontien ja Rivitien varressa. Näistä Reikontien varren kerrostalotontit on mainittu kaupunkikuvallisesti yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Maakuntamuseo toteaa, että kyseisten tonttien rakennuksiin ei liity erityisen merkittäviä maisemallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Näin ollen rakennusten korottamista tai purkamista ja tonttien uudelleenrakentamista voidaan pitää mahdollisena. Kaavaluonnoksen mahdollistamat 7-kerroksiset tornitalot olisivat koko Urjalan keskustan korkeimmat rakennukset. Niiden maisemallista vaikutusta ei ole huomioitu vaikutustenarvioinnissa. Maakuntamuseo esittää, että uudisrakentamisen massoittelua muokattaisiin tornitaloista lamellitaloiksi, jotka voisivat olla nykyisiä asuikerrostaloja jonkin verran korkeampia. Tämä sopisi museon näkemyksen mukaan paremmin ympäröivän rakentamisen mittakaavaan, maiseman piirteisiin ja topografiaan sekä maakuntakaavan ja yleiskaavan kulttuuriympäristöä koskeviin määräyksiin.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavan suunnittelualueella sijaitsee kaksi ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä: Kunnalliskodin rautakautinen röykkiö (muinaisjäännösrekisterinumero 887010015) sekä alueen länsiosassa sijaitseva Ali-Uotilan rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto (887010014). Kaavan suunnittelualueella tehtiin kesällä 2021 arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy: Urjala, Yhtenäiskoulun asemakaavamuutosalueen arkeologinen inventointi 2021), jossa kaava-alueelta löydettiin edellisten lisäksi kolme uutta kiinteää muinaisjäännöstä: rautakautiset asuinpaikat Kunnalliskoti 2 (1000041863) ja Kunnalliskoti 3 (1000041862) ja historialliselle ajalle ajoittuva rajamerkki Kunnalliskoti 4 (1000041864). Kohteita koskevat muinaisjäännösrekisterinumerot tulee lisätä kaavaselostuksen lähtötietoja käsittelevään kappaleeseen, kuten myös Ali-Uotilan rautakautinen asuinpaikka/kalmiston tiedot kokonaisuudessaan. Muinaisjäännösten sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1.

Mikroliitti Oy:n inventointiraportista ei käy ilmi kokonaisuudessaan sitä laajuutta, jolla Ali-Uotilan muinaisjäännösalueen itäreunaan/sen läheisyyteen on tehty maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen muinaisjäännösaluerajausta voidaan näin ollen pitää vasta alustavana. Raportista ei käy myöskään ilmi, onko maahan kajoavia tutkimuksia suoritettu korttelin 56 AR-1 aluevarauksen alueella, jonne rakennuspaikan 3 itäosaan on merkitty uusi rakennusala. Sähköpostitse myöhemmin lähetetyn tiedonannon (Sepänmaa - Luoto 18.3.2022) mukaan koekuoppia ei inventoinnissa pystytty kaivamaan mm. uuden rakennusalan kohdalle maan kovuuden vuoksi. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että arkeologista inventointia tulee vielä täydentää uuden rakennusalan ja Ali-Uotilan kiinteän muinaisjäännöksen aluerajauksen itäreunan osalta. Ali-Uotilan kiinteän muinaisjäännöksen itäreunan kohdalle on kaavakartassa merkitty päämaankäyttötarkoitukseksi AR-1. Merkintä on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa (MML 1 §), ja kohdetta koskien tulee järjestää muinaismuistolain 13 § mukainen neuvottelu, jonka yhteydessä voidaan keskustella myös tarkemmin täydennysinventoinnin sisällöstä. Neuvottelun järjestämiseksi tulee olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Kiinteät muinaisjäännökset on Ali-Uotilan kalmistoa/asuinpaikkaa lukuun ottamatta merkitty kaavakarttaan asianmukaisesti sm-osa-aluemerkinnällä. Ali-Uotilan kiinteän muinaisjäännöksen merkintä puuttuu kaavakartasta ja tulee lisätä siihen. Kaavamerkinnän selitys ja määräys tulee täsmentää muotoon Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) lausunto.

Kaavaehdotus ja arkeologisen täydennysinventoinnin raportti pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmin ottanut kantaa hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lausunnossa diar. 653/2022. Tutustuttuaan sille nyt toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Asemakaavamuutoksen tavoitteina on alueen käyttötarkoitusmerkintöjen muutos vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita, tonttijaon muuttaminen tähän liittyen, täydennysrakentamisen mahdollistaminen ja rakennusoikeuksien lisääminen sekä liikennejärjestelyjen parantaminen. Lisäksi tavoitteena on osoittaa kaavaan arkeologisen inventoinnin mukaiset muinaisjäännösalueet, huomioida kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet sekä alueen puistomaisuus ja liittyminen Reikontien omakotitalojen maisemalliseen kokonaisuuteen.

Uusi kaava korvaisi alueella voimassa olevat asemakaavat vuosilta 1967, 1983 ja 1998. Alueella on voimassa Urjalan keskusta-alueen (Laukeela-Huhti) oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2012), jossa alueelle on osoitettu alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Asemakaava-alueen eteläpuolelle on Reikontien varteen osoitettu kulttuuriympäristön arvoalue (ka 21: Kirkonkylän ja Huhdin pientaloaleuita, Hiukkamäen ja Pakanamäen tieympäristöt: Reikontie). Sen aluetta koskee kaavamääräys: Alueen kehityshistorian näkyminen maisemassa sekä kohteiden arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaus- ja uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen vanhaan rakentamistapaan ja ympäristöä hoitaa alueen kulttuuriympäristöarvoja kunnioittaen.

Maakuntakaavassa hankealue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on kaavamääräysten mukaan sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Salmentien eteläpuolella sijaitsee maakunnallisesti merkittävä Laukeelan kulttuurimaisema.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon (DIAR: 653/2020). Lausunnossaan maakuntamuseo edellytti, että selvitysaineistoa täydennetään asemakaavatasoisella rakennetun ympäristön selvityksellä, jossa huomioidaan koko suunnittelualueen rakennuskanta ja sen arvot. Lisäksi edellytettiin, että selvityksessä tarkastellaan suunnittelualueeseen rajautuvien asuinalueiden, erityisesti Reikontien eteläpuolen pientalorivistön sekä Rivitien ympäristön kerros- ja rivitaloryhmän maisemallista merkitystä. Laadittu selvitys Urjalan koulun alueen asemakaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys (Väisänen, Helena/Urjalan kunta 2021) on toteutetuilta osin hyvin tehty ja riittävä asemakaavan valmistelun, vaikutustenarvioinnin ja suojelutavoitteiden määrittelyn pohjaksi. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että Urjalantien ja Vanhainkodintien kulmatontilla sijaitsevaa liikerakennusta sekä sen eteläpuolisilla tonteilla sijaitsevia omakotitaloja ei ole inventoitu, vaikka ne kuuluvat kaava-alueeseen. Näiltä osin selvitystä ja kaavaselostusta on syytä täydentää. Myös liittyminen Reikontien pientaloalueeseen on käsitelty melko suppeasti.

Urjalan koulun ja vanhainkodin korttelien alue on kehittynyt 1870-luvulta lähtien vanhustenhoidon ja koulun alueeksi. 1800-luvun rakennuskanta on pääsääntöisesti tuhoutunut tai purettu. Vanhaan kansakouluun ja vaivaistaloon liittyneistä rakennuksista on jäljellä ruokailuhuone/sauna ja aitta. Alue on yli 140-vuotisen historiansa aikana kehittynyt kunnan tärkeimmäksi vanhustenhoidon alueeksi, jolla sijaitsee erityisen kattavasti vanhustenhoidon rakennuksia 1950-luvulta 2020-luvulle saakka. Kokonaisuuden vanhin osa on vuonna 1954 valmistunut entinen vanhainkotirakennus. Sen pohjoispuolella sijaitsevat Iltalan vanhustentalokorttelin rivitalot vuosilta 1974, 1977, 1986 ja 2021. Koulun eteläpuolella sijaitsee lisäksi vuonna 2000 valmistunut hoivakoti Reikonlinnan rakennus. Kukin rakennusvaihe edustaa ajalleen tyypillisiä ihanteita ja käytäntöjä vanhustenhoidossa. Alueen eteläosan muu rakennuskanta muodostuu Urjalan talot Oy:n vuokra-asunnoiksi rakennetuista kerros- ja rivitaloista, jotka eivät ole osa koulun tai vanhustenhoidon rakennuskokonaisuutta.

Selvityksen mukaan alueen kulttuurihistorialliset arvot liittyvät ennen kaikkea alueen sivistys- ja sosiaalihistoriaan. Arkkitehtuuriltaan yhtenäisiä alueita ovat Iltalan rivitalot, Reikontien varren kerrostalot ja Vanhainkodintien rivitalot vanhainkodin eteläpuolella. Maisemallisesti merkittävinä on mainittu Urjalantien puolella uusi yhtenäiskoulu ja Salmentien puolella 1950-luvun vanhainkoti puistomaisessa ympäristössään.

Vanhasta rakennuskannasta suojeltaviksi kohteiksi on kaavaluonnoksessa osoitettu edellä mainitut keittola ja aitta merkinnällä sr: Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen korjaus- ja muutostöissä on säilytettävä rakennuksen julkisivun ja vesikaton materiaalit sekä väritys. Rakennusalat on lisäksi rajattu rakennusten mukaisiksi. Maakuntamuseo pitää ko. kaavamerkintöjä asianmukaisina.

Vanhustenhoidon kokonaisuuden vanhin säilynyt osa on vuoden 1954 vanhainkotirakennus. Se on säilynyt melko hyvin rakennusajankohtaansa vastaavassa asussa, joskin rakennusten nivelkohtaan on päätyyn rakennettu kookas parveke- ja luiskakokonaisuus. Rakennus on edelleen vaivatta tunnistettavissa 1950-luvun laitosrakennukseksi. Kaavaluonnoksessa rakennusala noudattelee enimmäkseen olemassa olevaa rakennusta, mutta kerroskorkeudeksi on merkitty nykyisen kahden sijasta IV. Kaavamääräyksen mukaan rakennuksissa tulee olla harja- tai pulpettikatto, tiilenpunainen vesikatto ja vaaleat julkisivut. Rakennuksen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen perusteella maakuntamuseo esittää rakennukselle merkintää /s, jolla turvattaisiin rakennuksen tärkeimmät ominaispiirteet, kuten nivelletty rakennusmassa, kattomuoto, jälleenrakennuskaudelle tyypillinen aukotus sekä materiaali- ja värimaailma. Näin rakennus olisi jatkossakin tunnistettavissa 1950-luvun laitosrakennukseksi. Samalla määräyksellä esitetään säilytettäväksi rakennuksen puistomainen ympäristö. Tähän liittyen museo esittää myös, että vanhainkodin pihassa merkittäisiin istutettavaksi/puustoisena säilytettäväksi alueen osaksi myös rakennuksen, Vanhainkodintien ja Iltalankujan väliin jäävä alue niiltä osin, kuin sitä ei ole osoitettu parkkipaikoiksi tai rakennusalaksi.

Uusia rakennuspaikkoja on muodostettu vanhainkodin piha-alueelle Vanhainkodintien varteen, AR-1 -alueelle Vanhanrannantien päähän, sekä YS-alueelle Reikonlinnan eteläpuolelle. Maakuntamuseo toteaa, että lisärakentaminen kyseisillä paikoilla on mahdollista ja kaavassa on ohjattu rakennuksia sopeutumaan riittävästi olemassa olevaan rakennuskantaan.

Kaavalla mahdollistetaan olemassa olevien rivi- ja kerrostalojen korottaminen tai purkaminen ja uudelleenrakentaminen AL-, AK1- ja AR2-tonteilla Urjalantien, Reikontien ja Rivitien varressa. Näistä Reikontien varren kerrostalotontit on mainittu kaupunkikuvallisesti yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Maakuntamuseo toteaa, että kyseisten tonttien rakennuksiin ei liity erityisen merkittäviä maisemallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Näin ollen rakennusten korottamista tai purkamista ja tonttien uudelleenrakentamista voidaan pitää mahdollisena. Kaavaluonnoksen mahdollistamat 7-kerroksiset tornitalot olisivat koko Urjalan keskustan korkeimmat rakennukset. Niiden maisemallista vaikutusta ei ole huomioitu vaikutustenarvioinnissa. Maakuntamuseo esittää, että uudisrakentamisen massoittelua muokattaisiin tornitaloista lamellitaloiksi, jotka voisivat olla nykyisiä asuikerrostaloja jonkin verran korkeampia. Tämä sopisi museon näkemyksen mukaan paremmin ympäröivän rakentamisen mittakaavaan, maiseman piirteisiin ja topografiaan sekä maakuntakaavan ja yleiskaavan kulttuuriympäristöä koskeviin määräyksiin.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavan suunnittelualueella sijaitsee kaksi ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä: Kunnalliskodin rautakautinen röykkiö (muinaisjäännösrekisterinumero 887010015) sekä alueen länsiosassa sijaitseva Ali-Uotilan rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto (887010014). Kaavan suunnittelualueella tehtiin kesällä 2021 arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy: Urjala, Yhtenäiskoulun asemakaavamuutosalueen arkeologinen inventointi 2021), jossa kaava-alueelta löydettiin edellisten lisäksi kolme uutta kiinteää muinaisjäännöstä: rautakautiset asuinpaikat Kunnalliskoti 2 (1000041863) ja Kunnalliskoti 3 (1000041862) ja historialliselle ajalle ajoittuva rajamerkki Kunnalliskoti 4 (1000041864). Kohteita koskevat muinaisjäännösrekisterinumerot tulee lisätä kaavaselostuksen lähtötietoja käsittelevään kappaleeseen, kuten myös Ali-Uotilan rautakautinen asuinpaikka/kalmiston tiedot kokonaisuudessaan. Muinaisjäännösten sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1.

Mikroliitti Oy:n inventointiraportista ei käy ilmi kokonaisuudessaan sitä laajuutta, jolla Ali-Uotilan muinaisjäännösalueen itäreunaan/sen läheisyyteen on tehty maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen muinaisjäännösaluerajausta voidaan näin ollen pitää vasta alustavana. Raportista ei käy myöskään ilmi, onko maahan kajoavia tutkimuksia suoritettu korttelin 56 AR-1 aluevarauksen alueella, jonne rakennuspaikan 3 itäosaan on merkitty uusi rakennusala. Sähköpostitse myöhemmin lähetetyn tiedonannon (Sepänmaa - Luoto 18.3.2022) mukaan koekuoppia ei inventoinnissa pystytty kaivamaan mm. uuden rakennusalan kohdalle maan kovuuden vuoksi. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että arkeologista inventointia tulee vielä täydentää uuden rakennusalan ja Ali-Uotilan kiinteän muinaisjäännöksen aluerajauksen itäreunan osalta. Ali-Uotilan kiinteän muinaisjäännöksen itäreunan kohdalle on kaavakartassa merkitty päämaankäyttötarkoitukseksi AR-1. Merkintä on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa (MML 1 §), ja kohdetta koskien tulee järjestää muinaismuistolain 13 § mukainen neuvottelu, jonka yhteydessä voidaan keskustella myös tarkemmin täydennysinventoinnin sisällöstä. Neuvottelun järjestämiseksi tulee olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Kiinteät muinaisjäännökset on Ali-Uotilan kalmistoa/asuinpaikkaa lukuun ottamatta merkitty kaavakarttaan asianmukaisesti sm-osa-aluemerkinnällä. Ali-Uotilan kiinteän muinaisjäännöksen merkintä puuttuu kaavakartasta ja tulee lisätä siihen. Kaavamerkinnän selitys ja määräys tulee täsmentää muotoon Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) lausunto.

Kaavaehdotus ja arkeologisen täydennysinventoinnin raportti pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten.