rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Hirvikatu 19 B on Tahmelan modernia rakentamista edustava kiinteistö. Asuinrakennus on 1960-luvun lopussa rakennettu pienkerrostaloa muistuttava kahden asunnon asuinrakennus, joka on peruskorjattu melko voimakkaasti 2000-luvulla. Muutoksista johtuen rakennuksen ilme on sekoitus alkuperäisiä piirteitä ja moderneja materiaaleja ja muotoja.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Avoin tontti ja melko kookas asuinrakennus sijaitsevat näkyvällä paikalla Hirvikadun varressa.

Hirvikadun varressa, kadun itäpuolella sijaitseva tasamaatontti. Tontilla on 1966 rakennettu kaksikerroksinen pienkerrostaloa muistuttava asuinrakennus.

Tontti on 1930 asemakartan ja vuosien 1946, -56 ja -66 ilmakuvien perusteella ollut pitkään rakentamatonta viljelysmaata. Varalankadun ja Hirvikadun välistä peltoaluetta viljeli 1960-luvulle asti Erkki Lehto. Lehdon talo oli Tahmelankadun varressa, nykyisin talon osoite olisi Tahmelankatu 9. Viljelyyn ja maatalouteen liittyvä historia ei enää ole havaittavissa tontilla.

1966 tontille on haettu uudisrakennuslupaa nykyiselle Eero Salmisen suunnittelemalle asuinrakennukselle. Rakennus on peruskorjattu melko voimakkaasti 2000-luvulla. Tontti on alkujaan ollut nykyistä suurempi (1126 m2), käsittäen myös kaakonpuolisen Hirvikatu 19 A tontin. Hirvikatu 19 A on erotettu omaksi tontikseen 2000-luvulla ja sille on 2007 rakennettu kaksi toisiinsa kytkettyä omakotitaloa.

Lähiympäristö on tiiviisti rakennettu ja kaupunkikuvaltaan epäyhtenäinen. Tontin välittömässä lähiympäristössä on hyvin vaihtelevaa rakennuskantaa: 1980-luvun rivitaloja, 2000-luvun omakotitaloja, 1920-luvun puutalo, 1930-luvun vuokratalo ja 1950-luvulla rakennettu voimakkaasti laajennettu omakotitalo.

Asuinrakennus täyttää lähes puolet tontin pinta-alasta. Kadulle avointa pihaa on uudistettu. Perustuksen reunaa kiertää mukulakiveys. Ajotie pihaan asuinrakennuksen lounaispäädystä ja pihaan tasoitetut autopaikat ovat sorapintaiset. Autopaikoilta pääovelle vie betonilaatoin kivetty polku. Kadun reunassa on nurmialue, samoin rakennuksen takana, kaakkoispuolella. Takapihan betonisilla reunakivillä rajatulla nurmella kasvaa koivu ja vaahtera. Pihan yleisilme on melko moderni.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen arkkitehtonisten ratkaisujen, kuten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).