rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Vanne on kylän vanhoja kantataloja. Tilan rakennuksista on säilynyt päärakennus (1881). Maisemallisesti keskeinen sijainti Heinoontien varressa.

Aarikan kantatalon (nyk. Vanne) vanhasta pihapiiristä on jäljellä 1881 rakennettu asuinrakennus. Lisäksi tontilla on 1990-luvulla rakennettu autotalli, leikkimökki (1993), sauna (1967) ja maakellari (1975).

Asuinrakennus on rakennettu kylää tuhonneen tulipalon jälkeen vanhalle paikalle. Rakennuksessa on matala kivijalka. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu keltaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Ikkunoiden vuorilaudoituksen otsaa on korostettu. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Rakennukseen kuuluu pieni satulakattoinen lasikuisti. Ruutuikkunoiden puitteet ovat punaiset, karmit valkoiset. Oven yläpuolella on ikkuna. Ulko-ovi on uudehko. Kuistin vuoraus ja katto ovat runkoa vastaavat.

Vannelan tontti käsittää Aarikan tilakeskuksen. Vannela on kooltaan n. 7 hehtaaria ja se on erotettu Aarikasta vuonna 1905.

Aarikka on Heinoonkylän vanhoja kantataloja. Tulipalo tuhosi vanhan kyläkeskustan vuonna 1881. Vanteen päärakennus on rakennettu vanhalle paikalle palon jälkeen. Vanne on nykyisin vapaa-ajan käytössä.

Asuinrakennuksen vieressä, tiensuuntaisesti oli pirttirivi. Se rakennettiin palon jälkeen samalle paikalle. Pirttirivi siirrettiin 1900-luvun vaihteessa Vammalan torin reunaan. Tulipalo tuhosi sen vuonna 1987.

Aarikkaan on kuulunut Lammi -niminen torppa, joka perustettiin vuonna 1839 ja itsenäistyi vuonna 1919.

Vanteen talo sijaitsee Heinoontien varrella, lähellä vanhoja kylätontteja. Talon tontti jatkuu rinteenä aina Rautaveteen saakka. Mäen päällä, tasaisella paikalla on asuinrakennus ja sitä vastapäätä autotalli. Näiden väliin jää nurmipiha, jolla kasvaa vanhoja, suuria pihapuita. Heinoontien varressa pihaa suojaa pensasaita. Henkilökulkua varten on pieni pihaportti, jota reunustaa kaksi kivipylvästä. Rantaan laskevassa rinteessä on kasvimaa, leikkimökki ja marjapensaita. Rannassa on sauna ja maakellari. Asuinrakennus näkyy hyvin Heinoontielle, muodostaen eteläpuolen rypsipellon ja taustalla näkyvän Rautaveden kanssa erittäin näyttävän maisemakuvan. Lähinaapureina ovat myös kansakoulu, Pakanen, Hannu ja vanhat , metsittyneet kylätontit, joilla on säilynyt osia vanhasta rakennuskannasta.

Päärakennus tulee säilyttää ja korjaustoimenpiteissä tulee huomioida rakennuksen ominaispiirteet, kuten materiaalit, rakennustapa ja tekniikka. Päärakennuksen eteläpuolinen peltomaisema tulisi säilyttää avoimena.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Selander Väinö, Torpparilaitos ja sen kehitys Karkussa, Tyrvään seudun museo ja kotiseutuyhdistyksen julk. VI, 1939. A. Rakennetun ympäristön selvitys, Tarmo Peltonen, Vammalan - Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke/selvitysvaihe, 1997. Kotiseutua kiertämässä, Tyrvään seudun kotiseutuyhdistyksen julkaisuja LXIX.. Maarekisteri Vammalan kaupungista, Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.