Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnot kyseisen kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (Dnro: 279/2018) sekä kaavaluonnoksesta (Dnro: 82/2020).

Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo kiitti Tampereen kaupunkia palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden rakennetun ympäristön arvojen selvittämisestä ja esitti, että selvityksessä arvokkaimmiksi todetut alueet huomioitaisiin yleiskaavassa. Kulttuuriperintö-kartan yleismääräykseen on nyt lisätty vaade näiden alueiden arvojen huomioimisesta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ja asiaa selvennetään merkinnän kuvauksessa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ratkaisu on hyväksyttävissä. Myös jälleenrakennuskauden pientaloalueiden selvittämistä on jatkettu tarkastelemalla nyt voimassa olevan kantakaupungin strategisen yleiskaavan selvitystä tarkemmin jälleenrakennuskauden arvoalueita. Uudessa selvityksessä on todettu joitakin muutostarpeita aiempiin arvoaluerajauksiin. Maakuntamuseo kehottaa kaavoittajaa vielä arvioimaan, olisiko uudet arvoalueiden rajaukset syytä korjata kaavakartalle.

Maakuntamuseo toi esiin myös kaava-alueen rakennetun ympäristön selvityksiä koskevat puutteet, jotka koskevat erityisesti sotien jälkeistä modernistista arkkitehtuuria, 1960-80-lukujen pientaloalueita sekä agraariajasta jäljelle jääneiden maatilojen talouskeskuksia, ja piti tärkeänä, että selvitysten täydentämistä jatketaan tulevilla valtuustokausilla samaan tapaan kuin nyt on toimittu jälleenrakennuskauden ja palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden kohdalla. Vastineessaan tähän Tampereen kaupunki totesi, että yksittäisten selvitysten ja inventointien lisäksi yleiskaavaa varten olisi hyvä olla käytössä kokonaisnäkemys siitä, millainen tarina ja historia Tampereen rakennetussa ympäristössä halutaan tuleville sukupolville välittää ja että kokonaisnäkemyksen puuttuessa yleiskaava huomioi asioita erillisinä. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Tampereen kaupunkia asian tunnistamisesta ja kannustaa kaupunkia selvittämään kokonaisvaltaisen "Tampereen tarinan" tuottamisen mahdollisuuksia, vaikka jonkinlaisina osahankkeina. Digitaalisuus voisi luoda tähän paljon mahdollisuuksia.

Aiemmassa lausunnossaan maakuntamuseo myös esitti, että alueilla, joissa kulttuuriympäristön eri osa-alueiden arvot risteävät, tulisi harkita niiden kokonaisarvot turvaavaa osa-aluemerkintää. Tällaista merkintää ei vaiheyleiskaavassa ole käytetty, mitä maakuntamuseo pitää valitettavana. Maakuntamuseo esittää, että kantakaupungin yleiskaavan seuraavaa uudistusta laadittaessa Tampereen viimeiset agraarihistoriaan liittyvät kokonaisuudet, joissa yhdistyvät vanhan viljelymaiseman jäänteet, vanha rakennuskanta ja/tai arkeologiset kohteet, otettaisiin tarkemman selvityksen kohteeksi.

Edellisessä lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo kiinnitti huomiota myös siihen, että keskustatoimintojen, asumisen ja kasvun vyöhykkeen kaavamääräyksissä ei huomioitu kulttuuriympäristön arvoja osana suunnittelun reunaehtoja. Näiltä osin kaavamääräykset ovat kehittyneet maakuntamuseon esittämällä tavalla. Lisäksi maakuntamuseo edellytti kaavan keskeneräisen vaikutusten arvioinnin täydentämistä. Myös tältä osin kaavan aineistot ovat kehittyneet asianmukaisesti.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo pitää valitettavana sitä, ettei sen luonnosvaiheessa esittämää arkeologista täydennysinventointia ole toteutettu. Inventoinnin puuttuminen voi tuottaa erityisiä haasteita asemakaavoitukselle tapauksissa, joissa uuteen muinaisjäännöskohteeseen liittyy oleellisesti sen ymmärrettävyyttä tukevaa ympäristöä. Eritoten Ristinarkun itäpuolisten ja vt 9:n molemmin puolin sijaitsevien peltoalueiden sekä Turtolan alueen löytöpaikkojen (mm. Huringin pelto) kohdalla inventointi olisi tarpeellinen johtuen voimaan jäävistä ja muuttuvan maankäytön mahdollistavista aluevarauksista. Vaihtoehtona yleiskaavavaiheessa tehtävälle inventoinnille Tampereen kaupunki on lisännyt kaavakartan 3 yleismääräykseen maininnan arkeologisen tiedon lisääntymisestä ja siitä, että asiaan liittyy selvitystarve asemakaavojen yhteydessä. Kaavaselostukseen on myös lisätty lista ja kartta maakuntamuseon yleiskaavoitukselle lähettämistä kohteista, joihin sisältyy lisäselvitystarve. Ratkaisu ei ole paras mahdollinen arkeologisen kulttuuriympäristön arvojen turvaamisen näkökulmasta, mutta on tässä tapauksessa hyväksyttävissä.

Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo esitti, että kantakaupungin alueella sijaitsevat ja Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkityt arkeologisen perinnön ydinalueet merkittäisiin yleiskaavaan ja niihin liittyvä maakuntakaavan määräys tuotaisiin esille. Yleiskaavassa kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet on huomioitu kohdemerkinnöin ja kohteiden ympäristöä ja maisemaa koskeva huomiointi on lisätty kaavamääräysten yhteyteen. Ratkaisu on hyväksyttävissä, mutta kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden merkinnän määräyksen lause "Asemakaavoituksen yhteydessä on tarpeen mukaan huomioitava myös kohteen kytkeytyminen riittävän laajasti ympäristöön ja maisemaan" tulee selvyyden vuoksi muuttaa muotoon: Asemakaavoituksen yhteydessä on huomioitava myös kohteen kytkeytyminen riittävän laajasti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin ja maisemaan, ottaen huomioon myös maakuntakaavan em. määräyksen sisältö.

Kaavakartalla 1 on esitetty kaksi ohjeellista uutta leirintäaluetta, toinen Härmälään ja toinen Suomensaareen. Kaavaluonnoksessa toisena vaihtoehtona Härmälän sijaan esitettiin leirintäaluemerkintää Alasjärven koillispuolelle. Maakuntamuseo toi luonnosvaiheen lausunnossaan esille, että paikkavaihtoehtoja koskevassa selvityksessä ei ole kiinnitetty huomiota uusien paikkojen kulttuuriympäristöarvoihin ja esitti, että leirintäalueen sijoitusvaihtoehdot tulee tutkia myös kulttuuriympäristön arvojen osalta ennen asian ratkaisemista. Nyt tehdyssä kulttuuriympäristöselvityksessä on käsitelty Suomensaaren ja Alasjärven leirintäalueita, vaihtoehto Härmälä ei selvityksessä ole mukana. Selvityksestä puuttuu myös arkeologista kulttuuriperintöä koskeva inventointi, eikä merkintä näin ollen perustu arkeologisen kulttuuriperinnön osalta riittäviin selvityksiin. Ohjeellinen uusi leirintäalue -merkinnän mukaan leirintäalueen sijoittamisen edellytykset ja yhteensovittaminen luontoarvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Arkeologisen inventoinnin puuttuessa, tulee merkinnän määräykseen lisätä maininta arkeologisten arvojen huomioimisesta tarkemman suunnittelun yhteydessä: Leirintäalueen sijoittumisen edellytykset ja yhteensovittaminen luontoarvojen, arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvien arvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tutkia tarkemmin suunnittelun yhteydessä. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. 

Suurin osa arkeologisista kohteista on merkitty kaavakarttaan asianmukaisesti. Kartalta puuttuu kuitenkin kiinteä muinaisjäännös Lielahdenkatu (mj-tunnus 1000039131). Muinaismuistolain suojaama kohde tulee lisätä kaavakarttaan käyttäen SM-kohdemerkintää. 

Museoviraston uusimpien ohjeiden mukaan kohde Härmälän vanha silta SM31 ei ole kiinteä muinaisjäännös vaan muu arkeologinen kulttuuriperintökohde. Kohteen merkintä tulee korjata kaavakarttaan 3 ja selostuksen luetteloon arkeologisista kohteista (s. 63-66).

Kohde Turtola (Messukylä) SM51 on merkitty kaavakarttaan asianmukaisesti kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteen lounaispuolella on siihen liittyvää historiallista kylätonttialuetta, joka on yhä asuttua. Tämä alue on suojelustatukseltaan muu kulttuuriperintökohde, joka tulee lisätä kaavakarttaan ja kohdeluetteloon nimellä Messukylä (Turtola) 2. 

Kohteen Provasti (Pappila) s34 tyypiksi on kaavaselostuksen sivulla 66 olevaan taulukkoon muutettava löytöpaikan tilalle asuinpaikka ja ajoitukseksi historiallinen. Kohteen Ruske waha SM36 tyyppi tulee muuttaa muistomerkistä rajamerkiksi.

Kaavaehdotuksen yleismääräyksiin on liitetty määräys vedenalaisen kulttuuriperinnön selvitystarpeen arvioimisesta vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä ja kaava-alueella oleva hylkykohde on merkitty kaavaan asianmukaisesti muuksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi s15. Keskusteltuaan Museoviraston kanssa Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta.

Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo kiitti Tampereen kaupunkia palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden rakennetun ympäristön arvojen selvittämisestä ja esitti, että selvityksessä arvokkaimmiksi todetut alueet huomioitaisiin yleiskaavassa. Kulttuuriperintö-kartan yleismääräykseen on nyt lisätty vaade näiden alueiden arvojen huomioimisesta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ja asiaa selvennetään merkinnän kuvauksessa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ratkaisu on hyväksyttävissä. Myös jälleenrakennuskauden pientaloalueiden selvittämistä on jatkettu tarkastelemalla nyt voimassa olevan kantakaupungin strategisen yleiskaavan selvitystä tarkemmin jälleenrakennuskauden arvoalueita. Uudessa selvityksessä on todettu joitakin muutostarpeita aiempiin arvoaluerajauksiin. Maakuntamuseo kehottaa kaavoittajaa vielä arvioimaan, olisiko uudet arvoalueiden rajaukset syytä korjata kaavakartalle.

Maakuntamuseo toi esiin myös kaava-alueen rakennetun ympäristön selvityksiä koskevat puutteet, jotka koskevat erityisesti sotien jälkeistä modernistista arkkitehtuuria, 1960-80-lukujen pientaloalueita sekä agraariajasta jäljelle jääneiden maatilojen talouskeskuksia, ja piti tärkeänä, että selvitysten täydentämistä jatketaan tulevilla valtuustokausilla samaan tapaan kuin nyt on toimittu jälleenrakennuskauden ja palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden kohdalla. Vastineessaan tähän Tampereen kaupunki totesi, että yksittäisten selvitysten ja inventointien lisäksi yleiskaavaa varten olisi hyvä olla käytössä kokonaisnäkemys siitä, millainen tarina ja historia Tampereen rakennetussa ympäristössä halutaan tuleville sukupolville välittää ja että kokonaisnäkemyksen puuttuessa yleiskaava huomioi asioita erillisinä. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Tampereen kaupunkia asian tunnistamisesta ja kannustaa kaupunkia selvittämään kokonaisvaltaisen "Tampereen tarinan" tuottamisen mahdollisuuksia, vaikka jonkinlaisina osahankkeina. Digitaalisuus voisi luoda tähän paljon mahdollisuuksia.

Aiemmassa lausunnossaan maakuntamuseo myös esitti, että alueilla, joissa kulttuuriympäristön eri osa-alueiden arvot risteävät, tulisi harkita niiden kokonaisarvot turvaavaa osa-aluemerkintää. Tällaista merkintää ei vaiheyleiskaavassa ole käytetty, mitä maakuntamuseo pitää valitettavana. Maakuntamuseo esittää, että kantakaupungin yleiskaavan seuraavaa uudistusta laadittaessa Tampereen viimeiset agraarihistoriaan liittyvät kokonaisuudet, joissa yhdistyvät vanhan viljelymaiseman jäänteet, vanha rakennuskanta ja/tai arkeologiset kohteet, otettaisiin tarkemman selvityksen kohteeksi.

Edellisessä lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo kiinnitti huomiota myös siihen, että keskustatoimintojen, asumisen ja kasvun vyöhykkeen kaavamääräyksissä ei huomioitu kulttuuriympäristön arvoja osana suunnittelun reunaehtoja. Näiltä osin kaavamääräykset ovat kehittyneet maakuntamuseon esittämällä tavalla. Lisäksi maakuntamuseo edellytti kaavan keskeneräisen vaikutusten arvioinnin täydentämistä. Myös tältä osin kaavan aineistot ovat kehittyneet asianmukaisesti.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo pitää valitettavana sitä, ettei sen luonnosvaiheessa esittämää arkeologista täydennysinventointia ole toteutettu. Inventoinnin puuttuminen voi tuottaa erityisiä haasteita asemakaavoitukselle tapauksissa, joissa uuteen muinaisjäännöskohteeseen liittyy oleellisesti sen ymmärrettävyyttä tukevaa ympäristöä. Eritoten Ristinarkun itäpuolisten ja vt 9:n molemmin puolin sijaitsevien peltoalueiden sekä Turtolan alueen löytöpaikkojen (mm. Huringin pelto) kohdalla inventointi olisi tarpeellinen johtuen voimaan jäävistä ja muuttuvan maankäytön mahdollistavista aluevarauksista. Vaihtoehtona yleiskaavavaiheessa tehtävälle inventoinnille Tampereen kaupunki on lisännyt kaavakartan 3 yleismääräykseen maininnan arkeologisen tiedon lisääntymisestä ja siitä, että asiaan liittyy selvitystarve asemakaavojen yhteydessä. Kaavaselostukseen on myös lisätty lista ja kartta maakuntamuseon yleiskaavoitukselle lähettämistä kohteista, joihin sisältyy lisäselvitystarve. Ratkaisu ei ole paras mahdollinen arkeologisen kulttuuriympäristön arvojen turvaamisen näkökulmasta, mutta on tässä tapauksessa hyväksyttävissä.

Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo esitti, että kantakaupungin alueella sijaitsevat ja Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkityt arkeologisen perinnön ydinalueet merkittäisiin yleiskaavaan ja niihin liittyvä maakuntakaavan määräys tuotaisiin esille. Yleiskaavassa kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet on huomioitu kohdemerkinnöin ja kohteiden ympäristöä ja maisemaa koskeva huomiointi on lisätty kaavamääräysten yhteyteen. Ratkaisu on hyväksyttävissä, mutta kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden merkinnän määräyksen lause "Asemakaavoituksen yhteydessä on tarpeen mukaan huomioitava myös kohteen kytkeytyminen riittävän laajasti ympäristöön ja maisemaan" tulee selvyyden vuoksi muuttaa muotoon: Asemakaavoituksen yhteydessä on huomioitava myös kohteen kytkeytyminen riittävän laajasti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin ja maisemaan, ottaen huomioon myös maakuntakaavan em. määräyksen sisältö.

Kaavakartalla 1 on esitetty kaksi ohjeellista uutta leirintäaluetta, toinen Härmälään ja toinen Suomensaareen. Kaavaluonnoksessa toisena vaihtoehtona Härmälän sijaan esitettiin leirintäaluemerkintää Alasjärven koillispuolelle. Maakuntamuseo toi luonnosvaiheen lausunnossaan esille, että paikkavaihtoehtoja koskevassa selvityksessä ei ole kiinnitetty huomiota uusien paikkojen kulttuuriympäristöarvoihin ja esitti, että leirintäalueen sijoitusvaihtoehdot tulee tutkia myös kulttuuriympäristön arvojen osalta ennen asian ratkaisemista. Nyt tehdyssä kulttuuriympäristöselvityksessä on käsitelty Suomensaaren ja Alasjärven leirintäalueita, vaihtoehto Härmälä ei selvityksessä ole mukana. Selvityksestä puuttuu myös arkeologista kulttuuriperintöä koskeva inventointi, eikä merkintä näin ollen perustu arkeologisen kulttuuriperinnön osalta riittäviin selvityksiin. Ohjeellinen uusi leirintäalue -merkinnän mukaan leirintäalueen sijoittamisen edellytykset ja yhteensovittaminen luontoarvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Arkeologisen inventoinnin puuttuessa, tulee merkinnän määräykseen lisätä maininta arkeologisten arvojen huomioimisesta tarkemman suunnittelun yhteydessä: Leirintäalueen sijoittumisen edellytykset ja yhteensovittaminen luontoarvojen, arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvien arvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tutkia tarkemmin suunnittelun yhteydessä. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. 

Suurin osa arkeologisista kohteista on merkitty kaavakarttaan asianmukaisesti. Kartalta puuttuu kuitenkin kiinteä muinaisjäännös Lielahdenkatu (mj-tunnus 1000039131). Muinaismuistolain suojaama kohde tulee lisätä kaavakarttaan käyttäen SM-kohdemerkintää. 

Museoviraston uusimpien ohjeiden mukaan kohde Härmälän vanha silta SM31 ei ole kiinteä muinaisjäännös vaan muu arkeologinen kulttuuriperintökohde. Kohteen merkintä tulee korjata kaavakarttaan 3 ja selostuksen luetteloon arkeologisista kohteista (s. 63-66).

Kohde Turtola (Messukylä) SM51 on merkitty kaavakarttaan asianmukaisesti kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteen lounaispuolella on siihen liittyvää historiallista kylätonttialuetta, joka on yhä asuttua. Tämä alue on suojelustatukseltaan muu kulttuuriperintökohde, joka tulee lisätä kaavakarttaan ja kohdeluetteloon nimellä Messukylä (Turtola) 2. 

Kohteen Provasti (Pappila) s34 tyypiksi on kaavaselostuksen sivulla 66 olevaan taulukkoon muutettava löytöpaikan tilalle asuinpaikka ja ajoitukseksi historiallinen. Kohteen Ruske waha SM36 tyyppi tulee muuttaa muistomerkistä rajamerkiksi.

Kaavaehdotuksen yleismääräyksiin on liitetty määräys vedenalaisen kulttuuriperinnön selvitystarpeen arvioimisesta vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä ja kaava-alueella oleva hylkykohde on merkitty kaavaan asianmukaisesti muuksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi s15. Keskusteltuaan Museoviraston kanssa Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta.