5. LÄNGELMÄEN KULTTUURIMAISEMA

Nimi: Längelmäen kulttuurimaisema

Kunta: Orivesi

Maisemamaakunta: Hämeen viljely- ja järvimaa, Keski-Hämeen viljely- ja järviseutu

Maakunnallinen maisematyyppi: Kaakkoinen järvialue

Pinta-ala: 1 440 ha

Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Aikaisempi arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

MAISEMATYYPPI:

Maisema-alue sijaitsee Pohjois-Hämeen järviseudulla, joka on laajojen viljelymaiden vaihettumisvyöhykettä kohti Suomenselän karuja vedenjakajamaita. Maasto on korkeussuhteiltaan varsin vaihtelevaa, ruhjelaaksojen rikkomaa kallio- ja moreenimaata. Alueen poikki kulkee jokunen harjujakso. Seudun ehkä tyypillisimmät piirteet ovat reittivesiin liittyvät huomattavat, suurehkot järvialtaat sekä lukuisat pienemmät järvet. Metsiä on paljon. Asutus on Suomenselän alueita lukuun ottamatta harvempaa kuin muualla Pirkanmaalla. Maakunnallinen maisematyyppi on Kaakkoinen järvialue, jonka maisemakuvassa vesistöillä on suuri merkitys. Vettä on runsas neljännes pinta-alasta. Veden ohella maisemakuvaa hallitsevat pitkittäisharjut. Alue on pinnanmuodoiltaan hyvin vaihtelevaa mäki- ja vuorimaata. Järvialueilla pellon osuus on toistakymmentä prosenttia. Suuri osa pelloista on raivattu valtavia järvialtaita reunustaville savikoille.

OMINAISPIIRTEET:

Maisema-alueen ydin on Längelmävesi ja sitä ympäröivä laaja laaksoalue arvokkaine kulttuuriympäristöineen. Alueen luonnonpiirteitä on voimakas pinnanmuotojen vaihtelu ja suureen ruhjevyöhykkeeseen muodostunut Längelmävesi. Maisemakuva on monimuotoinen ja paikoin rikkonainen. Paikoin voimakkaasti kumpuilevassa maisemassa vesi ja viljelyalueet vaihtelevat. Kumpareet jatkuvat loivasti kaltevina vesistöön. Längelmävesi näyttäytyy pitkinä ja kapeina lahtina ja niiden väliset kannakset ovat monin paikoin viljeltyinä peltoina. Perinteiset asuinpaikat ovat valikoituneet otollisen viljelymaan ja edullisen pienilmaston mukaan. Asutus ja tiet sijaitsevat usein pellon ja metsän välisessä reunavyöhykkeessä. Pihapiireistä ja teiltä avautuu kapeiden laaksojen suuntaisia pitkiä näkymiä pelloille ja vesistöön. Maisema-alueen kaksi maisemallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä ovat Längelmäen kirkonkylä sekä Tunkelo Isotalo viljelysmaisemineen.

Längelmäen seutu oli pitkään keskihämäläisten pitäjien eräaluetta. Längelmäki sai pysyvät asukkaansa todennäköisesti keskiajan kuluessa. Keskiaika oli seudulla voimakkaan kehityksen kautta. Jo silloin raivattiin laajoja peltoja Längelmäveden viljaville siltti- ja savirannoille. Ensimmäisten maakirjojen mukaan asutuksen painopiste oli Säkkiänselän rantamailla, jonne oli helppoa raivata pellot. Oletettavasti näiden seutujen asutus on Längelmäen alueen vanhinta. Längelmäki oli ennen isojakoa harvaanasuttua. Talot olivat pääosin yksinäistaloja, niinpä isojaon vaikutus jäi pitäjässä vähäiseksi.

Längelmäen kirkonkylä on rakentunut rikkonaiseen, kapeiden lahtien ja laaksojen muodostamaan viljelymaisemaan, jossa kauniisti kumpuilevat pellot viettävät Kirkonlahteen, Junkilanlahteen ja osin Pitkäjärven rannoille. Längelmäen kirkko on säilyttänyt maamerkinomaisen luonteensa avointen viljelysmaisemien keskellä ja kirkonkylä on maassamme harvinaisen hyvin säilynyt. Maisemaa hallitseva länsitornillinen pitkäkirkko on rakennettu vuonna 1772. Kirkon lähellä on Längelmäen pitäjän lainamakasiini. Kirkonkylän keskustassa on kylän tärkein rajattu raittitila, jonka varrella on mm. entinen pankin rakennus. Kirkon ja hautausmaan välillä ovat Vanhatalon ja Uusitalon tilat. 1800-luvulla peltoja on vielä vähän. Pellot sijaitsevat pääosin leveän Hakosalmen sekä Kirkonlahden rannoilla. Alueelle ovat tyypillisiä kapeat niittykaistaleet rannoilla sekä sisämaan pienten laaksojen pohjilla. 1900-luvun alussa lähes kaikki 1800-luvulla niittyinä olleet laaksonpohjat on otettu peltoviljelyyn. Pellot ovat laajentuneet myös laaksojen reunoille. Nykyiset pellot ovat viljelyssä lähes samassa laajuudessaan kuin 1930-luvulla. Kylätiet seurailevat 1800-luvun tielinjauksia. Niinpä kirkonseudun ja sen lähiympäristön maisemakuva on säilynyt pitkään lähes muuttumattomana.

Tunkelo esiintyy maakirjassa vuonna 1539, jolloin kylässä oli 4 taloa. Tunkelon vanha kylätontti on autioitunut. Tunkelon kylää luonnehtii laaja kauniisti suljettu viljelysaukea rantakasvillisuuden peittämän Tunkelonlahden luoteisrannalla. Metsänrajassa sijaitsevat Tunkelon ja Mattilan edustavat rakennusryhmät. Längelmäen Kirkonlahden, Junkinlahden ja osin Pitkäveden rantojen ympäristö on kauniisti kumpuilevaa viljelysmaata, jota hallitsee mäen päällä sijaitseva pyhättö.

Längelmäveden Karviansalmen maisema on erämaisempaa ja peltoalat ovat huomattavasti pienempiä kuin Längelmäen kirkonseudulla ja Tunkelossa. Pellot sijaitsevat rannoilla ja asutus peltojen ja metsän reunavyöhykkeessä metsäisillä mäillä.

RAJAUS:

Rajausta laajennetaan käsittämään Längelmäen kirkonkylän. Rajaukseen kuuluvat Tunkelon Isotalo viljelysaukeineen, Karviansalmen ja Säkkiänselän rannat ja niihin liittyvät pienet peltoalueet.

KUVAT:

Alueella on erityyppisiä vesistöalueita.

Rakentamattomat rannat ovat tärkeitä maisemakuvalle.

Längelmäen kirkko ja kirkonkylä on RKY 2009 kohde.

LÄHDE: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.] Längelmäen kirkonseutu, Längelmäki. Längelmäen Kirkonlahden ympäristö on kauniisti kumpuilevaa viljelysmaata, jota hallitsee mäen päällä sijaitseva krikko. Kirkon ja lainamakasiinin ohella ovat yksittäisinä kohteina mainittavia Poukan, Vanhatalon ja Uusitalon rakennusryhmät.

- Poukan tilan päärakennus on 1800-luvulta. Rakennusryhmään kuuluu vanha luhti ja aittoja.

- Vanhatalon päärakennus on vuodelta 1887. Pihapiirissä on vierasrakennus ja tiilinavetta vuodelta 1916.

- Uusitalon päärakennus on vuodelta 1913 ja kivinavetta vuodelta 1898.

Tunkelon kulttuurimaisema. Tunkelon kylässä on laaja viljelysaukea kapean Tunkelonlahden luoteisrannalla. Metsänrajassa sijaitsevat Tunkelon ja Mattilan edustavat rakennusryhmät.

- Tunkelo l. Isotalo on osa Tunkelon ratsutilaa, joka 1600-luvulla oli nimismiehentalona. Tilan komea, osin jopa kolmikerroksinen hirsinen päärakennus on rakennettu viime vuosisadan lopulla. Rakennus on vuorattu uusrenessanssiyyliin ja korkean poikkiharjanteen päällä kohoaa ruokakellotorni.

- Mattilan tilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1887.

Solttila-Kylänoja kulttuurimaisema. Karviansalmen pohjoisrannalla levittäytyy solttilan ja Kyslänojan l. Karvian kylien viljelysmaisema, josta erottuvat Solttilan Anttilan ja Mikkolan sekä Kylänojan Anttilan, Eerolan ja Vanhatalon perinteiset rakennusryhmät. Karvian kylässä on sijainnut Längelmäen nykyistä edellinen kirkko.