Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hervanta on Tampereen tytärkaupunki, jonka suunnittelu käynnistyi 1960-luvun lopulla kompaktikaupungin periaatteiden mukaisesti. Kaupunginosan ensimmäisen vaiheen rakentuminen painottuu 1970-luvun lopulle ja edustaa ajankohdalle tyypillistä, massiivista elementtirakentamista. Kaava-alue muodostuu korttelin kokoisesta pysäköintialueesta. Pysäköintialuetta reunustavat 1970-luvulla rakennetut kerrostalot ja palvelukeskus. Pysäköinnin keskittäminen laajoille alueille kerrostalokorttelien keskelle on Hervannan alkuperäisille kortteleille tyypillinen ratkaisu. Pirkanmaan maakuntamuseo pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että vireillä oleva asemakaava on ensimmäinen hanke, jossa tutkitaan Hervannan pysäköintikenttien ottamista täydennysrakentamisalueiksi. Hervanta muodostaa Tampereen rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukossa oman, historiallisesti ja kaupunkikuvalisesti erityisen kohteensa. Se on tytärkaupunki valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi arvotettuine keskustoineen, laajoine asuinkortteleineen sekä vehreine virkistysalueineen ja -reitteineen. Hervannassa on ollut 2000-luvulla käynnissä vilkas täydennysrakentamisjakso. Hervannan rakennetun ympäristön kokonaisuudesta ei kuitenkaan ole laadittu sen ominaispiirteisiin ja arvoihin paneutuvaa selvitystä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemakaavaa valmisteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeen kaupunkikuvallisiin ja kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Tätä varten hanketta varten on laadittava kaava-aluetta koskeva rakennetun ympäristön selvitys, jossa on syytä käsitellä pysäköintialueiden asemaa osana hervantalaista kaupunkikuvaa. Nämä tavoitteet on asianmukaisesti kirjattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kaavaluonnos pyydetään lähettämään lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.