Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uusien toimitilojen rakentaminen poliisille, pelastuslaitokselle ja selviämisasemalle hankealueen eteläosaan, johon niille muodostetaan omat tonttinsa. Pohjoisosassa nykyiset kunnallistekniset toiminnat säilyvät ja niille muodostetaan oma tontti. Samalla kehitetään tontin pohjoisosassa sijaitsevia kaupungin toimintoja. Eteläisen ja pohjoisen osan väliin muodostetaan uusi Vihikatu.

Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 750/2020 (10.12.2021). Lausunnossaan maakuntamuseo on tuonut alustavasti ilmi hankealueen arvoja. Maakuntamuseo huomautti myös Nekalan alueen puutteellisesta selvitystilanteesta ja esitti asemakaavatasoisen rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen laatimista. Arkkitehdit MY:n rakennusrestauroinnin artenomi AMK, arkkit. yo Anni Kauhanen on arkkitehti Kimmo Ylä-Anttilan ohjauksessa laatinut hankealueelta selvityksen Rakennusinventointi / Nekala, Vihioja, Viinikankatu 42,44,46 (14.6.2021). Se antaa kattavat tiedot alueen historiasta ja rakennuskannasta. Myös niihin liittyvät arvot on määritelty asianmukaisesti. Selvitys on riittävä kaavan valmistelua, vaikutustenarviointia ja suojelutavoitteiden määrittelyä ajatellen.

Alue on nykyisellään väljästi ja enimmäkseen matalasti rakennettu. Suuri osa rakennuksista on luonteeltaan väliaikaisia varastoja ja rakennusajankohdilleen tyypillisiä teollisuusalueen toimistorakennuksia. Alue on kauttaaltaan aidattuna katujen suuntaan ilmeeltään umpinainen. Kaupunkikuvallisesti näkyvimpiä ovat Vesilaitoksen toimitalo Viinikankadun varressa, lämpökeskuksen rakennukset piippuineen Lempääläntien puolella sekä Konekorjaamon torni tontin pohjoisosan keskivaiheilla. Konekorjaamo on nykytilanteessa parhaiten nähtävissä Viinikankadun puoleisen sisäänajoportin ja K-Raudan paikoitusalueen suunnasta.

Vuonna 1959 valmistunut, arkkitehti Seppo Rihlaman suunnittelema Konekorjaamo on merkittävin osa alueen vanhaa rakennuskerrostumaa. Inventoinnin mukaan se on tontin rakennuksista arkkitehtonisesti erityislaatuisin ja arvokkain. Rakennus on varikkorakennukseksi poikkeuksellisen korkealaatuisesti suunniteltu ja myös yleisesti tarkastellen erityistä arkkitehtonista muodonantoa omaava rakennus. Konekorjaamo on säilynyt kevytrakenteisia lisäsiipiä lukuun ottamatta alkuperäisessä asussaan erinomaisesti, mitä on edesauttanut alkuperäisen ja sen kaltaisen käytön jatkuvuus aina nykyhetkeen saakka. Kaavaluonnoksessa rakennuksen alkuperäiselle rakennusmassalle on osoitettu suojelumerkintä sr-18: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Maakuntamuseo toteaa, että määräys turvaa rakennuksen arvot hyvällä ja riittävällä tavalla.

Konekorjaamokokonaisuuteen kuuluva, mutta rakennuksena itsenäinen Autosuojarakennus suunniteltiin ja rakennettiin vuonna 1957. Rakennuksessa on samoja arkkitehtonisia elementtejä kuin Konekorjaamossa, mutta se on arkkitehtuuriltaan vaatimattomampi ja kokonaisuudessa alisteinen korjaamorakennukseen nähden. Rihlaman suunnittelemiin rakennuksiin lukeutuu lisäksi vuonna 1959 suunniteltu varasto D. Rakennus on huomattavasti konekorjaamoa yksinkertaisempi, mutta siinäkin on samoja piirteitä korjaamon kanssa.

Rihlaman suunnittelemien rakennusten lisäksi kulttuurihistoriallisia ja rakennusperinteisiä arvoja on inventoinnissa tunnistettu 1950-luvun rakennuskantaan kuuluvissa puutyöpajassa (1956) ja varastohalleissa A-C (1953). Puutyöpajan alkuperäinen osa edustaa inventoinnin mukaan 1950-luvulle tyypillistä teollisuusalueen tiilirakentamista, josta se on arvokas esimerkki. Rakennus on sopusuhtainen ja huolella toteutettu. Sen alkuperäinen käyttötarkoitus on säilynyt koko sen olemassaolon ajan, ja lisärakentaminen on toteutettu selkeästi erillisenä.

Varasto A on selvityksen valmistumisen jälkeen purettu. Varastot B-C ovat vanhimpia tontilla säilyneitä rakennuksia, ja ne toimivat edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Varastorakennukset ja niiden välinen kuja ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan. Selvityksessä todetaan, että kyseessä on 1950-luvun rakennusperintöä edustava arvokas kokonaisuus. Tällaisia vaatimatonta käyttötarkoitusta ja yksinkertaista muodonantoa edustavia rakennuksia usein puretaan tai muunnetaan kevyin perustein, ja alkuperäisessä asussa olevat kokonaisuudet alkavat olla jo harvinaisia. Lisäarvoa tuo, että rakennukset toimivat edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Maakuntamuseo on antanut varastohalli A:n purkamislupahakemusta koskevan lausunnon DIAR: 666/2021 (23.11.2021). Siinä maakuntamuseo katsoi, että varastorakennuksilla on historiallista ja rakennushistoriallista arvoa varikkoalueen osana. Maakuntamuseo piti reunimmaisena, hallien B ja C takana sijaitsevan varastorakennus A:n purkamista valitettavana, mutta mahdollisena. Museo totesi, että rakennustyypin arvot ja asema varikkoalueella ilmenevät edelleen halleissa B ja C, joiden säilyminen tulisi turvata.

Kaupungin kunnallisteknisessä käytössä olevan hankealueen pohjoisosan tontti nro 665-10 on merkitty asemakaavaluonnoksessa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-1). Tonttien suurin sallittu kerrosluku on III ja tonttitehokkuus e=0,5. Konekorjaamon päärakennuksen lisäksi muita em. rakennuksia ei ole suojeltu asemakaavassa. Maakuntamuseo esittää aikaisempaan lausuntoonsa ja inventoinnissa määriteltyihin arvoihin viitaten, että varastohallien B ja C sekä puutyöpajan alkuperäisen osan säilyminen turvattaisiin asemakaavassa esim. merkinnällä /s. Maakuntamuseo katsoo, että tontin muille alueille voidaan sen sijaan sijoittaa uudisrakentamista. Seppo Rihlaman suunnittelemien pienempien rakennusten tulevaisuus on syytä huomioida kaavan vaikutustenarvioinnissa. 

Poliisin, selviämisaseman ja paloaseman tontit nro 1665-1, -3 ja -4 on merkitty kaavaluonnokseen hallinto- ja virastorakennusten sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YHT-2), jolla korkein sallittu kerrosluku on III-IV. Havainnekuvien mukaan poliisitalon korkeimmat rakennusosat sijoittuvat Viinikankadun varrelle. Ulkoarkkitehtuurissa voidaan materiaalivalinnoissa ja muodonannossa nähdä viittauksia teolliseen rakentamiseen. Maakuntamuseolla ei ole alueen eteläosan uudisrakentamisen sijoittelusta tai sitä koskevista kaavamääräyksistä huomautettavaa.

Kaavaselostuksen vaikutustenarvioinnissa on todettu, että poliisitalon ja paloaseman rakentamisen myötä Viinikankadun puoleinen kaupunkikuva muuttuu varastoalueesta toimistomaisten rakennusten alueeksi nykyisen Vesilaitoksen toimitalon jatkeena. Kaukomaisemassa alueen näkyvimmät elementit ovat jatkossakin lämpökeskuksen piippu sekä Konekorjaamo. Pohjoisosassa asemakaava mahdollistaa maltillisen korkuista, nykyiseen toimintaan liittyvää lisärakentamista, jolla ei kaavaselostuksen mukaan ole merkittävää vaikutusta Vihiojan alueen kokonaisuuteen. Maakuntamuseo pitää myönteisenä uudisrakentamisen korkeuden rajaamista kolmeen kerrokseen alueen pohjoisosassa, sillä tämä mahdollistaa Konekorjaamon kahdeksankerroksisen tornin erottumisen alueen maamerkkinä. Vihikadun sijoittuminen Konekorjaamon sivulle varmistaa, ettei sen näkyvyys Viinikankadulta täysin esty. Maakuntamuseo esittää vielä tutkittavaksi, voisiko Konekorjaamon edustalle, Viinikankadun puolelle, osoittaa piha- tai paikoitusaluetta, jolla varmistettaisiin rakennuksen näkyvyys ja kaupunkikuvallinen asema jatkossakin.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uusien toimitilojen rakentaminen poliisille, pelastuslaitokselle ja selviämisasemalle hankealueen eteläosaan, johon niille muodostetaan omat tonttinsa. Pohjoisosassa nykyiset kunnallistekniset toiminnat säilyvät ja niille muodostetaan oma tontti. Samalla kehitetään tontin pohjoisosassa sijaitsevia kaupungin toimintoja. Eteläisen ja pohjoisen osan väliin muodostetaan uusi Vihikatu.

Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 750/2020 (10.12.2021). Lausunnossaan maakuntamuseo on tuonut alustavasti ilmi hankealueen arvoja. Maakuntamuseo huomautti myös Nekalan alueen puutteellisesta selvitystilanteesta ja esitti asemakaavatasoisen rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen laatimista. Arkkitehdit MY:n rakennusrestauroinnin artenomi AMK, arkkit. yo Anni Kauhanen on arkkitehti Kimmo Ylä-Anttilan ohjauksessa laatinut hankealueelta selvityksen Rakennusinventointi / Nekala, Vihioja, Viinikankatu 42,44,46 (14.6.2021). Se antaa kattavat tiedot alueen historiasta ja rakennuskannasta. Myös niihin liittyvät arvot on määritelty asianmukaisesti. Selvitys on riittävä kaavan valmistelua, vaikutustenarviointia ja suojelutavoitteiden määrittelyä ajatellen.

Alue on nykyisellään väljästi ja enimmäkseen matalasti rakennettu. Suuri osa rakennuksista on luonteeltaan väliaikaisia varastoja ja rakennusajankohdilleen tyypillisiä teollisuusalueen toimistorakennuksia. Alue on kauttaaltaan aidattuna katujen suuntaan ilmeeltään umpinainen. Kaupunkikuvallisesti näkyvimpiä ovat Vesilaitoksen toimitalo Viinikankadun varressa, lämpökeskuksen rakennukset piippuineen Lempääläntien puolella sekä Konekorjaamon torni tontin pohjoisosan keskivaiheilla. Konekorjaamo on nykytilanteessa parhaiten nähtävissä Viinikankadun puoleisen sisäänajoportin ja K-Raudan paikoitusalueen suunnasta.

Vuonna 1959 valmistunut, arkkitehti Seppo Rihlaman suunnittelema Konekorjaamo on merkittävin osa alueen vanhaa rakennuskerrostumaa. Inventoinnin mukaan se on tontin rakennuksista arkkitehtonisesti erityislaatuisin ja arvokkain. Rakennus on varikkorakennukseksi poikkeuksellisen korkealaatuisesti suunniteltu ja myös yleisesti tarkastellen erityistä arkkitehtonista muodonantoa omaava rakennus. Konekorjaamo on säilynyt kevytrakenteisia lisäsiipiä lukuun ottamatta alkuperäisessä asussaan erinomaisesti, mitä on edesauttanut alkuperäisen ja sen kaltaisen käytön jatkuvuus aina nykyhetkeen saakka. Kaavaluonnoksessa rakennuksen alkuperäiselle rakennusmassalle on osoitettu suojelumerkintä sr-18: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Maakuntamuseo toteaa, että määräys turvaa rakennuksen arvot hyvällä ja riittävällä tavalla.

Konekorjaamokokonaisuuteen kuuluva, mutta rakennuksena itsenäinen Autosuojarakennus suunniteltiin ja rakennettiin vuonna 1957. Rakennuksessa on samoja arkkitehtonisia elementtejä kuin Konekorjaamossa, mutta se on arkkitehtuuriltaan vaatimattomampi ja kokonaisuudessa alisteinen korjaamorakennukseen nähden. Rihlaman suunnittelemiin rakennuksiin lukeutuu lisäksi vuonna 1959 suunniteltu varasto D. Rakennus on huomattavasti konekorjaamoa yksinkertaisempi, mutta siinäkin on samoja piirteitä korjaamon kanssa.

Rihlaman suunnittelemien rakennusten lisäksi kulttuurihistoriallisia ja rakennusperinteisiä arvoja on inventoinnissa tunnistettu 1950-luvun rakennuskantaan kuuluvissa puutyöpajassa (1956) ja varastohalleissa A-C (1953). Puutyöpajan alkuperäinen osa edustaa inventoinnin mukaan 1950-luvulle tyypillistä teollisuusalueen tiilirakentamista, josta se on arvokas esimerkki. Rakennus on sopusuhtainen ja huolella toteutettu. Sen alkuperäinen käyttötarkoitus on säilynyt koko sen olemassaolon ajan, ja lisärakentaminen on toteutettu selkeästi erillisenä.

Varasto A on selvityksen valmistumisen jälkeen purettu. Varastot B-C ovat vanhimpia tontilla säilyneitä rakennuksia, ja ne toimivat edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Varastorakennukset ja niiden välinen kuja ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan. Selvityksessä todetaan, että kyseessä on 1950-luvun rakennusperintöä edustava arvokas kokonaisuus. Tällaisia vaatimatonta käyttötarkoitusta ja yksinkertaista muodonantoa edustavia rakennuksia usein puretaan tai muunnetaan kevyin perustein, ja alkuperäisessä asussa olevat kokonaisuudet alkavat olla jo harvinaisia. Lisäarvoa tuo, että rakennukset toimivat edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Maakuntamuseo on antanut varastohalli A:n purkamislupahakemusta koskevan lausunnon DIAR: 666/2021 (23.11.2021). Siinä maakuntamuseo katsoi, että varastorakennuksilla on historiallista ja rakennushistoriallista arvoa varikkoalueen osana. Maakuntamuseo piti reunimmaisena, hallien B ja C takana sijaitsevan varastorakennus A:n purkamista valitettavana, mutta mahdollisena. Museo totesi, että rakennustyypin arvot ja asema varikkoalueella ilmenevät edelleen halleissa B ja C, joiden säilyminen tulisi turvata.

Kaupungin kunnallisteknisessä käytössä olevan hankealueen pohjoisosan tontti nro 665-10 on merkitty asemakaavaluonnoksessa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-1). Tonttien suurin sallittu kerrosluku on III ja tonttitehokkuus e=0,5. Konekorjaamon päärakennuksen lisäksi muita em. rakennuksia ei ole suojeltu asemakaavassa. Maakuntamuseo esittää aikaisempaan lausuntoonsa ja inventoinnissa määriteltyihin arvoihin viitaten, että varastohallien B ja C sekä puutyöpajan alkuperäisen osan säilyminen turvattaisiin asemakaavassa esim. merkinnällä /s. Maakuntamuseo katsoo, että tontin muille alueille voidaan sen sijaan sijoittaa uudisrakentamista. Seppo Rihlaman suunnittelemien pienempien rakennusten tulevaisuus on syytä huomioida kaavan vaikutustenarvioinnissa. 

Poliisin, selviämisaseman ja paloaseman tontit nro 1665-1, -3 ja -4 on merkitty kaavaluonnokseen hallinto- ja virastorakennusten sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YHT-2), jolla korkein sallittu kerrosluku on III-IV. Havainnekuvien mukaan poliisitalon korkeimmat rakennusosat sijoittuvat Viinikankadun varrelle. Ulkoarkkitehtuurissa voidaan materiaalivalinnoissa ja muodonannossa nähdä viittauksia teolliseen rakentamiseen. Maakuntamuseolla ei ole alueen eteläosan uudisrakentamisen sijoittelusta tai sitä koskevista kaavamääräyksistä huomautettavaa.

Kaavaselostuksen vaikutustenarvioinnissa on todettu, että poliisitalon ja paloaseman rakentamisen myötä Viinikankadun puoleinen kaupunkikuva muuttuu varastoalueesta toimistomaisten rakennusten alueeksi nykyisen Vesilaitoksen toimitalon jatkeena. Kaukomaisemassa alueen näkyvimmät elementit ovat jatkossakin lämpökeskuksen piippu sekä Konekorjaamo. Pohjoisosassa asemakaava mahdollistaa maltillisen korkuista, nykyiseen toimintaan liittyvää lisärakentamista, jolla ei kaavaselostuksen mukaan ole merkittävää vaikutusta Vihiojan alueen kokonaisuuteen. Maakuntamuseo pitää myönteisenä uudisrakentamisen korkeuden rajaamista kolmeen kerrokseen alueen pohjoisosassa, sillä tämä mahdollistaa Konekorjaamon kahdeksankerroksisen tornin erottumisen alueen maamerkkinä. Vihikadun sijoittuminen Konekorjaamon sivulle varmistaa, ettei sen näkyvyys Viinikankadulta täysin esty. Maakuntamuseo esittää vielä tutkittavaksi, voisiko Konekorjaamon edustalle, Viinikankadun puolelle, osoittaa piha- tai paikoitusaluetta, jolla varmistettaisiin rakennuksen näkyvyys ja kaupunkikuvallinen asema jatkossakin.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.