Sipilän tilakeskuksen pihapiirissä ovat 1. vanha pirtti (1800-l alkupuoli), 2. päärakennus (?/1908), 3. navetta (1890/?), 4. maakellari/varasto (1930-l) ja 5. riihi (1800/1800-l). Sipilä on kylän kantataloja ja tilakeskus on edelleen vanhalla kylätontilla. Pihapiirin rakennukset; 1800-luvun alun vanha pirtti, 1800-luvun päärakennus, 1890 rakennettu navetta, 1800-luvun riihi, 1930-luvun maakellari ja 1940-luvun omenatarha, muodostavat rakennushistoriallisesti hyvin säilyneen ja näyttävän kokonaisuuden maisemallisesti keskeiselle paikalle. Sipilän rakennukset ovat ryhmittyneet tien mutkasta nousevan kalliokumpareen ympärille. Riihi on sijoitettu pohjoispuolella olevalle kumpareelle. Pihapiiri on varsin avoin. Pihaa hallitsee paljas kallio ja pihassa on vain muutamia kuusia ja koivuja. Rakennukset muodostavat itään aukeavan neliöpihan.

1. Vanha pirtti (n. 5x14 metriä) on rakennettu länsipäästä lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle, itäpäässä on käytetty nurkkakiviä. Rakennuksessa on pitkänurkkainen hirsirunko, myös päädyt (4kpl) ovat hirsirakenteiset, vuoliaiskatto. Runko on vuorattu n. tuuman vahvuisella peiterimavuorauksella, alhalla on leveä vaakalista ja vesilista. Päätykolmiot ovat pystylaudalla vuorattu. Rakennus on maalattu keltamullalla vuonna 1999. Nurkkalistat ovat valkoiset. Ikkunat ovat 6-ruutuiset postipuulla. Osa ikkunalasista on puhallettua. Osa ikkunoista on tehty myöhemmin aukeaviksi, helat, saranat 1900-luvun vaihteesta. Ikkunoiden vuorilaudat klassistishenkiset. Satulakatto on katettu palahuovalla viimeisessä remontissa. Peiterimalla vuoratussa umpikuistissa nurkkakivet. Portaat ovat kuistin sisäpuolella. Alaosassa rakennuksessa on hirsirunko. Ikkunat ovat sivuilla 9-ruutuiset ruutuikkunat, oven vieressä 3-ruutuiset. Satulakatto on katettu palahuovalla. Ulko-ovi on vanha vaakapaneloitu peiliovi, väri on punainen. Rakennus on pihaa hallitsevan kallion päällä.

Rakennus on sisätiloiltaan paritupa. Sisätilat, tiiliuunit, peiliovet ja lattiat ovat pääosin 1900-luvun vaihteen tienoilta. Lisäksi pintoja on uusittu vanhassa hengessä viimeisessä remontissa. Päätyhuoneiden sisäkatot ovat kolmilappeiset palkkikatot, panelit uusittu viime remontissa. Lappeet ovat poikittain rakennuksen pituussuuntaan nähden. Länsipään huoneen palkeissa on reunassa höyläprofiili. Rakennusta on korjattu vuosituhannen vaihteessa. Tällöin korjattiin katto, välikaton täytteet ja keittiöön laitettiin helmiponttipaneelia. Myös huoneiden tapetointi uusittiin. Vanhojen kerroksien purkamisen yhteydessä länsipään huoneesta löytyi sanomalehteä 1870-luvulta ja itäpäässä oli seinässä käytetty savirappausta, hirsiin oli hakattu kynnet rappaukselle. Vuoliaiskatosta päätellen rakennus on rakennettu ennen 1850-lukua. Omistaja pitää itäpäätä vanhempana. Tämä perustuu länsipään kivijalkaan ja itäpään savirappaukseen. Nurkat ovat myös sulkanurkkia. Vintille kurkistamineni ei tuonut täyttä varmuutta rakennuksen ikään. Hirsien jatko on keskellä eli väliosaa ei näinollen ole rakennettu jälkeenpäin.

Rakennus on vanha, mahdollisesti 1800-luvun alkupuolelta. Se on myös hyvin säilynyt vanhassa asussa. Korjaustyöt ovat tehty vanhaa kunnioittaen. Rakennus tulisi ehdottomasti pyrkiä säilyttämään.

2. Päärakennus on rakennettu matalalle lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Pohja on länsipäästä laskettuna noin 10 x 21 metriä. Kivijalassa on länsipäädyssä vuosiluku 1908, joka viitannee nykyisen asun rakentamiseen. Länsipään kaksikerroksiseen kivijalkaan on käytetty harmaata ja punaista graniittia Kivijalka ei ole kaikin paikoin nähtävissä. Itäpään kivijalka(?) on myöhemmin korjattu betonisokkelilla, joka on pahasti liikkunut ja hallkeillut. Rakennuksessa on hirsirunko, joka länsipäädyssä on pitkänurkkainen ja itäpäässä on käytetty lyhyttä nurkkaa. Ilmeiseti länsipääty on vanhempi ja rakennusta on jatkettu ja korjattu nykyiseen asuun vuonna 1908. Hirsirunko on vuorattu keilapontatulla vaakalaudoituksella, joka on tehty 1900-luvun puolenvälin aikaan. Seinän yläosa ja päätykolmiot ovat helmiponttipaneelilla vuorattu. Nykyinen vaaleankellertävä muovimaali on maalattu 1982. Aikaisempi väri oli valkoinen. Listaväri on valkoinen. Ikkunat ovat vanhat, T-karmilliset 6-ruutuiset. Osaan ikkunoista on tehty yläikkunaan avattava ikkuna ns. terveysikkuna. Samoin Salin ikkuna on 9-ruutuinen. Karmit ovat maalattu punaiseksi, ikkunat valkoisella ja klassistishenkiset vuorilaudat ovat vaaleankeltaiset. Satulakatto on katettu betonitiilellä, ikää katolla on noin 60 vuotta. Rakennukseen kuuluu julkisivun puolella poikkipäätyjen väliin sijoittuva pitkä umpikuisti. Rakennuksen katto jatkuu pulpettikattona kuistin päälle. Ulko-ovet (2kpl) ovat punaiset ja paneloidut. Ovien päällä on matala ikkuna ja välissä suuremmat ikkunat, jossa puitteilla on tehty koristeellinen jako.

Rakennuksen itäpääty on huonossa kunnossa lahovaurioita on nähtävissä kivijalan päällä ja ikkunoiden alla. Ongelmana on matalan kivijalan/betonisokkelin liikkuminen ja maaperän kosteus. Betonikatto on paikoitellen sammalen peitossa. Itäpäässä räystäässä on

myös pieniä lahovaurioita. Rakennus on kuitenkin hyvin säilynyt, ikkunat, vuoraus ja katto, 1900-luvun alkupuolen asussa, joten sen säilyttäminen olisi tärkeää niin rakennuksena kuin osana vanhaa pihapiiriä.

3. Navetta on rakennettu matalalle kivijalalle, jota osin on vahvistettu betonilla. Vuoraamaton hirsirunko on maalattu punamullalla. Pohjoispäässä on rankorakenteinen osa. Rakennus on rakennettu eri osista mm. eteläpääty on lyhytnurkkainen, pohjoispään hirsiosa pitkänurkkainen. Eteläpäädyssä on vuosiluku 1890. Rakennuksessa on ruutuikkunat, satulakatto on katettu profiilipellillä. Sisätiloissa seinät ovat kalkittuja. Rakennus on osin huonokuntoinen mm. sisätiloissa eläinten kosteus on syönyt seiniä. Toisaalta rakennuksen katto on ehjä ja eläimiä rakennuksessa ei ole pidetty 1960-luvun jälkeen. Nykyisin rakennus on varastokäytössä. Navetta muodostaa yhden sivun pihapiiriä, lisäksi se on maisemallisesti keskeisellä paikalla maantien lähellä.

4. Maakellari/varasto on rakennettu rinteseen. Maakellariosa on tiili/betonirakenteinen. Kellariosassa n. 4x6 metriä, on valetusta betonista seinät, lattia ja katto. Kattoa kannattavat lisäksi betonpilarit. Kellarin päällä on rankorakenteinen varasto, joka on vuorattu loma- ja peiterimavuorauksella, väri punainen, listat valkoiset. Ikkunat 4-ruutuiset. Ulko-ovi on väriltään oranssi ja vaakapaneloitu. Aumakatto on katettu profiilipellillä. Rakennus on hyväkuntoinen ja säilynyt rakentamisaikansa asussa. Rakennusaika on arvioitu 1930-luvulle. Rakennuksen sivuilla on luonnonkivistä kylmämuurattua kivipengertä. Paikalla on mahdollisesti ollut aikaisemmin kellari.

5. Paririihi on rakennettu nurkkakivien varaan. Rakennuksessa on kaksi erillistä riihirakennusta, jotka ovat yhdistetty myöhemmin seinillä, jolloin väliin on jäänyt ns. luuva. Riihissä on pitkänrukkainen, vuoraamaton hirsirunko, vuoliaiskatto. Pohjoispäädyn riihessä on ylhäällä vuosiluku "1800 JUA" Pohjoispään hirsissä on myös siirtomerkintöjä. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Rakennus on muutettu myöhemmin puimalaksi, jolloin sisätiloissa jouduttiin purkamaan väliseinät ja valamaan riihien lattiaksi betonia. Myös ulkoseiniin on tehty suuria ovella suljettavia aukkoja. Nykyisin rakennus on varastokäytössä. Rakennuksella on maisemallisen merkityksen lisäksi merkitystä osana vanhaa pihapiiriä ja kokonaisuutta..

Rakennukset mm. riihi, navetta ja päärakennus ovat osin huonossa kunnossa, joskin välitöntä vaaraa ei ole. Kiireellisin on päärakennus, jonka vaurioiden aiheuttaja tulisi poistaa. Vanha pirtti on korjattu 2000-luvun vaihteessa vanhaa kunnioittaen.

Sipilä on kylän kantataloja ja se on mainittu jo ensimmäisessä maakirjassa vuonna 1539. Sipilä oli 1600-luvulla ilmeisesti kapteenin virkatalo. Nykyisen suvun hallussa tila on ollut vuodesta 1675. Sipilässä on pidetty kiertokoulua 1800-luvulla. Kustaa Vasilius Sipilä aloitti tiilien tekemisen tilan rannassa vuonna 1906. Tiilien valmistaminen jatkui 1910-luvulle saakka.

Rannassa on kapea metsäkaistale, johon on lohkottu muutamia tontteja tilan maista. Pihapiirin koillispuolella on pieni pihapiiri, ns. Iidan pirtti, joka oli annettu ilmeisesti alun perin yhdelle talon tyttäristä. Nykyisin vapaa-ajan käytössä olevaa rakennusta on muutettu ja laajennettu. Idan pirtin vieressä oli myös toinen mökki, joka on myöhemmin purettu.

Nykyisin Sipilän tilan koko on noin 13 hehtaaria ja muodostettu 1997. Eläimistä luovuttiin 1960-luvulla ja viljely päättyi 1990-luvun vaihteessa. Sen jälkeen maat ovat myyty ja säilyneet lähipellot ovat istutettu koivulle Nykyisin rakennukset ovat asuin- varasto- ja vapaa-ajankäytössä.

Sipilän pihapiiri sijaitsee vanhassa kyläkeskustassa, jossa vanhat kylätontit olivat kahta puolta raittia, joka tekee kylän kohdalla jyrkän mutkan. Sipilän eteläpuolella on välittömästi Seppälän tilakeskus. Sipilän rakennukset ovat ryhmittyneet mutkasta nousevan kalliokumpareen ympärille. Riihi on sijoitettu pohjoispuolella olevalle kumpareelle. Pihapiiri on varsin avoin. Maastonmuotona pihaa hallitsee paljas kallio ja pihassa on vain muutamia kuusia ja koivuja. Rakennukset muodostavat itään aukeavan neliöpihan. Osaltaan kymmeniä omenapuita sisältävä puutarha muodostaa pihan itäpuolen. Sipilään myymisen jälkeen jääneet lähipellot ovat istutettu koivulle, joka tulee aikanaan muuttamaan maisemaa ja tilan suhdetta peltomaisemaan.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006