rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Rakennushistoriallisesti ja sosiaalihistoriallisesti merkittävä kohde

Vehkapuntarin kylän kantatalosta Siurolasta halottu osatalo, joka siirtynyt kylätontilta nykyiselle paikalleen viimeistään 1800-luvun puolivälissä. 1800-lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana muodostunut pihapiiri kertoo ajan maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan yhä osin hahmotettavissa maatilaksi.

Vesi-Siuro sijaitsee Vehkapuntarin kylän Vedentaustan puolella Siuronsalmen rannalla, samannimisen tien päässä, peltoaukean laidalla, puuston suojassa. Pihapiirissä kasvaa muutamia kookkaita puita, sireeniä ja marjapensaita. Pihaan johtaa koivukuja.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1926), kookas, hirsirunkoinen, laajennettu pohjoispäädystä 2000

2 Aitta (1776), hirsi

3 Karjasuoja (1800-luku)

4 Riihi, hirsi, lautarakenteisia myöhempiä laajennusosia

5 Lato, hirsi

Lisäksi pihapiiriin kuuluu nuoremmat pieni asuinrakennus ja sauna.

Siurola (Siurula) on Vehkapuntarin kylän kantatalo, josta varhaisin kirjallinen maininta on vuoden 1540 maakirjassa. Talo on 1761 halottu kahtia ja toinen osatila edelleen kahtia 1798. Taloista kaksi siirtyi isonjaon yhteydessä 1800-luvun alussa ahtaasti rakennetusta kyläkeskuksesta nykyisen Ala-Hinkkalan tuntumasta, Uittomiehentien varresta. Kylään jäänyt Siurola sai nimen Kylä-Siuro, Peltokummulle kylän lähelle kulkeutuneesta tuli Mäki-Siuro ja järven taakse viedystä Vesi-Siuro. Vesi-Siurosta on lohkottu maata 1900-luvulla seuraavasti: Petäjäinen, Taipale, Hormisto, Männistö, Mutanen 1921, Elomaa 1923, Yli-Siuro 1924 sekä 1950-1970-luvuilla reilu 30 mökkitonttia.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1957. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Tiluskartta 1799. Kansallisarkisto.

Isojakokartta 1799-1853. Kansallisarkisto.