2. KELMINSELÄN KULTTUURIMAISEMA

Nimi: Kilvakkalan kulttuurimaisema

Uusi nimiehdotus: Kelminselän kulttuurimaisema

Kunta: Ikaalinen

Maisemamaakunta: Hämeen viljely- ja järvimaa, Keski-Hämeen viljely- ja järviseutu

Maakunnallinen maisematyyppi: Suomenselkä, Lounainen viljelyseutu

Pinta-ala: 2300 ha

Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Aikaisempi arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

MAISEMATYYPPI:

Maisema-alue sijaitsee maakunnallisessa maisematyyppijaossa Suomenselän eteläosassa, Lounaisen viljelyseudun rajalla. Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä. Maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Korkeuserot jäävät yleensä kuitenkin alle 20 metrin. Maa on yleensä karun moreenin peitossa ja paikoin on laajoja kumpuilevia drumliinikenttiä. Peltoalaa on niukalti ja metsätaloutta harrastetaan intensiivisesti. Harvaan asutun alueen kylät ovat pieniä ja sijaitsevat laaksoissa ja vesistöjen tuntumassa tai jonkin selänteen rinteellä. Lounainen viljelyseutu on rehevää ja alueella on laajoja hedelmällisiä savikoita. Ilmasto-olot ovat edulliset.Kyrösjärven Kelminselkä kuuluu Ikaalisten reittiin, joka yhtyy Kokemäenjoen vesistön muihin vesiin Kulovedellä.

OMINAISPIIRTEET:

Laajojen peltoalueiden ansiosta silmä siintää kauaksikin ja Kyrösjärven vedet välkehtivät maisemakuvassa. Pellot ovat viljavia järvialtaan reunasavikoita. Rantaan laskeutuvat viljelykset ja mäen harjanteella sijaitseva tiivis Kilvakkalan kylä muodostavat vaikuttavan maisemakuvan varsinkin kolmostieltä nähtynä. Kilvakkalan hiekka- ja sorakumpareen päälle asettuneelta kylältä aukeaa kaunis järvinäkymä Kelminselälle ja sen vastarannan viljellyille Vatulan, Vatsiaisten ja Haapimaan alueille. Näitä rajaa taustalla Vatulanharju. Polveilevassa maisemassa viljavilla pelloilla nousee muutamia kalliopaljastumia, varsin runsaasti niitä on Haapimaan alueella.

Kilvakkalanharju jakaa laajimman viljelyalueen kahdeksi osa-alueeksi, harjun etelä- ja pohjoispuoleisiin viljelyalueisiin. Kilvakkalan kylän yhtenäisyys ja rajautuminen ympäröivään maisemaan hahmottuu parhaiten kylän eteläpuoleisilta pelloilta. Kilvakkalanharjun ja Teikankankaan väliin jää laaja, loivasti kumpuileva viljelymaisema.

Hieta- ja moreenikumpareet kohoavat savi- ja hiesumaita ylemmäksi ja jakavat muutoin avoimen tilan pienemmiksi osa-alueiksi. Avoimen maiseman ylitse näkyy pitkälle, jopa kaupungin kirkontornille ja vesitornille saakka. Kelminselkään rajoittuva Haapimaan kylä ympäröivine viljelyksineen muodostaa polveilevan maiseman, joka avautuu edustavasti vanhalle maantielle.

Valtatie 3 ja Salmin sillan ja Kilvakkalan välisen tien linjaus rikkovat maisemakokonaisuuden, joka ennen jatkui Kyrösjärven rantaan saakka. Etenkin valtatie ja sen varteen nousseet liikerakennukset jakavat rantapeltojen maisematilaa. Salmin sillalta Kilvakkalaan johtavan tien linjaus on nostettu ylemmäksi rinteeseen kolmostien rakentamisen yhteydessä. Kyläalueella päätiestö on säilynyt suurilta osin vanhoilla linjauksillaan. Aukean poikki vedetyt sähkölinjat ovat maiseman häiriötekijöitä.

Kilvakkalan kylä sijaitsee matalan harjun laella, avoimen viljelymaiseman ympäröimänä. Pitkittäisharjun ja siihen liittyvien hietamaiden vuoksi maastonmuodot ovat pehmeitä. Harjulla sijaitseva nauhamainen kylä ja siihen liittyvä puusto osoittaa maalajin vaihdoksen viljavasta hiedasta karummaksi hiekkamaaksi. Kylämiljöön ja viljelysten raja korostuu selkeän reunavyöhykkeen myötä. Harjanteella sijaitseva Kilvakkalan kylä ja sitä ympäröivät, osin rantaan laskeutuvat peltomaat muodostavat vaikuttavan maisemallisen kokonaisuuden. Harju jakaa pellot kaakon- ja etelänpuoleiseen sekä lännen- ja luoteenpuoleiseen osaan. Kelminselän pohjukassa, Vatulanharjun kupeessa sijaitsee Vatulan kylä. Kelminselän rannoille sijoittuvat myös Vatsiaisten ja Haapimaan kylät viljelysalueineen.

Alueen pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat kivikautiset asuinpaikat ja rautakautiset kalmistot. Kilvakkalan kylä oli 1500-luvulla Ikaalisten kylistä talomäärältään suurin. Kilvakkalan kylän etelä- ja kaakkoispuolella sijaitsevat pellot näkyvät jo v. 1787 isojakokartassa ja ne ovat seudun vanhimpia yhtenäisiä viljelyalueita. Kelminselälle viettävässä rinteessä on kivikautisia asuinpaikkoja ja rautakautisia kalmistoja. Maaperä on hiesua, jota on pystytty viljelemään raskaita savimaita aiemmin. Kilvakkalan kylää ympäröivien peltojen maanomistuksessa oli vielä 1930-luvun kartassa piirteitä kapeasta sarkamaisesta maanomistuksesta. Kylän läpi kulkee vanha maantie. Tieverkoston kehityksen myötä asutuksen ja palveluiden sijainnit alkoivat etsiytyä uusille paikoille.

Vatulan, Vatsiaisten ja Haapimaan kylät ovat myös kaikki mainittu jo vuoden 1540 maakirjassa. Vatulan kylässä oli vuonna 1540 kuusi taloa. Isojaon aikana 1780-luvulla taloja oli jäljellä viisi. Kylätontti on nykyisinkin rakennettu. Vatulan kylässä on sijainnut 1800-luvun lopulla reservikomppanian kasarmi. Haapimaassa oli vuoden 1540 maakirjan mukaan viisi taloa, joista yksi oli hävinnyt kylätontilta vuoteen 1788 mennessä. Vatsiaisten kylässä oli 1540 kuusi taloa, jotka näkyivät myös vuoden 1787 kartassa. Vatsiaisten kylätontilta on löytynyt v. 1966 suuri rahakätkö, plootulöytö.

Keskiaikainen Hämeenkankaan tie mainitaan jo v. 1556. Tie oli Hämeestä suorin yhteys Pohjanmaalle ja samalla tärkeä postitie. Tie kulki Mouhijärven Häijäästä Hämeenkyröön, josta Ikaalisten Vatulanharjun kautta kohti Kankaanpäätä.

RAJAUS:

Rajaus pitää sisällään Kilvakkalan kylän ja sitä ympäröivät peltoaukeat, Viljalan, Vatulan, Vatsiaisen ja Haapimaan kylät viljelyalueineen. Rajausta laajennetaan käsittämään Kelminselän rantapellot, aikaisemmin rajaus on pitänyt sisällään vain Kelminselän pohjoisosan peltoaukeat.

KUVAT:

Ranta alkaa monin paikoin kasvamaan umpeen.

Asutus on sijoittunut kumpareille.

Kelminselän vastakkaisilla rannoilla sijaitsevat pelto- ja asutusnäkymät ovat maiseman ominaispiirteenä.

LÄHDE: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

Kilvakkala-Viljala kulttuurimaisema. Rantaan laskeutuvat viljelykset ja mäen harjanteella sijaitseva tiivis Kilvakkalan kylän rakennusryhmä muodostavat vaikuttavan maisemakuvan kolmostieltä katsottuna. alueen pitkästä asutushistoriasta kertovat lukuisat kivikautiset asuinpaikat sekä rautakautiset kalmistot. Kilvakkalan rakennuskannasta mainittakoon Hiekan vanhempi päärakennus vuodelta 1876 sekä jyhkeä kivinavetta.

Haapimaan kulttuurimaisema. Kelminselkään rajautuva Haapimaan kylä ympäröivine viljelyksineen muodostaa polveilevan maiseman, joka avautuu edustavasti vanhalle maantielle. Viran tilan mailla sijaitsee todennäköisesti rautakaudelta peräisin oleva kalmisto. Sekä Viran että Isokirmon tiloilla on vanhoja aittoja. Tuurin iso vinkkeliin rakennettu päärakennus on rakennettu nykyiseen asuunsa 1919.

Vatulan-kulttuurimaisema. Vatulan kylän kulttuurimasema levittäytyy kyläkeskuksen ympärillä Emonpohjan eteläpuolella. Jyllinjoen varrella viljelykset kumpuilevat vaihtelevasti maaston mukaan. Viime vuosisadan lopulla Vatulassa oli reservikomppanian kasarmialue.

Aiemmin tunnettu nimellä Kilvakkalan kulttuurimaisema.