Maakuntamuseolle toimitettiin tiedoksi Ely-keskuksen lausunto yllä mainittua tonttia koskevasta rakennuslupahakemuksesta. Maakuntamuseo katsoo tarpeelliseksi vielä tarkentaa omaa 10.2.2014 antamaansa lausuntoa seuraavasti.
Alueella sijainnut tukkienkuljetustie, ns. punainen tukkitie rakennettiin Pispalanharjun yli 1863-1864. Rosenlewin omistama Porin Höyrysaha rakensi tien siirtääkseen puutavaraa Näsijärvestä Pyhäjärveen ja edelleen Kokemäenjoelle. Punainen tukkitie ylitti Pispalan valtatien siltaa pitkin suunnilleen nykyisen Pispalan kirkon kohdalla, ja tukkien siirto tapahtui aluksi hevosvoimaisesti. Tukkitie sai nimensä siitä, että se oli maalattu punamultamaalilla punaiseksi ja tukkitien rakenteisiin oli kiinnitetty myös mainoksia. Punainen tukkitie purettiin vuonna 1935 ensimmäisen harjun alittavan uittotunnelin valmistuttua. Tukkitien uoma on edelleen pääosin rakentamattomana. Sen paikalla kulkee nykyisin mm. kävelytie ja puiset portaat alas Pispalan valtatieltä Tahmelan viertotielle. Valtatien eteläpuolella on säilynyt betonisia tukkitien perustusrakenteita, jotka on dokumentoitu arkeologisessa inventoinnissa. Pispalan asemakaavaa varten laaditussa rakennetun ympäristön inventoinnissa esitetään tavoitteeksi tukkitien vielä rakentamattomien osien säilyttäminen rakentamattomana. Koska alueelle on jo paikoin rakennettu tukkitien linjan päälle, tuleekin jatkossa asemakaavassa tarkastella tarkemmin ko. aluetta voidaan säilyttää rakentamattomana mahdollisimman paljon. Osoitteessa Pulkkasaarenkatu 4 tämä voidaan huomioida siirtämällä uudisrakennuksen paikkaa länteen.
Muutoin maakuntamuseo viittaa aiempaan lausuntoonsa (diar.500/2013) ja katsoo että pihan järjestelyjen uudelleen suunnittelu on vielä tarpeen ja edellytys rakentamisen sovittamiselle ympäristöönsä.