rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
teollisuushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Asuinrakennus on rakennustyypiltään pikkutalo. Talon kivijalka on rakennettu 1920-luvulla ja siinä on asuttu, kunnes rakennus on 1930-luvun alussa rakennettu nykyiselleen. Myös puurunkoinen piharakennus on 1930-luvun alusta. Molemmat ovat säilyttäneet erittäin hyvin ajan rakennuksille tyypilliset muodot, piirteet ja rakennusmateriaalit. Pihan pinnat, betonirakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Asuinrakennus on tyypiltään harvinaistunut yhden perheen pikkutalo, jossa on lisäksi pidetty vuokralaista. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Historiallinen arvo – Teollisuushistoria

Tontin itäpäädyssä on kulkenut Punainen tukkitie 1864-1935.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pulkkasaarenkadun varressa sijaitsevalla kookkaalla tontilla ja erityisesti lähelle katulinjaa sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemassa.

Pulkkasaarenkadun varressa, kadun itäpuolella sijaitseva nelikulmainen etelään viettävä tontti, jolla 1920-30-luvuilla rakennettu huoneen ja keittiön pikkutalo ja 1930-luvun puurakenteinen piharakennus.

Tontin asuinrakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa: ensin 1920-luvulla kellarikerros, jossa on asuttu kunnes hirsirakenteinen pääkerros ja vintti ovat valmistuneet 1930-luvulla. Talo oli kadun vastakkaisen puolen 1920-luvun talon kanssa pitkään kadun viimeinen, sillä Pulkkasaarenkatu (ent. Pyhäjärventie) päättyi tontin kohdalla. Rinne laski rantaan melko jyrkästi. Katu on rakennettu talosta eteenpäin alas rantaan ilmeisesti vasta 1980-luvulla, jolloin on myös rakennettu kaksi uutta asuinrakennusta kadun päähän. 1930 asemakartassa tontilla ei näy olevan piharakennusta, joten se on rakennettu vasta 1930-luvulla. Tontti on ollut aiemmin jonkin verran nykyistä pienempi, sillä tontin itäpäädyssä kulki Rosenlewin omistama punainen tukkitie. Alueen kiinteistönomistajat saivat lunastaa itselleen 1935 puretun tukkitien alueen. Tukkitien perustuksena olleet betoniset jalustat purettiin ja maa-alue otettiin piha- ja puutarhakäyttöön.

Rakennusvalvonnan arkiston lupakuvien mukaan tontille on 1940 suunniteltu toisen pienen rakennuksen rakentamista nykyisen asuinrakennuksen eteläpuolelle. Vielä asuinrakennustakin pienempään rakennukseen on ollut tarkoitus tulla työhuone, mahdollisesti suutarin tms. työtila. Rakennus on syystä tai toisesta jäänyt rakentamatta. Aiemman inventoinninmukaan pikkutalossa asui pitkään Helenius, joka mahdollisesti oli myös rakennuksen ensimmäinen asukas. Asuinrakennuksen kellarikerrokseen on myöhemmmin rakennettu wc- ja suihkutilat.

Tontille ollaan hakemassa poikkeuslupaa rakennusten purkamiseksi, tontin jakamiseksi ja uudisrakentamiseksi.

Tontti rakennuksineen sijaitsee melko jyrkästi Pyhäjärven rantaan laskevan Pulkkasaarenkadun varressa, asuinrakennuksen länsisivu lähes kiinni katulinjassa. Ympäristössä on pääasiassa muita 1920-30-luvuilla rakennettuja taloja sekä kaksi 1980-luvulla rakennettua uudisrakennusta ja yksi 1950-luvun lopun paritalo.

Ajo tontille on Pulkkasaarenkadulta, asuinrakennuksen eteläpuolelta. Autopaikka on tasattu ja sorapintainen. muutoin tontin pinnat vaikuttavat alkuperäisiltä, luonnonmukaisilta. Villintyneellä pihalla on säilynyt runsaasti perinteistä puutarhakasvillisuutta, kuten omenapuita, sireeniä, pireeniä ja marjapensaita.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Asuinrakennuksen korkean asutun kivijalan säilyminen.

Tontin itäosan entisen punaisen tukkitien pohjan säilyminen rakentamattomana.

Pihapiirin ja erityisesti asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.4.2002. 2002 inventoinnin kohdenumero 118.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Naapurit.