rakennusperinteinen

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Tahmelan viertotie 13 on Tahmelan modernia rakentamista edustava kiinteistö. Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on 1960-luvun lopulla rakennettu rapattupintainen, muodoltaan ja rakennusmateriaaleiltaan ajalle tyypillinen omakotitalo. Rakennus on parvekkeen ummistamista lukuun ottamatta säilyttänyt erittäin hyvin alkuperäiset julkisivumateriaalit, muodot ja tyylin. Pihan yleisilme on pääosin alueen 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksille tyypillinen.

Tahmelan viertotien varressa, kasvillisuuden suojassa sijaitseva, hieman epäsäännöllisen suorakaiteenmuotoinen tontti, jolla 1960-luvun lopulla rakennettu satulakattoinen rapattupintainen omakotitalo.

Paikalla on 1930 asemakartan ja vuosien 1946 ja -56 ilmakuvien perusteella ollut aivan 1900-luvun alun rakentamiselle tyypilliset pienehköt puutalot sekä pihasauna. Lähes neliöpohjainen suurempi puutalo on sijainnut nykyisen asuinrakennuksen koillispuolella, suurelta osin nykyisellä katualueella, kuisti luoteeseen. Pienempi asuinrakennus on sijainnut tontin pohjoiskulman tuntumassa, kokonaan katualueella. Tonttijako alueella on ollut hyvin erilainen, mm. nykyiset Tahmelan viertotie 13 ja Tahmelan viertotie 17 ovat olleet samaa tonttia. Nykyisen Tahmelan viertotie 13 tontin alueella on 1930-luvulla ollut osia neljän eri kiinteistön maa-alueista. 1900-luvun puolivälissä Pyynikiltä Tahmelan läpi suunnitellun Valtakunnantien linjaus kulki tontin vanhojen puutalojen yli, mikä lienee ollut syynä niiden purkamiseen 1960-luvun alussa sekä tonttijaon muutoksiin. Tontin aiempi historia ei tontilla säilynyttä perinteistä kasvillisuutta lukuun ottamatta ole enää havaittavissa.

1966 tontille on haettu uudisrakennuslupaa nykyiselle Matti Tammilehdon suunnittelemalle pienehkölle omakotitalolle. Rakentajana on asukkaan kertoman mukaan ollut Paavo Syrjälä. Tontille on valtakunnantien linjauksen vuoksi suunniteltu kulku ainoastaan länsikulmasta, lounaispuolitse kulkevan Tahmelankadun päästä. Suunniteltua liittymää ei kuitenkaan koskaan ole otettu käyttöön, vaan pihaan kuljetaan Tahmelan viertotieltä, kadun vieressä kulkevan kevyenliikenteenväylän yli. Kiinteistöön ei 1960-luvun jälkeen ole tehty merkittäviä pihaan tai rakennuksen ulkoasuun vaikuttaneita muutoksia.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on hyvin vaihtelevaa rakennuskantaa: 1980-luvulla rakennettuja kookkaita rivitaloja, 1960-luvun luhtitalo, suurikokoisia 1990-2000-luvun omakotitaloja sekä kaksi 1900-luvun alun puutaloa piharakennuksineen.

Tahmelan viertotie 13 tontti viettää hieman lounaaseen. Tonttia rajaavat pensasaidanteet sekä runsas lehtipuusto. Viertotien puolella on lisäksi kaupungin rakentama kestopuuaita, jossa on vihreäksi maalatut taivutetusta metalliputkesta valmistetut 1950-60-luvun henkiset portit, suurempi kolmiosainen portti ajoliittymässä ja pienempi jalankulkuportti asuinrakennuksen pääoven kohdalla. Ajotie pihaan, autopaikat asuinrakennuksen luoteispuolella ja polku pääovelle ovat sorapintaiset. Muutoin tontti on nurmella. Pihassa kasvaa runsaasti perinteisiä hedelmäpuita, vaahteroita ja sireeniä sekä joitakin perennoja. 1960-70-luvuille tyypillistä kasvillisuutta pihassa ovat happomarjapensaat. Kasvillisuus kätkee pihan ja rakennuksen lähes joka suunnasta. Pihan yleisilme on pääosin alueen 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksille tyypillinen.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view)

Kiinteistön asukas (rakentajan poika)