Kirkkojärven kulttuurimaisema, Viljakkala. Kirkkojärven ympäristö on ollut asuttua jo viikinkiajalla. viljakkalan kylä on haluttu nähdä Kyrön muinaispitäjän keskuksena, johon myös emäkirkko perustettiin. Perimätiedon mukaan pappila sijaitsi aikanaan Peltosaaressa. Kirkkojärven maisema koki huomattavan muodonmuutoksen vuosina 1865-1866, kun Kyrösjärven veded laskettiin. Perinteistä rakennuskantaa on Viljakkalan kylässä Ahrikkalan ja Sankarin tiloilla. Kunnanvirasto on entinen Yli-Sorvarin tilan päärakennus vuosisadan vaihteesta. Kirkon osuus maisemassa on hallitseva.

Harhalan kylä. Harhalan kylän asutus lienee varhaiskeskiaikaista perua. Monkalan, Härkin, Alasen ja Servon tilat muodostavat yhä tiiviin, mäelle sijoittuneen kyläkeskuksen, jota viljelykset ympäröivät. Monkalan, Härkin ja Servon päärakennukset ovat vuosisadan vaihteen molemmilta puolin. Servossa on lisäksi paja ja sysikoppi 1800-luvulta.

Haverin kaivokset. Vuonna 1726 Haverin tilan Ansomäestä löydettiin lupaava rautamalmiesiintymä. Haveri oli tuolloin Turun Akatemian tila. 1700-luvun lopulla paikalla suoritettiin louhintaa ja myös sulatusta vaatimattomassa mitassa. Vuonna 1842 laamanni N.J. Idman ja ruukinpatruuna C.A. Ramsay ostivat Haverin ja aloittivat laajamittaisen avolouhinnan. Sulatus suoritettiin Tampereen masuunissa. 1856 Haveri siirtyi G.A. Wasastjernan omistukseen. Tarkoituksena oli louhia malmia nykyisen Tampellan valimon tarpeiksi. Malmin huonosta laadusta johtuen louhinta lopetettiin kuitenkin 1865. Uusi luku Haverin kaivosten historiassa alkoi vuonna 1942, kun Oy Vuoksenniska Ab alkoi kuparimalmin louhinnan. Haverista saatiin tuolloin mm. kultaa n. 300 kiloa vuodessa. Toiminta lopetettiin kannattamattomana vuonna 1960. Vanhoja louhoksia on Ansomäellä ja Kruuvanmäellä. Hirsirakenteinen kaivostorni vuodelta 1941 on yhä pystyssä suuren, vedellä täytetyn avolouhoksen partaalla. Samalta ajalta oleva kaivoskylä porareitten yhteisasuntoineen on nykyisin lomakylänä.

Inkulan silta ja kulttuurimaisema. Vanhalta Tampere-Parkano tieltä avautuu kaunis luonnonmaisema Inkulansillan molemmin puolin. Yksiaukkoinen kiviholvisilta on valmistunut vuonna 1893. Inkulan kylän asutus lienee rautakautista perua. Kylän rakennukset muodostavat yhä tiiviin rykennelmän. Rakennuskanta on uusiutunutta.