2. Hautausmaa vanhemman kirkon paikalla, kiviaita 1850-luvulla, laajennukset 1884 ja 1913

3. Lainajyvästön makasiini 1890

4. Yli-Sorvarin päärakennus, entinen kunnantalo, 1900-luvun vaihteesta

5. Kunnantalon tontilla asuinkerrostalo, 1950-60-luvulta

6. Alasorvarin ja Ahrikkalan pihapiirit raitin varressa, pellot viettävät Kirkkojärvelle

7. Hopun pihapiiri Virkatiellä

8. Vanhainkoti–palvelukeskus 1980-luvulta

9. Kauppa- ja liiketaloja 1900-luvun alkupuolelta

10. Pankki 1950-luvulta

11. Pappila, päärakennus 1933, toinen rakennus vuosisadan vaihteesta

12. Seurakuntatalo 1960-luvulta

13. Viljatien varrella ja kirkon vierellä pienasutusta vuosisadan vaihteesta

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Viljakkalan kirkko ja hautausmaa. Viljakkalassa mainitaan olleen kirkko jo ennen vuotta 1641. Vahvistamattoman perimätiedon mukaan Kyrön pitäjän emäkirkko olisi sijainnut jo tätä ennen Viljakkalassa. Seurakunnan nykyinen puukirkko rakennettiin rakennusmestari Herman Nybergin jodolla vuonna 1843. Piirustukset oli laadittu Intendentinkonttorissa vuonna 1839 (A.W. Arppe, C.L. Engel). Malliltaan Viljakkalan kirkko liitty aikansa länsitornillisiin pitkäkirkkoihin. Kirkko vuorattiin vuonna 1854 ja tornia korotettiin 1878. Sisätiloissa suoritettiin perusteellinen korjaus vuonna 1888 arkkitehti Georg Schreckin suunnitelmien mukaan. Tornin nykyinen muoto ja kirkon ulkovuoraus ovat vuodelta 1930. Kirkon vierellä on vanha hautausmaa, jossa aikaisempi kirkko sijaitsi. Hautausmaata ympärivä kiviaita on vuodelta 1851. Aluetta on laajennettu vuosina 184 ja 1913.

Lainamakasiini, Viljakkala. Vuonna 1890 valmistunut hirsinen lainajyvästön makasiini sijaitsee kirkkoaukion laidalla.

Kirkkojärven kulttuurimaisema, Viljakkala. Kirkkojärven ympäristö on ollut asuttua jo viikinkiajalla. Viljakkalan kylä on haluttu nähdä Kyrön muinaispitäjän keskuksena, johon myös emäkirkko perustettiin. Perimätiedon mukaan pappila sijaitsi aikanaan Peltosaaressa. Kirkkojärven maisema koki huomatavan muodonmuutoksen vuosina 1865-1866, kun Kyrösjärven vedet laskettiin. Perinteistä rakennuskantaa on Viljakkalan kylässä Ahrikkalan ja Sankarin tiloilla. Kunnanvirasto on entinen Yli-Sorvarin tilan päärakennus vuosisadan vaihteesta. Kirkon osuus maisemassa on hallitseva.

Pappila, Viljakkala. Viljakkalan pappilan klassistinen, punatiilinen päärakennus vuodelta 1933 on arkkitehti Toivo Paatolan suunnittelema.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]