rakennusperinteinen

asutushistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Asutushistoriallisesti merkittävä. Tila sijaitsee historiallisella kylätontilla ja viestii ratsutilojen keskeisestä asemasta kylärakenteessa. Tontilla on historiallisia muinaisjäännöksiä entisistä talonpaikoista sekä vanha tielinjaus. Tontin kokonaisuudessa erityisesti viljamakasiinilla on rakennushistoriallista arvoa. Vesilahden Koskenkylän alueella on toiminut useita rustholleja ja muita isoja tiloja, joille arvokas, jykevärakenteinen makasiini on ollut tyypillinen. Näitä makasiineja ei ole juuri säilynyt alueella. Viljamakasiini¨ja tien varressa sijaitseva kivitalli ovat maisemallisesti keskeisellä paikalla Mantereentien mutkassa. Kiinteistö on nykymuodossaan hajanainen eikä täysin autenttisesti kerro maaseutupihapiiristä.

Leveä, hajanainen pihapiiri Mantereentien varressa.

Päärakennus (1) suotuisalla paikalla rinteessä, näkymät itään kohti peltoaukeaa. Hahmoltaan matala, omakotimainen. Loiva harjakatto peltikatteella. Keltainen pystylautaverhous, valkoiset yksirúutuiset ikkunat tuuletusikkunalla.

Talon yhteydessä vanhan Hakkilan tilan rakennuksia: Kivinen, suuri talli (2) Mantereentien suuntaisena, peltikatto.

Tiilinen, neliömäinen viljamakasiini (3) metsikön laidassa. Peltikatettu, hiukan kaartuva aumakatto, huipulla ikkunallinen kattolyhty. Pilasterein korostetut nurkat, räystäillä porrasmuuraus. Kivinen portaali ja maalattu paneliovi talolle päin, yläpuolella pyöreä ikkuna-aukko.

Pihatien varressa lautarakenteinen vaja (4).

Mantereentien toisella puolella suuri, vinkkelimuotoinen lato (5).

Hakkila on toinen Hakkilan kylän kantataloista ja se sijaitsee vanhalla kylätontillaan. Tilan alkuperäinen nimi oli Hakimäki. Tila toimi rusthollina eli kruunun ratsutilana vuodesta 1616. Ensimmäinen ratsutalonpoika oli Pekka Klemetinpoika, lisänimeltään Lintu. Klemetin suvulla tila pysyi 1650-luvulle. Vuodesta 1679 lähtien Matti Yrjönpojan jälkeläisillä pitkälle 1800-luvulle asti. Rustholliasema säilyi verotuksen muodossa vuoteen 1881 saakka. Vuonna 1769 tila jaettiin isännän ja tämän veljen kesken, toinen puoli nimettiin Hakkiseksi kantatilan ollessa Hakkila. Tilat yhdistyivät jälleen vuonna 1910. Eduskunnan puhemies Väinö Hakkila (1882-1958) vietti Hakkilan tilalla lapsuutensa.

Vuonna 1918 tila kärsi sisällissodan taisteluissa. Talo isännöi muutaman vuoden Kansan Lehti. Vanha päärakennus, joka sijaitsi nykyisen lähistöllä, purettiin. Sen kiviperustuksia vielä näkyvissä tontin koillisosan metsikössä (ks. muinaisjäännösinventointi 2011). Vuodesta talo on ollut 1925 Ikkalan suvulla. Entisestä muonamiesten talosta tontin eteläpuolella tehtiin päärakennus, joka paloi 1960; talon kiviperustusten jäänteitä vielä näkyvissä (ks. muinaisjäännösinventointi 2011). Tämän jälkeen rakennettiin nykyinen talo, joka laajennettiin entisestä saunarakennuksesta.

Talli, tiilinen viljamakasiini sekä piharakennukset ovat ilmeisesti 1900-luvun vaihteesta.

Mantereentien linja on 1960-luvulle saakka tehnyt jyrkän mutkan juuri Hakkilan talon kohdalla.

Talolle johtaa Mantereentieltä kaksi kulkua, näistä eteläisen varressa vaahteroita ja ulkomaisia havupuita. Pihatiet sorapintaisia. Päärakennuksen edusta puutarhamainen: hedelmäpuita, pensasaitaa, istutuksia. Talolta on vapaat näkymät pellolle ja Mantereenjärvelle saakka.

Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt, Timo Sepänmaa, ja Timo Jussila, Mikroliitti Oy.

Talon emäntä.