Paikka sijaitsee Toijalan kirkosta 1,0 km koilliseen.

Vanha tonttimaa on paikannettu v. 1842 pitäjänkartalta, jossa ei myöhempiä päälle piirroksia tällä kohdalla. Voidaan siis todeta, että kartta kuvaa 1700 luvun lopun isojaonaikaista tilannetta (minkä kartan pohjalta pitäjänkartta on tehty).

Nahkialan vanha tonttimaa todettiin varsin kevyesti rakennetuksi vuoden 2021 inventoinnin perusteella (paljon rakennuksia mutta kevyt perustukset) ja on mahdollista, että rautakautinen muinaisjäännös Pennolanmäki ulottuu vanhan tonttimaan alueelle (josta oletettavasti on löydetty myös aiemmin keihäänkärki).

Seppo Suvannon mukaan Nahkialassa eli Nahkialan kylässä oli asutusta jo 1100-luvulla ja alueen rautakautisten löytöjen määrästä päätellen se on ollut jatkumoa rautakaudelta (Suvanto 1954, 23).

Juho Hirsjärven laatiman kihlakuntakertomuksen mukaan täällä on ollut Akaan vanhin asutus Äyskän mailla Nahkialanlammella (1766–1767 isojakokartassa H138:2/1-9 talo 12) ja samalla Akaan asutus on alkanut Nahkialan kylästä. Nahkialanlampi on ollut järvi, johon asutustarinan mukaan on Ritvalan kylästä Sääksmäestä tullut miehiä kalastamaan nahkiaisia, joista järven sanotaan saaneen nimensä (Aaltonen 1949, 71). Akaan ensimmäinen talo oli tarinan mukaan kalakoppi, joka rakennettiin ”kiviselle mäentöppärälle” Äyskän pellolle. A. M. Tallgrenin lainaaman Hirsjärven kertomuksen mukaan kyseessä lienee ollut Äykön talo (Aaltonen 1949, 71– 72).

Ensimmäisenä Nahkialan kylän asukkaana mainitaan vuonna 1405 lautamiehenä etsikkokäräjillä ollut Nahkialan Olavi. Vuonna 1469 mainitaan Nahkialasta lautamiehinä käräjillä Siuko (Siwred) ja Pentti (Bengt).

Ensimmäiseen maakirjaan on Nahkialasta merkitty 11 taloa. Luettelossa mainitaan Pennolan, Äykön, Hasian, Hinkan, Heikkilän, Torkkolan ja Rekolan talot. Lisäksi mainitaan Esko Heikinpojan talo, joka on liitetty vuonna 1593 Pennolaan ja Lauri Uodinpojan talo, joka liitettiin vuonna 1570 samoin Pennolaan ja Pekka Antinpojan talo, joka liitettiin Rekolaan (Suvanto 1954, 49).

Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Nahkialan kylään kuuluivat vuonna 1931 Hasian, Torkkolan ja Äykön maatilat. Hasian maatila oli ollut tuolloin 200 vuoden ajan vuoroin sen silloisen isännän Uuno Hasian ja vuoroin emännän Annan (o. s. Sunila) suvun hallussa. Torkkolan tila oli muodostettu ennen vuotta 1876 Torkon ja Marttilan tiloista. Äykön tila, jonka mailla Akaan vanhin asutus siis on ollut perimätiedon mukaan, tuli vuonna 1898 Hannes Äykön suvun haltuun. Tätä ennen se oli Helinin ja Mattilan sukujen hallussa. Näitä ennen se oli kuitenkin kuulunut useamman sukupolven ajan alkuperäiselle Äykön suvulle (Brander et al.1931, 23–24).