Tirkkosen palatsimainen kaupparakennus sijaitsee Tampereen keskustassa Kuninkaankadun kävelykadun ja Kauppakadun kulmassa. Rakennuksen suunnittelivat Lars Sonck ja Birger Federlay. Keskustorilta lähtevä Kauppakatu muodostaa Hämeenkadun ohella merkittävän akselin ydinkeskustan länsiosan läpi. Katua reunustavat idästä, torilta katsoen Sandbergintalo (1880-1896), Osuuspankintalo (1907) ja Tirkkosentalo (1901).

Kadun vastakkaisella puolella kulmittain Tirkkosen talon kanssa on jugend-tyylinen Kansallispankintalo (Birger Federlay 1904-1916).

Rakennuksen sisätiloissa on säilynyt runsaasti alkuperäistä sisustusta, mm. koristemaalauksia, puutöitä ja hieno alkuperäinen putkipostijärjestelmä.

J. Tirkkosen kauppahuoneen perustivat Maria ja Juhana Tirkkonen 1869. He avasivat vakituisen myymäläpaikan nykyisen Raatihuoneen paikalla sijaineissa pilari- eli salonkipuodeissa 1871. Vuonna 1884 he ostivat nykyisessä Kauppakatu 6:ssa olleen kauppias Orellin talon ja tontin. ´Juhana menehtyi 1892 mutta Maria jatkoi liiketoimintaa. Hän rakennutti tontille uuden liiketalon, nykyisen Tirkkosen talon.

Tirkkosen talon suunnittelivat Lars Sonck ja Birger Federlay 1899. Birger Federlay vastasi rakennustyön valmistumisesta, kun Sock luopui Tampereen toimistostaan. Tirkkosen talo valmistui 1901 ja laajennusosa Kuninkaankadun varrelle 1906. Ensimmäinen ja toinen kerros olivat liiketiloja, ylimmässä sijaitsijat Maria Tirkkosen ja hänen poikansa Nikolai Tirkkosen asunnot.

Rakennuksen peruskorjattin ja restauroitiin 1980-luvulla. Korjauksissa pyrittiin säilyttämään vanhaa, arvokasta sisustusta. Kuninkaankadun puolelle rakennettiin lisäsiipi, jonka suunnittelivat Suunnittelurengas Oy/Ritva Lappalainen ja Liisa Vaahtera 1985.

Korkki, Jari ja Niemelä, Jari. Tutkimusmatkoja Tampereen taloihin. Tampere-seuran 75. julkaisu. Tampere-seura ry 1995.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi Kaavoitusyksikkö Tampere 1998.