2. Rautatieläisten asuinrakennukset

3. Kumitehtaan varastot 1920-luku, Paperitehtaan varastot, puinen 1918, tiilinen 1922

4. Nanso Oy:n tehdas 1920-1950-luvuilta, konttori ja kaksi asuinrakennusta

5. Liikerakennukset aseman ympäristössä: pankkitalo 1920-luku, Sotkanvirta 1958

6. Souranderintien puistokadulla: 50- ja 60-lukujen kerrostalot, kunnanlääkärin talo 1922 (Koto-Kavoli), kulkutautisairaala, Kumitehtaan lastentarha 1929

7. Utolankallion pienasutus 1900-luvun alusta ja Lauttalan koulu 1916

8. Lauttalanmutkan 50-luvun tyyppitalojen omakotialue

9. Alhonniityn 1950-60-luvun ja Maatilan 1950-luvun omakotialueet

10. Nokian valtatie 1930-luku, puistokatu

11. Funkis-huoltoasema, 1956

12. Nansolinna 1940-luvun loppu

13. Poutuntien aravatalot 1950-luvulta

14. Kylmäojankadun pistetalot 1954-57

15. Vikkulan Vainion virkailijoiden talopari

16. Kylmänojanpuiston koulualue: lukio 1940-luku, yhteiskoulu 1954, Kankaantaan koulu 1957

17. Ilkantien – Kankaantaankadun kulman rivi- ja kerrostalot

18. Kehon ryhmäpuutarha-alue 50-luvulta

19. Hinttalan museo

20. Emäkosken silta 1956

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Oy Nokia Ab:n puunjaloslaitokset. Vuonna 1866 perusti Fredrik Idestam Tampereelle maamme toisen puuhiomon. Tätä voidaan pitää askeleena kohti korkeampaa jalostusastetta puumassateollisuudessa. 1868 Idestam siirsi pääosan tehtaan toiminnasta Nokialle ja tuotanto alkoi seuraavana vuonna. Tehdas muodostettiin 1871 osakeyhtiöksi. Aluksi tehdasrakennukse olivat hirsirakenteisia, ensimmäinen tiilinen rakennus valmistui 1874. Vuonna 1880 aloitettiin paperitehtaan rakennustyöt ja 1882 sitä laajennettiin. Vuoden 1886 alussa aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen sulfiittiselluloosatehdas. Voimalarakennus ja siihen liittyvä kanava valmistuivat vuonna 1902. Voimalaa on uusittu 1913 ja 1928 ja se on purettu 1972 Melon uuden voimalan valmistuttua. Nokia Oy:n teollisuusalue on vuosien saatossa laajentunut ja rakennuskantaa on jatkuvasti uusittu. Vanhoista rakennuksista mainittakoon Birger Federleyn piirtämä jugend-tyylinen konttorirakennus vuodelta 1908.

Oy Nokia Ab, kumitehdas. Suomen Gummitehdas Oy perustettiin vuonna 1898 Helsinkiin. Toiminta siirtyi Nokialle vuonna 1904. Uusi tehdasrakennus valmistui vuonna 1918 ja 1824 sitä laajennettiin. Vanha kalossitehdas korotettiin 1928. Tämän jälkeenkin tehdasta on jatkuvasti laajennettu punatiilisenä. Nokianvirran rannalla on joukkoedustavia virkailija-asuntoja. Arkkitehtina ovat olleet W.G. Palmqvist sekä Anja ja Aaro Hakanen.

Hinttalan kotiseutumuseo, Vihnuskatu 2. Kankaantaan Hinttala oli 1680-luvulta alkaen Porin rykmentin majoitusmestarin puustelli. Puustellin vuokraaja Juho Erkinpoika rakensi päärakennuksen vuonna 1839. Sen tilavassa pirtissä on pidetty 1800-luvulla pitäjänkokouksia. Kantaantaan kansakoulu aloitti toimintansa 1.9.1893 samassa pirtissä. Umpinaisen pihan toisella sivulla on pytinkirakennus vuodelta 1852 ja tätä vastapäätä vanha luhtiaitta. Alueelle on lisäksi siirretty kaksi aittaa ja savusauna. Museo on perustettu vuonna 1954.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]