Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö suoritti 9.-16. 5. 2011 Tesoman Ristimäen asemakaava-alueen ja Tesoman koulun tontin eteläosan arkeologisen inventoinnin. Inventointi suoritettiin vireillä olevan asemakaavamuutoksen vuoksi. Myös alueen nimen taustoja haluttiin selvittää ja tarkastaa sijaitseeko alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Hanke kesti yhteensä kuusi työpäivää, joista kaksi oli varattu valmisteluihin, yksi päivä maastokäyntiin ja kolme päivää jälkitöihin.

Inventoinnin suoritti FM Mikko Suha, vastuuhenkilönä oli FM Ulla Lähdesmäki.

Inventoinnin budjetti oli 1475 euroa (+ alv.).

Alue sijaitsee Tampereen kaupungin länsiosassa noin 7 km keskustasta länteen. Hankealue on kolmoimainen, rajautuen lännessä Tesoman valtatiehen, etelässä, kaakossa ja idässä Kohmankaareen ja pohjoisessa Tesoman koulun eteläseinään.Tesoman valtatien varrella pohjoisraja ulottui hieman tätä pohjoisemmaksi, puistotontin pohjoisosaan saakka. Tutkitun alueen koko on noin 4,8 ha.

Alueen eteläosassa sijaitsevat Tesoman kirjasto ja terveysasema parkkipaikkoineen kun taas pohjoispäässä sijaitsee koulurakennus asfalttipihoineen. Muuten alue on rakentamatonta, hyvin kivikkoista kalliomaastoa. Kohmankaaren lähellä on suurempi avokallioalue, jolla on äkkijyrkkä eteläsivu, mutta muuten maasto kumpuilee loivasti. Kallioisten alueiden lomassa on moreeni- ja kivikkoalueita, joilla risteilee polkujen verkosto.

Alueen korkeus vaihtelee noin 130-135 mmpy.

Tampereella on suoritettu aiemmin kaksi perusinventointia, ensin Jouko Räty vuonna 1971 (Räty 1971-2) ja sittemmin Teija Nurminen vuonna 1994 (Nurminen & Rajala 1994). Juuri tätä aluetta ei ole aiemmin arkeologisesti tutkittu.

Inventointi suoritettiin tekemällä ensin kahden päivän ajan esiselvitystöitä alueesta, tutustumalla alueen historiaan käymällä läpi keskeiset historiateokset (Alhonen et al 1988, Saarenheimo 1974). Ristimäki-nimeen haluttiin myös saada selitys. Asia selvisi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen avustuksella: Eeva-Liisa Stenhammar antoi viitteen kirjalliseen lähteeseen (Louhivaara 1999). Kirjan mukaan Ristimäen kaupunginosa on saanut nimensä samannimisestä Kaarilan kartanon torpasta. Torppa sijaitsi Ristimäenkatu 1:n kohdalla, noin 200 m etelään inventointialueen eteäosista. Ristimäki-nimen alkuperää ei voida tietää, sillä sana risti voi paikannimessä viitata paitsi uskonnolliseen symboliin, muistomerkkiin tai maamerkkiin siinä missä tienristeykseenkin (Louhivaara 1999: 253).

Lähteissä oli myös mainintoja jossain lähialueella mahdollisesti sijainneesta käräjäpaikasta (Heikel 1882: 60, Alhonen et al. 1988: 255-256), mutta käräjäpaikan sitominen juuri inventoituun paikkaan oli mahdotonta.

Toinen erityisen merkittävä lähdeaineisto olivat vanhat kartat. Kartoista merkittävin oli Daniel Hallin isojakokartta vuodelta 1767. Kartta asemoitiin peruskarttapohjalle käyttäen Photoshop- ja MapInfo-ohjelmia. Kävi ilmi että alue on tuolloin ollut metsää, ilman minkäänlaisia rakennuksia.

Kenttätöihin varattiin yksi päivä, keskiviikko 11.5. Työ suoritettiin kävelemällä alue läpikotaisin etsien mahdollisia kiinteitä muinaisjäänöksiä ja muita rakenteita. Lisäksi maastoa kairattiin T-piikillä, selvitellen maan kerrostuneisuutta ja kivisyyttä. Viisi 50x50 cm koekuoppaa kaivettiin alueelle. Alueen kivikkoisuuden takia koekuoppien kaivamismahdollisuudet olivat kuitenkin rajattuja.

Dokumentaatio suoritettiin kentällä vihkoon. Kaivetut koekuopat ja huomioidut ilmöt piirrettiin käsin virastokarttapohjalle sekä merkitsemällä koordinaatit lisäksi GPS-laitteeseen.

Jälkitöissä GPS-data siirrettiin MapInfo-ohjelmaan jolla raportin kartat laadittiin.

Inventoinnissa ei löytynyt alueelta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Koekuopista ei tullut löytöjä.

Alueelta löytyi muutamia merkkejä tuoreemmasta maankäytöstä: Koulun asfalttipihan ja lipputangon eteläpuolella maastossa on notkelma, josta etelään päin maasto taas nousee. Ilmeisesti notkelmaa on koulun ja sen pihan rakentamisen yhteydessä täytetty soralla, joka paljastui koekuoppaa kaivettaessa. Notkelman keskeltä löytyi suuri, yläosastaan tasainen maakivi, jonka eteläpuolella pienellä kallionnyppylällä sijaitsi betonista valettu luiska. Mitä luultavimmin sekä kivi että luiska liittyvät juuri koulurakennukseen, ollen ehkäpä jonkin vajan tai vastaavan rakennelman perustuksia.

Metsäiseltä alueelta kirjaston luoteispuolelta, läheltä Tesoman valtatietä, löytyi kivinen alue, mahdollinen voimajohto- tai puhelinpylvään paikka. Kivikkoinen alue oli halkaisijaltaan noin viisi metriä, koostuen löysästi paikallaan olevista suurehkoista kivistä. Paikalla oli selkeästi kaivettu lähimenneisyydessä, sillä kivien välissä ei ollut maata. Viereisessä suuressa maakivessä oli vielä jäljellä teräksinen lenkki sekä teräskaapelin pätkä.

Luonnolliseksi ilmiöksi tulkittiin samalta metsäiseltä alueelta löytyneet kolme vierekkäistä lähes samankokoista kiveä. Kiviä oli koko inventointialueella runsaasti, ja varsinkin tällä alueella oli samankaltaisia maasta kohollaan olevia kiviä runsaasti.

Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti 9.-16.5.2011 muinaisjäännösinventoinnin Tesoman Ristimäen alueella. Inventointi tehtiin alueen etelä- ja länsiosiin kohdistuneen kaavamuutoksen (kaava 8351) takia. Koulun tontin eteläosaa tutkittiin samassa yhteydessä rakennuspaineiden takia. Inventoinnin lähtökohtana oli selvittää miksi alue on nimeltään Ristimäki sekä tutkia löytyikö alueelta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Niitä ei alueelta löytynyt.

Kartat:

Hall, Daniel 1767: Isojakokartta. Andra delen af chartan öfwer Carla, Rahola och Willilä skattes rusthålls.. Sig. H5 6/1-14

Kirjalliset lähteet:

Alhonen Pentti, Salo Unto, Suvanto Seppo & Rasila Viljo 1988: Tampereen Historia I. Tampere.

Heikel Axel Olai 1882: Kertomus Pirkkalan kihlakunnan muinaisjäänöksistä. Helsinki.

Louhivaara, Maija 1999: Tampereen kadunnimet. Tampere.

Saarenheimo Juhani 1974: Vanhan Pirkkalan historia. Tampere.