2114 04

Urjalan keskustan osayleiskaava-alueella tarkastetun tielinjan ääripäiden koordinaatit

tien linua historiallisen kartan mukaan

Urjalan keskustan ympäristössä sijaitsee historiallisesti merkittävää tiestöä. Länsi-itäsuunnassa Urjalankylän suunnasta Laukeelan ja Salmin kautta Huhtiin johtaa teitä, jotka noudattavat edelleen vanhaa Hämeenlinnasta Akaan kautta länsirannikolle johtaneen historiallisen tien linjausta. Tämä historiallinen tielinjaus on merkitty mm. Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790 -julkaisuun.

Laukeelassa kyseessä on nykyinen Urjalantie ja Salmin alueella mm. Lintusuontie. Teiden varsilla on Laukeelassa tiivistä taajamarakennetta, eri-ikäistä keskustan rakennuskantaa, tie on kestopäällystetty ja monin tavoin muokattu nykyiseksi taajaman halkovaksi leveäksi tieksi/kaduksi. Nykyisen Yhdystien linjalla tie on melko leveä, asfaltoitu ja sitä reunustavat paikoin varastoalue, pienteollisuus(?)halli, omakotitaloja jne. Itäpäässä tie mutkittelee enemmän maaston muotoja noudattaen ja sillä on enemmän historiallisen kulkureitin tuntua.

Lintusuontien varrella kulkureitti on sorapintainen ja varsin kapea ja se noudattaa harjun alarinteen maaston topografisia piirteitä. Tieosuudella on kohtia, jossa historiallisen tien tuntua on hyvin aistittavissa, mutta myös soranottoaluetta ja tiehen rajoittuvia varastoalueita, jossa historialliset piirteet ovat hävinneet (soranotto, tasoitettut kentät ja ulokkeet, asutusjäljet lähimenneisyydestä).

Salmin taajamassa tien katkaisee pohjois-eteläsuuntainen tie ja reitti jatkuu itään päin osin kevyen liikenteen väylänä, osin kapeana tonteille johtavana ajotienä.

Radasta länteen tie jatkuu nykyisen maantien linjalla kestopäällysteisenä ja melko lelveänä.

Käytössä olevat tielinjat eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Yleiskaavassa tie on syytä merkitä erillisellä, historiallisesti merkittävää tielinjaa osoittavalla merkinnällä. Tien linjaa, rakenteita ja päällysteitä sekä lähiympäristöä koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Tapauskohtaisesti arvioidaan onko maankäyttösuunnitelman johdosta tarvetta tehdä arkeologista valvontaa ja dokumentointia mahdollisten tiekerrosten ja rakenteiden osalta.