211303

Muinaisjäännösalueen äärikoordinaatit.

Kohde on laajuudeltaan noin 0,0276 neliökilometriä. Muinaisjäännösalueen itäreunaa rajaavan hiekkatien itäpuolista aluetta ei inventoinnissa tarkastettu, koska se ei kuulunut inventointialueeseen eikä sen tarkastamiseen ollut varattu aikaa. Myös alue muinaisjäännösalueen eteläreunaa rajaavan hiekkatien eteläpuolella on tarkastamoton. Mikäli näille alueille suunnitellaan maankäyttöä tulisi alueet tässä yhteydessä inventoida.

Kohde sijaitsee noin 8 kilometriä lounaaseen Urjalan kirkosta, Nuutajärven lounaisrannalla, noin 580 metriä eteläkaakkoon Nuutajärven kartanon päärakennuksesta. Kohde on Nuutajärven pohjoiseen viettävällä rannalla ja sen etelä- ja itäpuolella kulkevat pienehköt mökkitiet (kuvat 1 ja 2). Kohde sijaitsee pääasiassa tammimetsikössä (kuva 3). Muinaisjäännösalueen lounaisosa on vanhaa, umpeen kasvavaa peltoaluetta.

Inventointialueen eteläosasta löydettiin useita asutus- ja elinkeinohistoriallisia jäännöksiä, jotka yhdessä muodostavat Tuulensuu-nimisen muinaisjäännösalueen (ks. kartta 1). Löydettyjen kohteiden joukossa oli neljä rakennuksen perustaa tai tulisijan jäännöstä (numerot 1, 4-6), kahdeksan funktioltaan tarkemmin määrittelemätöntä röykkiötä (numerot 2-3, 9-14), yksi kellarin jäännös (numero 7) sekä kaksi muuta kuopannetta (numerot 8, 11). Lisäksi muinaisjäännös käsittää kaskiröykkiöalueen, jolla on ainakin parikymmentä kaskiviljelyyn liittyviksi tulkittua röykkiötä sekä yksi kiviaita. Seuraavassa tarkempi kuvaus löydetyistä rakenteista.

Rakenne 1:

Rakenne 1 on ruohottunut, kooltaan 2,5 x 3 metriä oleva, muodoltaan nelikulmainen röykkiö. Korkeutta röykkiöllä on noin 50 cm. Röykkiön pitkät sivut ovat itä-länsi -suuntaiset. Röykkiön perusta on tehty työstetyistä, neliskulmaisiksi hakatuista, pisimmältä halkaisijaltaan noin 40 cm olevista kivistä. Tämän perustan päällä on pienempiä, halkaisijaltaan 10 - 20 cm olevia kiviä, joista osa on selvästi palaneita. Röykkiö on selvästi uunin jäännös.(ks. kuva 5)

Rakenteen eteläpuolella on noin 5 x 5 metriä kokoisella alueella suurehkoja (halkaisijaltaan noin 40 - 590 cm olevia) kivä. Kivet vaikuttavat liittyvän rakenteeseen ja ne saatatvatkin olla paikalla olleen rakennuksen peruskiviä. Osa kivistä ei kuitenkaan selvästi ole enää alkuperäisellä paikallaan. Rakenteen 1 gps-koordinaatit ovat x=6769 369, i= 2469383 (P: 6774487, I: 3307 281).

Rakenne 2:

Rakenne 2 sijaitsee noin 8 - 10 metriä koilliseen rakenne 1:stä. Rakenne on pieni, halkaisijaltaan noin 1 - 1,5 metriä oleva röykkiö. Röykkiö on kasattu suuremman maakiven pohjoispuolelle. Röykkiön kivet ovat halkaisijaltaan noin 20 cm. Kyseessä on mahdollisesti peltoraunio.

Rakenne 3:

Rakenne 3 on soikea, kooltaan 2,5 x 1,5 metriä oleva röykkiö, jolla on korkeutta 30 cm. Kivet röykkiössä ovat halkaisijaltaan 15 - 40 cm. Röykkiön kivien joukossa on yksi pitkänomainen, kooltaan 40 x 20 cm oleva työstetyltä vaikuttava kivi. Röykkiön gps-koordinaatit ovat x= 6769398, y= 2469343 (P: 6774517, I: 3307244).

Rakenne 4:

Rakenne 4 on pyöreä, palaneita kiviä sisältävä röykkiö. Se on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja korkeutta sillä on liki metrin. Röykkiön kivien seassa on tiilenkappaleita ja röykkiön päällä on muutamia suurempia kiviä, jotka lienee nostettu siihen itse rakenteen syntyajankohtaa myöhemmin. Rakenne on selvästi tulisijan jäännös. Sen gps-koordinaatit ovat x= 6769438, i= 2469343 (P: 6774557, I: 3307246).

Rakenne 5:

Rakenne 5 on soikea, kooltaan noin 4 x 5 metriä oleva, karikkeen peittämä kiviröykkiö. Kivet röykkiössä ovat kooltaan 10 - 20 cm. Näkyvissä on myös muutama tätä suurempi, halkaisijaltaan 30 - 40 cm oleva, työstetty nelikulmainen kivi. Osa röykkiön kivistä on selvästi palaneita. Röykkiön kivien joukossa oli myös muutamia tiilenpaloja. Kyseessä on kiukaan tai uunin jäännös. Rakenteen gps-koordinaatit ovat x= 6769430, i= 2469354 (P: 6774549, I: 3307256).(ks. kuva 6)

Rakenteen länsilounaispuolella, noin 7 metrin päässä rakenteesta, on joitakin kiviä, jotka saattavat liittyä rakenteeseen. Kivien luota, karikkeen alta löydettiin neliskulmainen rautainen,taottu esine, joka tarkemmassa tarkastelussa osoittautui uunin pellin kehykseksi (ks. kuva 7).

Rakenne 6:

Rakenne 6 on neliskulmainen, koltaan 2,5 x 2,5 metriä oleva maavallimuodostelma. Vallien, joiden leveys on noin 70 cm, keskellä on kuopanne, jonka syvyys on 60 - 70 cm. Rakennen erottuu maastossa heikosti. Se lienee jonkinlaisen rakennuksen jäännös.

Rakenne 7:

Rakenne 7 on halkaisijaltaan noin 1 metriä oleva kuopanne. Sen yhdellä reunalla näkyy hieman kylmämuurattua seinämää. Kuopanteen syvyys on noin 50 cm. Rakenne sijaitsee noin 2 metriä länteen rakenteesta 8, jolle on otettu tarkat gps-koordinaatit (ks. rakenne 8).

Rakenne 8:

Rakenne 8 on kooltaan 2 x 2,5 oleva kuopanne, jonka syvyys on 1 - 1,3 metriä. Sen seinämät on tuettu kylmämuuratuilla kivillä. Kivien halkaisija on 20 - 40 cm. Kellarin jäännökseksi tulkittu rakenne sijaitsee tammimetsikössä gps-koordinaattien x=6769422, i== 2469403 (P: 6774539, I: 3307305) osoittamassa paikassa.

Rakenne 9:

Rakenne 9 on pitkänomainen, etelä-pohjois -suuntainen röykkiö. Pituutta rakenteella on lähes kymmenen metriä ja leveyttä 2 metriä. Rakenteen korkeus on 40 cm ja se on kasattu halkaisijaltaan 10 - 30 cm olevista kivistä. Röykkiön eteläpäässä on halkaisijaltaan 1,5 metriä oleva maakivi. Röykkiö on sammalen ja karikkeen peittämä, mutta erottuu maastossa selvästi.(ks. kuva 8)

Rakenne 10:

Rakenne 10 on soikeahko, kooltaan 2 x 2,5 metriä oleva röykkiö. Korkeutta sillä on noin 30 cm. Röykkiö on kasattu suuremman, halkaisijaltaan noin 1 metriä olevan maakiven länsiluoteispuolelle. Röykkiön kiviä on levinnyt sen pohjoispuolella olevaan alarinteeseen noin 3 x 1,5 metriä kokoiselle alueelle.

Rakenne 11:

Rakenne 11 on loivassa pohjoiseen viettävässä rinteessä sijaitseva kuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä. Ylärinteessä, kuopan eteläpuoella on maavalli, jonka leveys on 1,5 metriä. Valli on loiva ja lienee syntynyt, kun maata on kaivettu kuoasta ja kasattu kuopan viereen. Kuopan länsiseinämää kairattiin T-piikillä. Kairauksen maannos:

0 - 5 cm humus

5 - 10 cm hiekka

10 - 15 cm hiilenhippuja sisältävä hiekka

15 - 25 cm noensekainen hiekka

25 - 30 cm puhdas, kellertävä hiekka

Kuopannetta kairattiin myös muualta, mutta kaira upposi ainoastaan 15 cm syvyyteen. Valliakin koitettiin kairata, mutta kaira osui joka kerta kiveen noin 10 - 15 cm syvyydessä. Vallin sisällä on siis kiviä. Rakenne 11 saattaa olla jonkinlaisen naurinhaudan tai perunakuopan jäännös. Tulkinta on kuitenkin epävarma.

Rakenne 12:

Rakenne 12 on soikeahko, kooltaan 3 x 2 metriä oleva röykkiö. Kivet röykkiössä ovat halkaisijaltaan 15 - 30 cm. Röykkiö sijaitsee tammimetsikön ja hakkuualueen rajalla tammimetsä pohjoislaidassa. Kohteen gps-koordinaatit ovat x= 6769486, y= 2469415 (P: 6774602, I: 3307320). (ks. kuva 9)

Rakenne 13:

Rakenne 13 on soikea, kooltaan 3 x 1,5 metriä oleva röykkiö. Korkeutta sillä on noin 30 cm. Röykkiö sijaitsee tammimetsän pohjoislaidassa gps-koordinaattien x= 6769482, y= 2469422 (P: 6774598, I: 3307327) osoittamassa kohdassa.(ks. kuva 10)

Rakenne 14:

Rakenne 14 on maansekainen, tammimetsikön pohjoislaidan pohjoiseen viettävässä rinteessä sijaitseva röykkiö. Se on muodoltaan soikean nelikulmainen ja kooltaan 3 x 4 metriä. Röykkiön kivet ovat kooltaan 30 - 40 cm. Korkeutta röykkiöllä on noin 40 cm. Röykkiön gps-koordinaatit ovat x= 6774598, y= 3307362 (P: 6774598, I: 3307362).

Kaskiröykkiöalue:

Inventointialueen kaakkoisosassa on laajuudeltaan noin 140 x 115 metriä oleva alue, jolla sijaitsee ainakin 22 kivirauniota ja yksi kiviaita. Röykkiöden muoto vaihtelee lähes pyöreästä pitkänomaiseen. Pienimmät röykkiöistä ovat halkaisijaltaan vain metrin, suurimmat ovat pituudeltaan kuutisenmetriä. Jotkut röykkiöistä on kasattu suuremman maakiven yhteyteen. Korkeutta röykkiöillä on 30 - 50 cm. Kivet röykkiöissä ovat sammaloituneita.

Alueella oleva kiviaita on pituudeltaan noin 22 metriä, leveyttä sillä on 1 - 1,5 metriä. Aita on etelälounais - pohjoiskoillis -suuntainen. Kiviaidan gps-koordinaatit ovat x= 6769392, y= 2469510 (P: 6774504, I: 3307 410). Röykkiöt ja kiviaita ovat mahdollisesti kaskeamiseen liittyviä jäännöksiä.

Kaskiröykkiöalue saattaa jatkua tässä esitetyn muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Muinaisjäännösalueen itäreunaa rajaavan hiekkatien itäpuolista aluetta ei inventoinnissa tarkastettu, koska se ei kuulunut inventointialueeseen eikä sen tarkastamiseen ollut varattu aikaa. Myös alue muinaisjäännösalueen eteläreunaa rajaavan hiekkatien eteläpuolella on tarkastamoton. Mikäli näille alueille suunnitellaan maankäyttöä tulisi alueet tässä yhteydessä inventoida.

Yhteenveto:

Muinaisjäännösalueella sijaitsee useita asutus- ja elinkeinohistoriallisia toistensa kanssa mahdololisesti hyvinkin eri ikäisiä jäännöksiä. Asutushistorialliset jäännökset, rakennuksenpohjat, kellarirakenteet ja tulisijojen jäännökset lienevät liitettävissä alueen 1600-luvulta peräisin olevaan ja aina 1800-luvulle saakka jatkuneeseen asutukseen. Peruskartalle asemoidusta Forssellin (1693) kartasta käy ilmi, että inventointialueelle sijoittuu kaksi kartalla kuvattua rakennusta (ks. kartta 2). Toinen sijoittuu inventointialueen lounaisrajalle ja toinen alueen keskiosaan. Valitettavasti vuoden 1693 kartasta eikä sen selitysosasta käy ilmi, ovatko kyseessä Nuutajärven torpat vai mahdollisesti läheiseen Väkkärän kylään kuuluvat talot. Peltoja tai niittyjä ei kartalle ole talojen yhteyteen kuitenkaan kuvattu (ks. kuva 4). Sata vuotta nuoremmasta Kuninkaankartaston (Alanen & Kepsu 1989) huomataan,että tuolloin inventointialueelle ja sen lähelle on merkitty rakennuksia ja yksi kartanon torpista (ks. kuva 12). Väkkärän kylä sijaitsee kaakommassa, inventointialueen ulkopuolella.

Kuninkaankartaston ja vuodelta 1855 olevan Kalmbergin kartaston (1855-1856) Urjalaa koskevan karttasivun (Kalmberg 1855)(ks. kuva 13) avulla on pääteltävissä, että inventointialueella sijainnut torppa olisi mahdollisesti nimeltään Tuulensuu. Tuulensuun torppa on perustettu Nuutajärven kartanon maille vuonna 1758 (Arajärvi 1973, 145). Vuoden 1859 isojakokartan (Jansson) mukaan inventointialueen lounaisosassa ja sen lounaispuolella on sijainnut tontti ja inventointialueelle merkitty peltoa (ks. kuva 14 ja kartta 4). Karttaan on kirjoitettu myöhemmin lyijykynällä teksti "Tuulensuu" kyseisen tontin kohdalle. Valitettavasti inventoinnin ja sen jälkitöiden aikana ei yrityksestä huolimatta saatu käsiin kartan seliteosaa, josta Tuulensuun tontin sijoittuminen lyijykynämerkinnän kohdalle olisi voitu varmentaa.

1870-luvulta olevaan venäläiseen topografikarttaan (XV 22) on merkitty rakennus inventointialueelle samaan paikkaa tien varteen, jossa se esiintyy jo 1600-luvun kartalla (ks. kuva 15). Sen sijaan muu topografikartassa kuvattu Sarapistonmäen alueen asutus näyttää sijoittuvan niukasti inventointialueen eteläpuolelle niin ikään tien varteen.

Muinaisjäännösalueella sijaitseva kaskiröykkiöalue saattaa puolestaan olla alueen muita jäännöksiä vanhempaa perua. Historiallisissa kartoissa esiintyy peltoa ainoastaan kaskiröykkiöalueeksi rajatun alueen länsiosassa. Kun kaskeamista tiedetään harjoitetun lähinnä kylien lähistöllä rintapeltojen reuna-alueilla, takamailla sekä kaukokaskina (Niukkanen 2009; 44), voidaan ajatella kaskiröykköiden mahdollisesti olevan kartalle kuvattua asutusta vanhempaa. Sitä, minkä ikäisistä jäännöksistä todella on kyse, on kuitenkin mahdotonta sanoa ilman tarkempia tutkimuksia. Kaskiröykkiöalueen itäosan röykkiöt sekä muut funktioltaan määrittelemättömät röykkiöt saattavat olla peltoraunioita, sillä ne sijaitsevat 1800-luvun puolivälin (1859) isojakokartan mukaan peltoalueilla tai peltojen reunamilla.

Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu autioitunut Nuutajärven 1600-luvun alussa perustettuun kartanoon liittyvä asuinpaikka. Kohteen tarkempi rajaus sekä vanhimpien kulttuurikerrosten ja rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.

Suoja-alueeksi ehdotetaan 5 - 10 metrin vyöhykettä siten, että alueen pohjoisosassa suoja-alue on jäännösten selkeän rajattavuuden (röykkiöitä) 5 metriä ja muualla 10 metriä.

Kohteesta noin 1,7 kilometriä itään sijaitsee rautakautinen muinaislinna Nuutajärven linnavuori (887 010 001) ja noin kolme kilometriä länsiluoteeseen Niemumäen rautakautinen röykkiö (887 010 006). Noin viiden kilometrin päässä koillisessa sijaitsee Rutajärven rautakautinen muinaislinna (887 010 036) ja 5,7 kilometrin päässä länsilounaassa Lapinkalma-niminen rajamerkki (103 010 004). Kohteesta noin neljä kilometriä eteläkaakkoon sijaitsee Kalkkimäen historialliselle ajalle ajoittuva kalkkilouhos. Kohde on tarkastettu vuonna 2009, eikä sillä ole vielä muinaisjäännösrekisterinumeroa.