214102

Rakenteen 1 sijaintikoordinaatit

Kohteeseen on rajattu kuulumaan rakenteet 1 - 3 ja sen laajuus on noin 68 x 40 metriä.

Kohde sijaitsee noin 3,1 kilometriä lounaaseen Knagasalan kirkosta, Kaarina Maununtyttärentien luoteispuolella, Ahulijärven rannassa, ryteikköisessä metsikössä.

Paikka tarkastettiin vihjeen perusteella, jonka mukaan siellä olisi vielä 1920-luvulla sijainnut Liuksialan saha. Rantametsiköstä, vajaan kahdenkymmenen metrin päässä rannasta havaittiin itäkoillis - länsilounas -suuntainen, turpeen ja pajukon peittämä rakennuksen jäännös, rakenne 1. Rakenne oli pituudeltaan noin 20 metriä ja leveydeltään 5 metriä. Yhdessä kohtaan rakenteen luoteisosassa oli pintamaassa havaittavissa harmaakivinen paasi. Rakenteen länsilounaispääty sijaitsee vain muutamien metrien päässä rannassa olevasta saunamökistä.

Rakenteeseen 1 tehtiin kaksi koepistoa, joissa molemmissa oli havaittavissa turpeen alla tummassa mullassa vihreää tasolasia ja tiilimurskaa.

Rakenne 1:stä noin 40 metriä lounaaseen havaittiin Ahulijärveen vievän, 2 metriä leveän ojan itärannalla pituudeltaan noin 20 metriä ja leveydeltään 4 - 8 metriä oleva, suurista kivistä ladottu rakenne 2. Rakenteen päällä kasvoi tiheästi pajua.

Rakenne 1:stä noin 15 metriä kaakkoon oli havaittavissa pienen, kellarillisen rakennuksen jäänteet. Neliön muotoinen rakenne 3 oli laajuudeltaan 3,5 x 3,5 metriä. Rakenteen keskellä olevan kellarikuopan syvyys on noin 0,5 metriä ja laajuus 1,5 x 1,5 metriä. Rakenteen seinävallit ovat leveydeltään noin metrin.

Rakenteet liittyvät mahdollisesti paikalla sijainneeseen Liuksialan sahaan. Hilma Aakkulan (1913, 46) kirjoittamassa kotiseutukuvauksessa mainitaan kartanolla olleen sahan 1910-luvulla. Toisen kirjallisen lähteen mukaan Liuksialaan perustettiin saha vuonna 1897, mutta tämän sahan mainitaan sijainneen suuren, kolmen kiviparin myllyn yhteydessä. Alueella, jossa rakenteet 1 - 3 sijaitsevat ei kuitenkaan ollut havaittavsissa myllynjäänteitä eikä paiasta kertonut informantti myöskään kertonut siellä sellaista sijainneen. Saha oli höyrysaha ja muuttui pian vuokraajalle siirryttyään kotitarvesahasta liikeyritykseksi. Sahan toiminta oli kuitenkin melko pienimuotoista.(Anttila 1987, 99 ja 100)

Mikäli rakenteet 1 - 3 littyvät Liuksialan sahaan, saattaa rakenne 1 olla jäänne itse saharakennuksesta. Rakenne 2 sattaa olla puolestaan jonkinlasen laiturirakenteen, mölsän, jäänne. Rakenne 2 on mahdollisesti pienen asuinrakennuksen jäännös.

Kohteelle ei ehdoteta kiinteän muinaisjäännksen statusta. Suhteellisen nuorena elinkeinohistoriallisena kohteena se ei täytä kiinteälle muinaisjäänökselle asetettuja kriteerejä. Kohteen mahdollinen teollisuushistoriallinen arvo ei puolestaan ole Liuksialan kylän alueen kannalta merkittävä.

Kohteeseen tehdyistä koepistoista löydettiin vihreää tasolasia sekä tiilimurskaa. löytöjä ei ole luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin.