212107

Vammala

Kylänpaikan rajaus vanhojen karttojen perusteella.

2,3 ha

Laukulan kylä sijaitsee matalalla peltojen ympäröimällä kumpareella Ekojoen etelärannalla Rautaveden rannan läheisyydessä. Vammala keskusta sijaitsee on 5 kilometriä Laukulasta länteen. Kumpare, jolla kylän rakennukset sijaitsevat, on ilmeisesti suurelta osin moreenia. Kylää ympäröivät savipeltojen luoma avoin maisema. Laukulan kylän kulttuurimaisema on hyvin säilynyt. Ennen isojakoa syntyneet vanha ryhmäkylä, pellot ja tiestö on vielä hyvin nähtävissä. Isonjaon jälkeen kylän talot siirtyivät eteläpuolella oleville uusille tonteille. Ne sijaitsivat Narvantien varrella olevilla pienillä harjanteilla. Nykykartalla vanhoista taloista näkyvät mm. Iso-Iivari, Lipu, Teinilä, Korkki ja Nurkki (Heiskanen 2002).

Laukulan kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1477. Kylä sijaitsee matalalla peltojen ympäröimällä kumpareella Ekojoen etelärannalla Rautaveden rannan läheisyydessä. Vammala keskusta sijaitsee on 5 kilometriä Laukulasta länteen. Kumpare, jolla kylän rakennukset sijaitsevat, on ilmeisesti suurelta osin moreenia. Kylää ympäröivät savipeltojen luoma avoin maisema. Laukulan kylän kulttuurimaisema on hyvin säilynyt. Ennen isojakoa syntyneet vanha ryhmäkylä, pellot ja tiestö on vielä hyvin nähtävissä. Isonjaon jälkeen kylän talot siirtyivät eteläpuolella oleville uusille tonteille. Ne sijaitsivat Narvantien varrella olevilla pienillä harjanteilla. Nykykartalla vanhoista taloista näkyvät mm. Iso-Iivari, Lipu, Teinilä, Korkki ja Nurkki.

Laukulan isännistä Ala-Satakunnan laamanninkäräjien lautamiehinä Niilo Sotka mainitaan vuonna 1477, Esko Sotka vuonna 1481 ja Niilo Korkki vuonna 1483. Kylän nimi mainitaan ensi kerran vuonna 1507, jolloin Henrik Stensonia jakoveljineen sakotettiin myllynpaikan valtaamisesta Leinilän kyläläisiltä (Piilonen 2007: 119). Taloja kylässä vuosina 1524, 1540 ja 1571 oli kymmenen, kuten myös Strengin kartassa vuodelta 1644. Vuoden 1644 maakirjakartassa Laukulan kylän talot sijaitsevat Rautaveden itärannan läheisyydessä rykelmänä Ekojoen etelärannalla ja kylän vainiot vainiot Ekojoen ja Leinilänjoen välissä (Piilonen 2007: 119).

Maamittari P. Hornborg kartoitti Lahdenlopin jakokuntaa 1770- ja 1780-luvulla. Tällöin Laukulan tiiviisti rakennettu, yhdentoista talon rivikylä sijaitsi lähellä Rautaveden rantaa, Ekojoen suistossa olevalla matalalla kumpareella. Talot sijoittuivat sillan jälkeen molemmin puolin raittia. Kylän eteläosassa on mahdollisesti pieniä tonttikappaleita, jotka voivat kuulua tilattoman väestön asumuksille. Kylän kaakkoiskulmalle on merkitty rakennusryhmä, jotka olivat mahdollisesti talojen talousrakennuksia, aittoja ja riihiä ym. Joen pohjoispuolella, peltojen takana ylempänä rinteessä näkyi Evon kylä.

Kylätontin keskusalue on asuttu ja rakennettu. Talojen lomassa maan alla on mahdollisesti muinaisjäännöksiä. Valvontatöiden 2009 yhteydessä dokumentointiin rakenne, jota epäiltiin kaivon tai vedenottopaikan jäänteeksi. Rakennetta ei voitu ajoittaa. Paikalta on lisäksi 1960-luvulla löytynyt rautakautinen hevosenkenkäsolki. V 2023 koekaivauksissa tilan 790-456-9-28 alueelle suunnitellun tien kohdalta on löytynyt peltokerroksen alla säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä - on noin 5 cm paksu ehjänä säilynyt löytökerros pohjasaven pinnassa.

2. Kohteen tarkempi rajaaminen vaatii maastotutkimuksia.

Karttarajauksen mukaan.

Vehmaa (Vehmaa), historiallisen ajan kylätontti noin 2,7 kilometriä länteen.

Rantavainionmäki, rautakautinen polttokenttäkalmisto noin 1 kilometri pohjoiseen.

Katara, historiallisen ajan kylänpaikka noin 700 metriä länteen.

Uunimäki, historiallisen ajan asuinpaikka noin 300 metriä koilliseen.

KM 200929:1 Fajanssia. Valkoinen lasitus kummallakin pinnalla. Toisella pinnalla sinistä koristelua.