rakennusperinteinen

Asuinrakennus edustaa mallikkaasti 1950-luvun pientalorakentamista. Piharakennus puolestaan on esimerkki yksinkertaisesta ajalleen tyypillisestä rakentamisesta. Yhdessä asuinrakennus ja piharakennus muodostavat edustavan pihapiirin, jossa tonttia ympäröivä kiviaita sekä vanhat puut ovat merkittävä osa kohteen luonnetta. Asuinrakennuksen ulkoasuun tehty ainoa muutos on katteen uusiminen, ja se on siten säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hyvin. Piharakennukseen on uusittu yksi ikkuna näkyvälle paikalla, lisäksi sen yhteyteen on rakennettu autokatos, nämä seikat ovat muuttaneet alkuperäistä ulkoasua jonkun verran. Naistenmatkantien rakentaminen on muuttanut ympäristöä rakennusajankohdasta merkittävästi, vaikkakin kesällä kohteen rakennukset ovat nykyisin hyvin puiden suojassa eivätkä näy tielle juurikaan.

Kohdenumero 2009 / 200

Kohde sijaitsee Naistenmatkantien ja Rantaniityntien väliin jäävän rinteen päällä. Tontti on suorakaiteen muotoinen ja rakennukset sijaitsevat pengerretyllä ja tasoitetulla alueella.

Tontilla sijaitsevat 1950-luvulla rakennettu omakotitalo ja pihasauna, jossa on myös ollut verstastilaa sekä siihen liittyvä puuvaja, ulkohuone ja autotallikatos. Tontille johtaa itä-länsisuuntainen ajotie Niemenmaantieltä.

Kiinteistön rakennukset jäävät puiden suojaan eivätkä näy Niemenmaantielle ja Naistenmatkantielle kovin hyvin.

Kiinteistön omistaa Kerttu Paitulan perikunta ja sitä käytetään vapaa-ajan asumiseen. Alunperin tontti on lohkottu Ollilan tilasta ja Paavo Paitulan vaimo, joka oli Ollilan tyttäriä, on saanut sen perinnöksi ilmeisesti 1940/1950-luvuilla. Alunperin tontilla oli hirsirakenteinen huvila, jossa Tampereella asuvat Paitulat viettivät kesiä 40-luvulla ja vielä 50-luvun alussa. Varsinaisesti hirsihuvila oli vuokrattuna kolmihenkiselle perheelle, jotka kesäisin asuivat yläkerrassa perheen ollessa kesänvietossa.

1950-luvun alussa tuli ajankohtaiseksi rakentaa kasvavalle perheelle oma koti ja alkuperäisessä rakennuslupa-anomuksessa Paavo Paitula perusteleekin hakemusta asuntopulalla ja kuusihenkiseksi kasvaneen perheen tilan tarpeella. Perhe muutti uuteen kotiin vuonna 1954. Tontilta purettiin vanha hirsirakennus ja sen hirsiä on käytetty pihasaunan rakentamisessa.

Aluetta on muuttanut paljon 1975 rakennettu Naistenmatkantie. Alunperin Louhikon kiinteistö on ulottunut nykyisen tien eteläpuolella olevalle mäennyppylälle saakka, jossa oli Merja Paitulan veljen raivaama sulkapallokenttä. Tien alle jäi myös kasvimaa ja marjapensaita.

Pihapiiri on varmasti muuttunut vuosien varrella, etenkin Naistenmatkantien rakentamisen myötä, mutta kuitenkin pihan henki kuvastaa 50- ja 60 -lukuja. Pihapiirissä ja sen ympärillä kasvaa useita vanhoja mäntyjä ja koivuja, jotka edustavat alkuperäistä kasvustoa etenkin asuinrakennuksen pohjoispuolella. Talon eteläpuolella on joitain perennaistutuksia ja marjapensaita kasvaa nykyisin pihan länsipäässä. Muuten pihamaa on nurmea ja ajotie hiekkapintainen.

Tontin maaperää on muokattu runsaasti vuosikymmenten varrella. Kiviaita/kivipengerrys ympäröi rakennuksia kolmella sivulla, lisäksi tonttia ympäröi vihreä metalliverkkoaita.

Kohde on kokonaisuutena tärkeä ja sen säilyttämistä tulisi tukea alueen suunnittelussa.

Rakennuksiin tehtävissä korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää rakennusajankohdalle tyypillisiä ratkaisuja ja materiaaleja ja myös pihapiirin ajalleen tyypillisiä piirteitä tulisi vaalia.

Pirkkalan yleiskaava 1995.

Ei voimassa olevaa asemakaavaa.

Merja Paitula 22.5.2009

Ilkka Paitula 21.8.2008