rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin puurunkoinen pienkerrostalotyyppinen kaksikerroksinen asuinrakennus 001 ja betonirunkoinen rapattu piharakennus 002 on rakennettu 1930-luvulla. Asuinrakennuksessa on useita pieniä asuntoja ja se edustaa ajalle tyypillistä vuokrataloarkkitehtuuria Pispalassa. Molemmat rakennukset ovat vähäisistä muutoksista huolimatta säilyttäneet rakennusajalleen tyypilliset hieman klassiset tyylipiirteet (selkeä, symmetrinen runkomuoto, aumakatto, asuinrakennuksessa risti-ikkunat ja katolla lunetti-ikkunat). Pihan yleisilme on perinteinen.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Asuinrakennuksen ensimmäisessä kerroksessa luoteiskulmassa on toiminut Tuotannon kauppa 1930-luvulta 1960-luvulle. Liiketila on yhä hahmotettavissa kookkaista näyteikkunoista.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän ja Puusepänkadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla kookkaalla asuinrakennuksella on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien ja Puusepänkadun kulmauksessa, valtatieltä etelään laskevassa rinteessä. Katuliittymä tontille on Puusepänkadulta. Tontilla sijaitsee 1930-luvulla valmistuneet entinen vuokratalo sekä piharakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja piharakennuksesta pihoineen. Tila on 1930-luvun alussa ollut nimeltään Ilmarinen ja sillä on sijainnut suullisen perimätiedon mukaan tukkilaisten käytössä olleita puurakenteisia asuinmökkejä sekä varastorakennuksia. Rakennukset on purettu 1920-luvun lopussa ja tilalle rakennettu 1930-luvun alussa nykyiset useita asuntoja käsittävä entinen vuokratalo sekä piharakennus. Asuinrakennuksen ensimmäisessä kerroksessa valtatien puolella on 1930-60-luvuilla toiminut Tuotannon maitokauppa. Kaupan tilat on sittemmin muutettu asunnoiksi. Kiinteistö on 1970-luvun lopulle asti ollut alkuperäisellä omistajalla, minkä jälkeen se on muutettu asunto-osakeyhtiöksi.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Pohjoi- itä- ja eteläpuolilta on purettu vanhat asuinrakennukset ja korvattu ne kookkailla ympäristöönsä huonosti sopeutuvilla uudisrakennuksilla. Koillis- ja länsipuolilla on säilynyt pienehköt 1900-luvun alun asuinrakennukset.

Rakennukset ja pensasaidat rajaavat tonttia. Ajo pihaan on Puusepänkadulta, liittymässä on ollut portit, luonnonkiviset portinpylväät ovat säilyneet. Piha on pääosin sorapintainen, parkkialueeksi tasoitettu. Lounaiskulmassa on kestopuinen terassi, jossa on katoksen alla puutarhapöytä ja tuolit. Kasvillisuutena on koivuja, sireeniä, orapihlajaa, jalavia ja vaahteroita. Pihan jäsentely, pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Porraskäytävien sijoituksen, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Entisen liiketilan sijainnin hahmottuminen asuinrakennuksessa (näyteikkunat, sisäänkäynnin betoniportaat kadulta.)

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 31.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 70.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Naapuri ja inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt