Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Tampereen Ala-Pispalan kaupunginosassa, osoitteessa Pispalan valtatie 63 / Puusepänkatu 1 sijaitsevan puurakenteisen asuinkerrostalon mahdollisesta purkamisesta. Taloyhtiö on teettänyt useita selvityksiä rakennuksen kunnosta ja laajojen korjaustarpeiden myötä yhtiö on halunnut selvittää, voitaisiinko rakennus mahdollisesti purkaa ja rakentaa tilalle uusi, samankokoinen uudisrakennus. Maakuntamuseon lausunto perustuu lausuntopyynnön liitteenä toimitettuihin kuntoselvityksiin sekä alueen asemakaavan muutosta varten laadittuun rakennetun ympäristön selvitykseen (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2009).
Pispalan valtatie 63 kuuluu Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle (Museovirasto, RKY-inventointi, 2009). Jyrkkärinteisellä harjulla, kahden järven välissä sijaitseva alue on yksi Suomen tunnetuimmista 1800- ja 1900-lukujen taitteessa rakentuneista työväen asuinalueista ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas. Arvoalue on merkitty sekä alueella voimassa olevaan Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan että Tampereen kantakaupungin 2040 yleiskaavaan. Alueen arvojen säilymisen tulee olla kaiken maankäytön lähtökohtana.
Kyseessä oleva kiinteistö rakennuksineen on inventoitu vuonna 2009. Asuinrakennus on tuolloin arvioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpaan arvoluokkaan 1 ja osaksi kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokasta 1-luokan pihapiiriä. Rakennus on rakennettu 1930-luvun alussa ja sen pohjakerroksessa on toiminut Tuotannon kauppa 1930-luvulta 1960-luvulle. Lisäksi rakennuksessa oli, ja on yhä, useita pieniä asuntoja. Rakennus edustaa ajalle tyypillistä pispalalaista vuokrataloarkkitehtuuria ja kertoo ajan asumisen tavasta. Inventoinnin jälkeen tehty lisäeristys, uusi julkisivuverhous ja ikkunoiden vaihtaminen ovat vähentäneet rakennuksen alkuperäisyysastetta jonkin verran, mutta rakennuksessa on yhä nähtävissä ajan puuklassismin piirteitä, kuten selkeä, symmetrinen runkomuoto, saumapeltikatettu aumakatto ja katon lunetti-ikkunat. Lisäksi Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa, aivan katulinjassa sijaitsevalla kookkaalla rakennuksella on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä.
Alue kuuluu Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaiheen kaavan nro 8309 alueelle. Kaava on ehdotusvaiheessa. Siinä asuinrakennusta koskee srp-1 -suojelumerkintä, jonka kaavamääräys kuuluu: Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen rungon ja katon muotoa ei saa muuttaa eikä julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa turmella.
Maakuntamuseolle on toimitettu asuinrakennusta koskien seuraavat kuntoselvitykset: Kellarin ja porraskäytävien mikrobiperäisen hajun syyn selvitys (kuntotutkimusraportti 20.1.2020, Sitowise Oy), Ulkoseinien ja välipohjarakenteiden kuntotutkimus (28.4.2020, Sitowise Oy) ja Vesikaton kuntokartoitus (19.8.2020, Kattoklinikka Oy).
Kohde on aumakattoinen, rankorakenteinen puukerrostalo, jossa on kaksi asuinkerrosta sekä betonirakenteinen kellari ja avoin, kylmä ullakko. Kellarissa ja ullakolla on niiden alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti lähinnä varastotiloja. Rakennus on lisäeristetty ulkopuolelta mineraalivillalla ja ikkunat on uusittu alkuperäistä puitejakoa mukaillen.
Selvitysten perusteella mikrobiperäinen hajun kulkeutuu porraskäytäviin heikosti tuuletetusta kellarista, jossa betoniin kosketuksessa olevat puiset rakenteet ja varastoidut materiaalit ovat kosteusvaurioituneet. Rakentamisajankohdalle tyypillisesti kellarin maanvastaiset betonirakenteet johtavat maaperän kosteutta sisätiloihin, lisäksi rakennuksen sijainti rinteessä lähellä tietä ja hulevesien puutteellinen johtaminen lisäävät kosteusrasitusta. Pispalan valtatien puolelta kosteus on vaurioittanut myös seinärakenteita julkisivun alaosassa. Alkuperäinen saumattu rivipeltikate on todettu huonokuntoiseksi ja korjauskelvottomaksi. Välittömien tilapäispaikkausten jälkeen kate tulee uusittavaksi lähivuosina. Vuodot ovat kastelleet yläpohjan täytteitä lähellä ulkoseinälinjoja. Muualla kosteutta ei ole havaittu. Välipohjien täytteissä, lähinnä 1. kerroksen ja kellarin välisessä välipohjassa, on havaittu paikallisia kosteusvaurioita vesipisteiden ja märkätilojen kohdalla.
Kuntoselvitysten havainnoista on pääteltävissä, että rakennuksen säännöllistä ylläpitoa on laiminlyöty, minkä johdosta on päässyt syntymään vaurioita ja korjausvelkaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, 166 §) edellyttää, että rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kuntoselvityksissä on esitetty havaittuihin ongelmiin ja vaurioihin ratkaisuiksi toteuttamiskelpoisia, osin laajojakin toimenpiteitä, jotka yhdessä muodostavat suhteellisen suuren kokonaisuuden. Toimenpidetarpeet ovat kuitenkin tyypillisiä tämän ikäiselle puurakennukselle ja osa sen pitkäjänteistä ylläpitoa.
Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella sijaitsevan, inventoinnissa arvokkaaksi todetun rakennuksen purkaminen merkitsisi maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi puoltaa kyseessä olevan rakennuksen purkamista ja korvaamista uudisrakennuksella.
Lausunto pyydetään toimittamaan tiedoksi kiinteistön omistajalle / taloyhtiölle.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Tampereen Ala-Pispalan kaupunginosassa, osoitteessa Pispalan valtatie 63 / Puusepänkatu 1 sijaitsevan puurakenteisen asuinkerrostalon mahdollisesta purkamisesta. Taloyhtiö on teettänyt useita selvityksiä rakennuksen kunnosta ja laajojen korjaustarpeiden myötä yhtiö on halunnut selvittää, voitaisiinko rakennus mahdollisesti purkaa ja rakentaa tilalle uusi, samankokoinen uudisrakennus. Maakuntamuseon lausunto perustuu lausuntopyynnön liitteenä toimitettuihin kuntoselvityksiin sekä alueen asemakaavan muutosta varten laadittuun rakennetun ympäristön selvitykseen (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2009).
Pispalan valtatie 63 kuuluu Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle (Museovirasto, RKY-inventointi, 2009). Jyrkkärinteisellä harjulla, kahden järven välissä sijaitseva alue on yksi Suomen tunnetuimmista 1800- ja 1900-lukujen taitteessa rakentuneista työväen asuinalueista ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas. Arvoalue on merkitty sekä alueella voimassa olevaan Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan että Tampereen kantakaupungin 2040 yleiskaavaan. Alueen arvojen säilymisen tulee olla kaiken maankäytön lähtökohtana.
Kyseessä oleva kiinteistö rakennuksineen on inventoitu vuonna 2009. Asuinrakennus on tuolloin arvioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpaan arvoluokkaan 1 ja osaksi kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokasta 1-luokan pihapiiriä. Rakennus on rakennettu 1930-luvun alussa ja sen pohjakerroksessa on toiminut Tuotannon kauppa 1930-luvulta 1960-luvulle. Lisäksi rakennuksessa oli, ja on yhä, useita pieniä asuntoja. Rakennus edustaa ajalle tyypillistä pispalalaista vuokrataloarkkitehtuuria ja kertoo ajan asumisen tavasta. Inventoinnin jälkeen tehty lisäeristys, uusi julkisivuverhous ja ikkunoiden vaihtaminen ovat vähentäneet rakennuksen alkuperäisyysastetta jonkin verran, mutta rakennuksessa on yhä nähtävissä ajan puuklassismin piirteitä, kuten selkeä, symmetrinen runkomuoto, saumapeltikatettu aumakatto ja katon lunetti-ikkunat. Lisäksi Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa, aivan katulinjassa sijaitsevalla kookkaalla rakennuksella on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä.
Alue kuuluu Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaiheen kaavan nro 8309 alueelle. Kaava on ehdotusvaiheessa. Siinä asuinrakennusta koskee srp-1 -suojelumerkintä, jonka kaavamääräys kuuluu: Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen rungon ja katon muotoa ei saa muuttaa eikä julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa turmella.
Maakuntamuseolle on toimitettu asuinrakennusta koskien seuraavat kuntoselvitykset: Kellarin ja porraskäytävien mikrobiperäisen hajun syyn selvitys (kuntotutkimusraportti 20.1.2020, Sitowise Oy), Ulkoseinien ja välipohjarakenteiden kuntotutkimus (28.4.2020, Sitowise Oy) ja Vesikaton kuntokartoitus (19.8.2020, Kattoklinikka Oy).
Kohde on aumakattoinen, rankorakenteinen puukerrostalo, jossa on kaksi asuinkerrosta sekä betonirakenteinen kellari ja avoin, kylmä ullakko. Kellarissa ja ullakolla on niiden alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti lähinnä varastotiloja. Rakennus on lisäeristetty ulkopuolelta mineraalivillalla ja ikkunat on uusittu alkuperäistä puitejakoa mukaillen.
Selvitysten perusteella mikrobiperäinen hajun kulkeutuu porraskäytäviin heikosti tuuletetusta kellarista, jossa betoniin kosketuksessa olevat puiset rakenteet ja varastoidut materiaalit ovat kosteusvaurioituneet. Rakentamisajankohdalle tyypillisesti kellarin maanvastaiset betonirakenteet johtavat maaperän kosteutta sisätiloihin, lisäksi rakennuksen sijainti rinteessä lähellä tietä ja hulevesien puutteellinen johtaminen lisäävät kosteusrasitusta. Pispalan valtatien puolelta kosteus on vaurioittanut myös seinärakenteita julkisivun alaosassa. Alkuperäinen saumattu rivipeltikate on todettu huonokuntoiseksi ja korjauskelvottomaksi. Välittömien tilapäispaikkausten jälkeen kate tulee uusittavaksi lähivuosina. Vuodot ovat kastelleet yläpohjan täytteitä lähellä ulkoseinälinjoja. Muualla kosteutta ei ole havaittu. Välipohjien täytteissä, lähinnä 1. kerroksen ja kellarin välisessä välipohjassa, on havaittu paikallisia kosteusvaurioita vesipisteiden ja märkätilojen kohdalla.
Kuntoselvitysten havainnoista on pääteltävissä, että rakennuksen säännöllistä ylläpitoa on laiminlyöty, minkä johdosta on päässyt syntymään vaurioita ja korjausvelkaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, 166 §) edellyttää, että rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kuntoselvityksissä on esitetty havaittuihin ongelmiin ja vaurioihin ratkaisuiksi toteuttamiskelpoisia, osin laajojakin toimenpiteitä, jotka yhdessä muodostavat suhteellisen suuren kokonaisuuden. Toimenpidetarpeet ovat kuitenkin tyypillisiä tämän ikäiselle puurakennukselle ja osa sen pitkäjänteistä ylläpitoa.
Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella sijaitsevan, inventoinnissa arvokkaaksi todetun rakennuksen purkaminen merkitsisi maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi puoltaa kyseessä olevan rakennuksen purkamista ja korvaamista uudisrakennuksella.
Lausunto pyydetään toimittamaan tiedoksi kiinteistön omistajalle / taloyhtiölle.
Jaa
Facebookissa