TAVOITTEET JA TEKIJÄT

Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö on tuottanut rakennetun ympäristön inventoinnin Pälkäneen Vesalan tilan alueesta. Tila sijaitsee Kuulialan kylässä, Pälkäneveden etelärannalla n. 5 km Pälkäneen kirkonkylästä Luopioisten suuntaan. Tutkimus on maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä alueen rakennetun ympäristön inventointi ja se on tilattu alueen käynnissä olevaa ranta-asemakaavoitusta varten. Kaavan laatimisen tarkoituksena on selvittää Vesalan tilan rantarakentamismahdollisuudet ja jäsentää kaavalla tilan ranta-alueiden maankäyttö. Tavoitteena on muodostaa kaavalla tilan ranta-alueelle vanhojen rakennuspaikkojen lisäksi uusia rakennuspaikkoja.

Alueella on voimassa 2007 vahvistettu Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Alueella ei ole aiemmin laadittua asema- tai yleiskaavaa.

Alueen rakennetun ympäristön selvityksen on tehnyt joulukuussa 2008 Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön tutkija Miia Hinnerichsen ja työtä on ohjannut museon rakennustutkija Hannele Kuitunen. Selvityksessä kuvaillaan Vesalan tilan rakennettua ympäristöä ja määritellään sen ominaispiirteitä sekä kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja, jotka tulisi ottaa huomioon alueen tulevassa maankäytön suunnittelussa ja -hankkeissa.

INVENTOINTIALUE JA KOHDE SEKÄ RAKENNUKSET

Tutkimusalueena on Pälkäneen kunnan Kuulialan kylässä sijaitseva Vesalan tila, jonka omistaa jakamaton kuolinpesä (kiinteistörekisteritunnus: 635-415-1-28). Tilaan kuuluu maa-alue mantereella Pälkäneveden rannalla sekä noin 4 hehtaarin kokoinen Rättärin saari. Alueen rakennuskanta koostuu Vesalan tilan entisestä tilakeskuksesta sekä neljästä tilan maille rakennetusta kesähuvilasta. Yksityiskohtainen kohdeinventointi alueella laadittiin kolmestatoista (13) rakennuksesta. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin muutamia huviloihin liittyviä vähämerkityksisiä puucee- ja liiterirakennuksia. Inventointialueen sijainti, rajat ja inventoidut rakennukset on havainnollistettu liitekartoilla 1 ja 2.

LÄHTÖTIEDOT, AINEISTOT JA TYÖN TEKEMINEN

Tutkimusalueesta on käynnissä olevan rantayleiskaavoituksen puitteissa laadittu arkeologinen inventointi (2000), rantojen luonto- ja maisemaselvitys (2000) sekä kantatilatarkastelu (2007). Alueen rakennettua ympäristöä ei ole aiemmin tutkittu.

Työhön ovat kuuluneet esiselvitykset, arkistotyöskentely, kenttätyöt alueella sekä tulosten raportointi. Inventoitavasta alueesta on kartoitettu alueen maankäytön ja maiseman historiaa olennaisilta osilta sekä selvitetty rakennushistorian päävaiheet.

Kenttätöissä inventoitavalla alueella tarkasteltiin maiseman ja rakennusten säilyneitä ja muuttuneita piirteitä. Lisäksi haastateltiin kiinteistön omistajia ja valokuvattiin kohde. Raportin valokuvat ovat pääasiassa tekijän, jolloin niiden julkaisuoikeus on Tampereen museoilla. Mahdollinen muu oikeudenomistaja on mainittu kuvan yhteydessä.

KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT

Vesalan rakennetun ympäristön arvottaminen perustuu yleisesti Suomessa käytössä olevaan malliin, jossa ympäristöä tarkastellaan kolmesta päänäkökulmasta, jotka ovat rakennushistorialliset arvot, historialliset arvot ja ympäristöarvot. Kunkin näkökulman yhteydessä tarkasteltiin tarkemmin kohteen ominaisuuksia säilyneisyyden, kertovuuden, edustavuuden, ainutlaatuisuuden tai tyypillisyyden kautta. Suurin merkitys on ollut toisaalta kiinteistöjen ja rakennusten kertovuudella eli intensiteetillä ja säilyneisyydellä ja toisaalta niiden merkityksellä osana maatilan toiminnallista kokonaisuutta ja maisemaa. Säilyneisyydellä ei inventoinnissa viitata rakennusten kuntoon, vaan alkuperäisten piirteiden säilymiseen tunnistettavina.

TYÖN TULOKSENA SYNTYNYT AINEISTO

Inventoinnin tulokset on koottu tähän yhteenvetoraporttiin sekä tallennettu Pirkanmaan maakuntamuseon YmpäristöSiiri -tietokantaan. Lisäksi työn tuloksena on syntynyt digitaalinen kartta- ja valokuva-aineisto. Raportti on tallennettu pdf-muotoon, kartat ovat MapInfo-tiedostoja ja valokuvat jpg-muotoisia. Kaikki aineisto on poltettu CD-levyille, joita säilytettään Pirkanmaan maakuntamuseon arkistossa, ja joista on toimitettu kopiot työn tilaajalle.

Inventointitiedoissa käsitellään ensin koko inventoitavaa aluetta, Vesalan tilaa, sen piha-alueita ja rakennuksia, niiden kehitystä ja ominaispiirteitä kokonaisuutena sekä annetaan kiinteistöä koskevia toimenpidesuosituksia. Sitten käsitellään yksitellen kiinteistön 13 inventoitua rakennusta painottaen rakennusmassoja ja julkisivuja. Sisätilat on inventoitu viitteellisesti. Rakennukset kuvaillaan ja niiden piirteet yksilöidään sekä annetaan joitakin yksityiskohtaisempia rakennuksia koskevia toimenpidesuosituksia. Viimeinen luku on yhteenveto koko inventoidun alueen piirteistä ja annetuista toimenpidesuosituksista.

Vesalan entinen maatila on Mählä-Kaurilan rusthollitilasta 1915 erotettu lohkotila, jonka rakennuskanta on peräisin pääosin 1900-luvun alusta. Talouskeskuksen rakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden, joka kertoo suomalaisen yksinäistilan ja pientilan elämästä ja kehityksestä 1800-luvun lopulta näihin päiviin. Päärakennus on säilynyt kauniisti alkuperäistä vastaavassa asussaan ikkunoiden vaihtamista lukuun ottamatta. Tilakeskuksen hirsirunkoiset 1900-luvun alun rakennukset edustavat katoamassa olevaa maaseudun rakennusperintöä ja niillä on paikallista merkitystä sekä itsenäisinä rakennuksina että osana tilakeskuksen rakennuskannan muodostamaa kokonaisuutta. Päärakennus, aitat, riihi ja saunat tulisikin mahdollisuuksien pyrkiä säilyttämään. Mahdollinen uudisrakentaminen alueella tulee harkitusti sovittaa olemassa olevaan rakennuskantaa ja maisemaan. Tilakeskukselle johtavan Vesalantien linjaus on säilynyt hyvin, eikä sitä tulisi jatkossakaan muuttaa.

Rättärin saaren ja tilakeskuksen itäpuolen 1940-70-luvulla rakennetut huvilat saunoineen muodostavat oman pienipiirteisen kesämökkikokonaisuutensa. Rakennukset ovat pääosin säilyneet hyvin alkuperäistä vastaavassa asussaan, eikä niihin ole tehty suuria muutoksia tai uudistuksia. Huvila rakennukset kertovat syntyaikansa vaatimattomasta rakentamisen tavasta, ajan loma-asuntorakentamisesta sekä ihmisten kesänviettotavoista. Aivan rannan tuntumassa sijaitsevilla rakennuksilla on lisäksi maisemallista merkitystä. Tyypillisyytensä vuoksi huviloiden kulttuurihistoriallinen merkitys on kuitenkin melko vähäinen. Rättärin saaren maisema tulisi säilyttää huvila-asutukselle tyypillisenä, metsäisenä ja mahdollisimman luonnonmukaisena. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa olemassa olevaan rakennuskantaa ja maisemaan.

ARKISTOLÄHTEET

Kartat: Maanmittauslaitoksen arkisto, Tampere.

Kiinteistörekisteritiedot: Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmä: http://www.ktj.fi

Ilmakuvat: Maanmittauslaitos, Kansalaisen karttapaikka: http://kansalaisen.karttapaikka.fi

JULKAISEMATTOMAT TUTKIMUKSET

Pälkäneen kiinteiden muinaisjäännösten täydennysinventointi. Tampereen museot 2000.

Pälkäne, Rantayleiskaava, Rantojen luonto- ja maisemaselvitys. Hannu Alèn. Kaavatalo Kivatekno Oy 2000.

Kantatilatarkastelu. Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa 2007.

KIRJALLISUUS

Putkonen, Lauri; Rakennettu kulttuuriympäristö : valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Helsinki 1993.

Pälkäneen historia. Nissilä, Viljo et. al. Pälkäneen kunta. Pälkäne1972.

Pälkäneen historia. Vuorensola, Hannu et. al. Osa II. Pälkäneen kunta. Pälkäne 1988.

Saarinen Riikka; Vesistöarkeologinen inventointi Pälkäneellä. Julkaisussa Pirkan maan alta 2: arkeologisia tutkimuksia. Toim. Miikka Haimila. Tampereen museoiden julkaisuja 58. Tampere 2001.

Teivainen, Lauri; Pälkäneen kirja/ Pälkäneen tieto- ja lukukirja. Pälkäne-Seura Pälkäne 1990.

INTERNET-LÄHTEET

Pälkäneen kunta, http://www.palkane.fi

Pälkäneen kunta, Rantayleiskaava; valmisteluvaiheessa 18.8.-30.9.2003 nähtävänä ollut aineisto: http://www.paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/palkane/ryk

Pälkäneen kunta, kaavoitus, Vesalan ranta-asemakaava: valmisteluvaiheessa 14.8.-12.9.2008 nähtävänä ollut aineisto: http://www.palkane.fi/index.php?mid=1&pid=76