rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemakokonaisuus

Vesalan tilan entisen maatilan talouskeskuksen rakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden, joka kertoo suomalaisen yksinäistilan ja pientilan elämästä ja kehityksestä 1800-luvun lopulta näihin päiviin. Tilan sijainti Pälkäneveden rannan tuntumassa on rauhallinen ja hyvin maisemaan sovitettu. Tilakeskuksen itäpuolelle ja tilaan kuuluvaan Rättärin saareen on 1940-70-luvulla muodostunut pienimuotoista huvila-asutusta, joka erityisesti Rättärin saaressa muodostaa oman pienipiirteisen kokonaisuutensa.

Pälkäneveden etelärannalla, noin 5 km Pälkäneen kirkonkylältä Luopioisiin päin sijaitsee Vesalan tila. Tilan maat jakautuvat mantereella olevaan osaan sekä Rättärin saareen. Tilalle kuljetaan Pälkänevedentieltä (seututie 322) erkanevan Selänsivun yksityistien ja edelleen Vesalan yksityistien kautta. Vesalan talouskeskuksesta on matkaa Pälkänevedentielle noin 1,2 km ja valtatielle 12 noin 3,5 km. Rättärin saareen kuljetaan veneellä tai jääteitse Vesalan tilan kautta.

Tilan mantereella olevan maa-alueen keskiosassa sijaitsee Vesalan entinen maatilan talouskeskus. Maatilaan kuuluvat päärakennus, navetta, kaksi aittaa ja kolme varastorakennusta sekä talouskeskuksen länsipuolella sijaitseva rantasauna. Talouskeskuksen itäpuolella sijaitsee 1960-70-luvun vaihteessa rakennettu kesähuvila ja sen pyöröhirsinen rantasauna. Pälkänevedessä, tilakeskukselta koilliseen sijaitsee Rättärin saari, jossa on kolme pientä n. 20 m2:n suuruista loma-asuntoa.

Vesalan talouskeskus on ollut viimeiset 8 vuotta tyhjillään. Alueen loma-asunnot ovat perikunnan osakkaiden omassa vapaa-ajankäytössä lähinnä kesäaikaan. Vesalan tilan ranta-alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä. Tilan pellot on vuokrattu ja ne ovat viljelykäytössä.

Vesalan tila on lohkottu vuonna 1915 Pälkäneen pitäjän Kuulialan kylän Mählä-Kaurila -nimisestä rusthollitilasta. Ennen lohkomista Vesala on ollut Mählä-Kaurilaan kuulunut yksinäistila tai torppa. Lohkotilan, kolme maapalstaa ja Rättärin saaren on ostanut 1914 poliisikonstaapeli Matti Leivo. Lohkominen on astunut voimaan 18.8.1915. Tilukset on kartoittanut lohkomista varten ja tiluslohkomisen suorittanut 1914 varamaanmittari H.P: Kulhian avustamana komisiomaanmittari R. Stenvik. Tiluskartassa näkyy ajalle tyypillinen kolmen rakennuksen rajaama piha sekä kolme erillistä talousrakennusta. (Ks. Liitekartta 3) Rakennuksista on todennäköisesti säilynyt keskellä sijaitseva nykyinen päärakennus sekä viljankuivuriksi muutettu vanha sauna päärakennuksen ja rannan välissä. Lisäksi vanhan navetan kivijalkaa ja vintille vievää ajosiltaa on säilynyt pihapiirissä. Päärakennuksen itäuolella on maastossa jälkiä mahdollisesti rakennuksen perustuksesta. Muut pihapiirin rakennukset, aitat, riihi, uusi navetta ja varastorakennus sekä rantasauna lienee rakennettu vuoden 1914 jälkeen. Tarkempia rakennusaikoja ei ole mahdollista selvittää, sillä kirkonkylän ulkopuolelle rakennetuilta rakennuksilta ei yleensä ennen 1950-lukua ole vaadittu rakennuslupia tai lupakuvia. 1919 tilaan on säilyneen kauppkirjan mukaan liitetty Vuorikauris -niminen metsäpalsta.

Maanviljelijä Paavo Halila on ostanut Vesalan tilan 1930. Tila on toiminut pienviljely ja karjatilana. Talousrakennuksiin on vuosien kuluessa tehty muutoksia tarpeen mukaan, mutta päärakennus on säilynyt lähes alkuperäisasussaan. Uusi navetta rakennettiin 1952. Tilaan kuuluva Rättärin saari on ollut vuokrattuna 1940-70-luvuilla, jolloin vuokralaiset ovat rakentaneet saareen kolme pientä kesähuvilaa. 1970-luvulla Vesalan isäntä Paavo Halila on lunastanut huvilat perheen käyttöön. Samaan aikaan yksi Halilan tyttäristä perheineen rakensi oman kesähuvilansa saunoineen tilakeskuksen itäpuolelle.

Viljelytoiminta tilalla loppui 1980-luvulla, minkä jälkeen pellot ovat olleet vuokrattuina. Isäntäparin muutettua vanhainkotiin 2000-luvun vaihteessa tila on jäänyt suvun kesäpaikaksi.

Pihapiirin alkuperäinen maatalouden ja karjanhoidon muokkaama ilme on pääosin kadonnut ja ympäristö umpeen kasvanut. Päärakennuksen edusta on nurmella, ajotiet ja pihapolut ovat hiekkapintaisia. Pihapuut ovat koivuja ja lehtikuusi. lisäksi on säilynyt muutamia omena- ja luumu- tai kriikunapuita. Vanhoja perennoja tai hyötykasveja ei juuri ole havaittavissa. Tilakeskuksen rakennukset muodostavat kuitenkin selvästi havaittavan pihapiirin alueen. Ympäristö on pääasiassa sekametsää. Rantasaunalle vievän polun ympäristö on kivikkoista ja kallioista mäntymetsää. Tilan itäosien ranta-alueilla kasvillisuus on lehtomaista. Rakennukset eivät rantasaunoja ja Rättärin saaren kahta huvilaa lukuun ottamatta näy järvelle.

Vesalan entiseen tilakeskukseen kuuluvat vanhimmat hirsirakenteiset rakennukset päärakennus, aitat, riihi ja saunat tulisi säilyttää kertomassa tilan menneisyydestä.

Mahdollinen uudisrakentaminen tulee harkitusti sovittaa olemassa olevaan rakennuskantaa ja maisemaan.

Vanhaa, olemassa olevaa tielinjausta tilakeskukselle ei tulisi muuttaa.

Rättärin saaren maisema tulisi säilyttää huvila-asutukselle tyypillisenä, metsäisenä ja mahdollisimman luonnonmukaisena.

Ks. myös rakennuskohtaiset toimenpidesuositukset edempänä.

Alueella on voimassa valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Tila sijaitsee maakunnallisen maisema-aluerajauksen (Mam 014) alueella, johon kuuluu suurin osa Pälkäneveden ranta- ja vesialueesta. Rättärin saaren pohjoispuolella on laivaväylän viivamerkintä.

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa.

Pälkäneen rantayleiskaava on tullut vireille maaliskuussa 1999 ja Vesalan tilan alue kuuluu rantayleiskaavan suunnittelualueeseen.

Rantayleiskaavan viivästyessä on alueen maankäytön ratkaisemiseksi 2006 päädytty valmistelemaan yksityistä ranta-asemakaavaa.

Perikunnan jäsenet