rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1925. Rakennus on peruskorjattu, mutta siinä on säilynyt nähtävissä ajan rakentamiselle ja puutaloklassismille tyypillisiä piirteitä, kuten noppamainen perusmuoto, satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, julkisivujen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa sekä 4-ruutuiset risti-ikkunat ja päätyjen pienet neliöikkunat.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Asuinrakennuksessa kerrotaan toimineen kellosepänverstaan.

Vallikadun ja Horpunkadun kulmauksessa sijaitsevalla tontilla ja katulinjoihin sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katunäkymissä.

Arvoalue

Tontti sijaitsee Vallikadun varren arvoalueella (2008/A1).

Kohde sijaitsee Vallikadun ja Horpunhadun kulmauksessa, loivasti Vallikadulta Pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1925 rakennettu asuinrakennus ja 2000-luvulla vanhan piharakennuksen paikalle tehty uusi. Kiinteistöllä on kaksoisosoite Vallikatu 12/ Horpunkatu 8

Kohteen asuinrakennus sijaitsee aivan tontin länsikulmassa ja sen koillispuolella, aivan pienen tontin itäkulmassa on uudehko piharakennus. Piharakennus on pulpettikattoinen ja siinä on peiterimoitettu pystylautavuoraus. Varasto on rakennettu paikalta puretun vanhan ulkohuonerakennuksen mukaiseksi.

Asuinrakennuksen on rakentanut kelloseppä, mahdollisesti nimeltään Stenman. Tontti on kuulunut alun perin ylempänä olevaan kiinteistöön, jolla on ollut aikanaan samanlainen rakennus kuin Vallikatu 12. Sittemmin rakennuksessa on ollut useita perheitä asukkaina, joiden tiedot löytyvät muun muassa talossa säilyneestä talonkirjasta. Nykyiset omistajat ovat asuneet kohteessa kesästä 2002. Edelliset omistajat olivat Raimo ja Riitta Harju, jotka olivat asuneet talossa melkein 20-vuotta. Kiinteistö kulkee nimellä Kivi.

Kohteen lähiympäristössä on muutamia 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia, 1960-luvun asuinkerrostalo ja 1980-luvun omakoti ja rivitaloja.

Pihapiiri nousee loivasti pohjoista kohti ja talon itäpuolelle on tehty autopaikka, jonka reunalla on pulteripengerrystä. Pengerryksen päälle on tehty tummanruskea pystylauta-aita, jota on myös pihan luoteislaidalla. Luoteispuolelta pihaan johtaa myös portti ja rakennukseen sisäänkäynti on juuri pihan puolelta, koillisesta. Kiinteistön pihapiiri on pieni. Kasvillisuutena on pihlaja, sireeniä sekä kukkaistutuksia. Pihan yleisilme on moderni.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 25.4.2003/PMM/Kati lahtinen.

2003 inventoinnin kohdenumero 358.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja.

Naapuri.